21/05/2016

Ennakko: Roland Garros 2016

Huomenna se alkaa! Massakausi 2016 huipentui tänäkin vuonna Ranskan avoimiin Pariisin Roland Garrosilla. Tässä ennakkoa!

Vaikka muutamat valitettavat poisjäännit (mm. Roger Federer ja Juan Martin del Potro) latistavat aavistuksen kisatunnelmaa, ovat odotukset ja ennakkoasetelmat suorastaan herkulliset. Tämä siitäkin huolimatta, että kisan voittanee joku isoista nimistä tyyliin Novak Djokovic, Andy Murray tai jo kymmenettä voittoa Pariisista hakeva Rafael Nadal. 

Toivottavasti saamme kuitenkin yllätyksiä uusien nimien muodossa. Tässä kohtaa täytyy toki sekin muistaa, että sekä Djokovicille että Murraylle voitto Garrosilla olisi ensimmäinen. 

Nämä kolme nimeä nousevat esiin siksikin, että kauden kolme isointa massakisaa on jaettu juuri heidän kesken. Nadal otti omansa Monte Carlossa, Djokovic Madridissa ja Murray viimeisimpänä Roomassa. 

Mielenkiintoiseksi tämän suosikkikolmikon tilanteen tekee kuitenkin se, että suurimman suosikin eli Djokovicin kuntokäyrä on massalla aavistuksen notkahtanut, jos ajatellaan miehen viime aikojen ja vuosien dominanssia. Valmentajansa juuri vaihtanut Murray puolestaan uhkuu voittohaluja, jota tukee Rooman finaalivoitto Djokovicista. Nadalkin on parantanut selvästi viime vuodesta ja kisavoittoja on taas alkanut tulla (Monte Carlo ja Barcelona), mikä on pelottava merkki kaikille. Tämä huomioiden täytyy kuitenkin muistaa, että hyvä Nadal ei voittanut Roomassa keskinkertaista Djokoviciä, mutta hyvä Murray voitti.

Tosiaan, Djokovicin vire ei ole paras mahdollinen. Aavistuksen flegmaattista ja virheherkkää on ollut. Madridin nopeudessa, lähes kovin kenttien olosuhteissa, voitto toki tuli, mutta olisiko sittenkin niin, että miehen peruslanaus keskikaistan pommituksineen ei sittenkään riitä miehen aateloimiseen kaikkien Grand Slamien voittajaksi. Tällä kertaa jopa samanaikaiseksi haltijaksi, sillä Novak-Slam on jälleen Ranskassa mahdollinen. Tämä yhdessä uran ehdottoman kruunautumisen kanssa voi tuoda yllättäviäkin paineita serbille, joka on lähtenyt kisaan isoimpana ennakkosuosikkina jo kahdesti, mutta voittosarake näyttää edelleen sitkeästi nollaa. 

Kaavio on Djokovicille hyvä ja alkukierrokset semifinaaliin saakka toimivat loistavana treeninä ja vire voi matkan varrella hyvin löytyäkin. Voitolla Ranskassa mies aateloisi itsensä melko korkealle jopa kategoriassa "Paras ikinä".

Semifinaalissa serbi saanee vastaansa vastaan mitä todennäköisimmin Nadalin vai saako? Espanjalaisen vire on lähestymässä parastaan pariin vuoteen, mutta matkaa parhaaseen Nadaliin ja dominanssiin on vielä hurjasti. Lähellä ollut erävoittokin jäi siis keskinkertaista Djokoviciä vastaan Roomassa haaveeksi, joten siinä suhteessa mikään ei tämän kaksikon välillä ole radikaalisti muuttunut. Se voi jopa syödä miestä, vaikka esitys olisi miten positiivinen tai rohkaiseva ollutkin. Tärkeiden hetkien tukkoilut ja samalla myös Djokovicin kovuus tärkeissä pisteissä saattoi tuoda päähän siis jopa mörköjä. Haamut tuppaavat seuraamaan, mutta ylimielisyyteen Djokovicillä ei tässäkään parissa ole toki varaa. 

Nadalin kaavio on karmea. Reitin varrelle osuu mahdollisesti myös Fabio Fogniniä, Dominic Thiemiä sekä mahdollisesti Andy Murrayta. Varsin skarppina saa mies siis olla. Vähin vaurioin reitti finaaliin tuskin onnistuu. Mielenkiintoisen sivujuonteen Nadalin turnaukseen tuo yleisön mahdollinen reaktio nyt kun espanjalainen on haastanut dopingista vihjailleen ranskalaisministerin. Ei ole helpoin paikka tämä. 

Tässä tai näissä valoissa katse suuntautuukin vuosi vuodelta paremmin pelanneeseen Andy Murrayhin. Kuntokäyrä on Rooman voiton myötä juuri sopivassa nousussa ja taannoiset massakenttien tuomat selkävaivatkin on saatu parin vuoden takaisella leikkauksella kuriin. Peli on monipuolista, puolustus toimii, hyökkäys on painavaa ja niin edelleen. Ainoa isompi murhe on ajoittain edelleen aavistuksen kevyt kakkossyöttö, joka varsinkin massalla iskee lähinnä omille silmille. Erityishuomio siihen ja Murray voi olla erittäin lähellä jopa voittoa. Kaaviokin on sopivan haasteellinen mm. Kei Nishikorin ja arvoituksellisen Stan Wawrinkan muodossa. 

Tosiaan Stan Wawrinkan vire hakee ja hakee. Massakausi on tätä viikkoa lukuun ottamatta ollut vaisu. Ranskassa hyvät muistot ja siis viime vuoden mestaruus saattavat innostaa vaikka mihin, mutta näin "puskista" mestaruuteen saakka on vaikea uskoa.

Toinen erittäin mielenkiintoinen pelaaja kärkikolmikon ulkopuolelta on Kei Nishikori, jonka voittamiseen massalla on tällä kaudella tarvittu joko Djokoviciä tai Nadalia. Se tietysti on kova merkki, mutta toisaalta jo pitkään pohdittu kysymys kuuluu: "milloin nämä kaverit alkavat kaatua? " Sitä on potentiaalista ja odotuksista johtuen isoissa kisoissa jo muutama vuosi odotettu. Nyt alkaisi olla aika ennen kuin uusi aalto Thiemin, Nick Kyrgiosin ja Alexander Zverevin johdolla pyyhkäisee japanilaisenkin yli.

Se ei tapahdu kuitenkaan vielä Grand Slam-tasolla, jolla nämä poikaset ovat sittenkin vielä poikasia. Uhittelevat kyllä, mutta suurvoittojen aika ei ole vielä. 

Näillä mennään:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Ferrer
Nadal vs. Goffin
Raonic vs. Wawrinka
Murray vs. Nishikori

Välierät:
Djokovic vs. Nadal
Wawrinka vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja: Djokovic.

PS. Lukijakilpailu pystyssä Facebookissa, jonka palkintona Roland Garrosinkin kokonaisuudessaan näyttävä EurosportPlayer vuodeksi! LUE LISÄÄ!

10/05/2016

Modernein kämmen ja sairastupa?

Thanasi Kokkinakis tiedotti muutama viikko sitten, että miehen oikea olkapää ei ole toipunut leikkauksen jälkeen aivan odotetusti ja hän missaa muun muassa massakauden käytännössä kokonaan. Kun pisteitä ei tänä aikana kerry, myös olympiaunelma saattaa olla murusina.

Kokkinakisin räjähtävää lyömistä ja ennen kaikkea lyöntiliikettä katsoessa olkapäävamma ei juuri yllätä. Pelin jatkuvasti nopeutuessa suuntaus näyttää valitettavan monella nuorella olevan lyhyt taaksevienti ja käden napakka "repäisy" palloon ja tämä siis varsinkin kämmenlyönnissä. Syötön ohella kämmen on eniten olkapäätä kuormittava lyönti.

Ilman lääketieteen opintojakin on selvää, että moinen repiminen alkaa pitkässä juoksussa vaikuttaa, vaikka hartiakiertoa olisikin lyönnissä mukana. Hurjalta tuntuukin, että leikkaushoidossa ollaan jo parikymppisinä.

Kokkinasin vammasta toki tiedämme vain sen, mitä mediassa on ollut, enkä todellakaan tiedä onko kyseessä ns. valuvika vai lyömisestä johtuva vamma. Solisluun pään hionta, jotta olkapään limapussi ei ärtyisi viittaa kuitenkin juuri siihen, että limapussi on toistuvasta käden kuormituksesta ärtynyt, eikä vaihtoehdoksi ole jäänyt kuin leikkaushoito. Korostan, että en ole lääketieteen osaaja, mutta maalaisjärjelläkin ajateltuna juuri tämänkaltaisiin ongelmiin repiminen ennemmin tai myöhemmin johtanee.

Voima lyöntiin on otettava jostain muualta, jos ja kun taakseviennin minimoinnin lyhentämä kiihdytysmatka ei sitä palloon riittävästi tuota. Käden rooli lyömisessä ylikorostuu ja veroa maksetaan näin. Sairastuvalta.

Samankaltaisia vaivoja ennustan myös toiselle aussille, Nick Kyrgiosille, jolla on hyvin samantyyppinen "kämmenrepäisy" ilman sen suurempaa taaksevientiä, vaikkakin letkeyttäkin on toki mukana. Ihmisen evoluutio korjannee varmaan tämänkin valuvian, mutta tuskinpa kuitenkaan vielä näiden veijarien kohdalla.

Toisenlaista koulukuntaa edustaa esimerkiksi vakuuttavaa nousua kärkeen tekevä Alexander Zvererv, jonka pitkät vipuvarret, niiden upea hyödyntämien ja lyönnin "pitkä tekeminen" ilman hurjia sekä äkkinäisiä kiihdytyksiä tuottaa raakaa voimaa luonnostaankin hurjat määrät.

Mielenkiintoista seurata kumpi tie vie nuorison pidemmälle.

09/05/2016

Ennakko: Rooma Masters 2016

Madridista pikavauhdilla Roomaan, jossa siis seuraava Masters tätä kirjoittaessa jo hyvällä alulla onkin.

Muutama sana kuitenkin vielä Madridista. Vaikka en itse olosuhteiden takia isointa painoarvoa Madridin tuloksille Roland Garrosin suhteen annakaan, niin Novak Djokovicin hyvät otteet on syytä ottaa luonnollisesti tosissaan. Monte Carlon tapaturma saattoi olla lopulta hyväksikin, sillä täysi sarja päätyyn saakka pelattuja Masterseja ennen Garrosia olisi tyhjentänyt varmasti jopa Djokovicinkin tankkia. Viime ja tämä viikko yhdessä käyvät hyvästä kenraalista Garrosia varten ja tulosta tuleekin siis edelleen.

Andy Murrayn voitto Rafael Nadalista jälleen Madridissa oli myös hyvä laittaa merkille, mutta jää nähtäväksi pystyykö Murray Garrosilla vieläkään Nadalia välttämättä voittamaan. Kolme erää hitaammissa olosuhteissa voi olla sittenkin vielä liikaa.

Nadalillekin aavistuksen "vajaa" viikko teki ainakin fyysisesti hyvää, enkä epäilisi yhtään, etteikö yllätystappio Roomassakin ennen Djokovic-puolivälierää olisi mahdollinen. Luulen, ettei mies halua kohdata Djokovicia ennen Ranskaa. Mene ja tiedä, mutta se hyvä massafiilis mikä miehellä mahdollisesti on, saattaisi olla kovasti uhattuna, jos nyt Djokovicilta kuonoon ottaisi.

Kaavio on tosiaan Roomassa mielenkiintoinen varsinkin yläosan puolesta, sillä mm. Djokovic, Nadal, Roger Federer, Kei Nishikori, Milos Raonic, Gael Monfils, Dominic Thiem ja Munchenin voittanut Philipp Kohlschreiber ovat kaikki samalla puolen kaaviota.

Nadal joutunee juuri viimeksi mainitun puntariin heti ensimmäisessä ottelussaan, kun taas Federer kohtaa avauksessaan joko Alexander Zverevin tai uuden mailatilauksen tehneen Grigor Dimitrovin, joka nakutti kasan mailojaan päreiksi Istanbulin finaalissa. Federerin reitillä on myös nuori Thiem, jolta odotan edelleen lisänäyttöjä, sillä ne jäivät Madridissa(kin) melko ohuiksi, kun avausottelussa Juan Martin del Potro otti viimeisimmän paluun parhaimman voittonsa. Thiem on pahasti "katoamassa kuvasta" mitä lähemmäs Garrosia tullaan. Roomassa olisi oiva paikka iskeä.

Toinen puoli kaaviota on tosiaan melko mitäänsanomaton. Lähes kaikki tämän kauden massamenestyjät ovat kaavion yläosassa Andyä lukuun ottamatta. Murray onkin jaksamistasosta riippuen lähes pomminvarma finalisti, kun suurimmat uhkaajat ovat lähes täysin yössä olevat Stan Wawrinka ja David Ferrer. Äh. Tsonga, Berdych, Fognini? Enpä usko.

Näin siis käy:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Kohlschreiber
Thiem vs. Nishikori
Fognini vs. Wawrinka
Murray vs. Goffin

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Muray vs. Fognini

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja:
Djokovic.

05/05/2016

Pihapelipäivä, helatorstai 5.5.2016

Helatorstai on pihapelipäivä! Aivan kuten tapaninpäiväkin. Ja kyllä, ihan joka vuosi!

Viime kerralla pienen tarinan lapsuuteni pihapeleistä jo julkaisinkin, mutta saakoon tarina jatkoa. Tällä kertaa asialla on kuitenkin jo seuraava sukupolvi.

Kesäisin lapsemme viettävät serkkuineen osan lomastaan isovanhempien luona maalla, kun me vanhemmat paahdamme vielä töissä. Pojat alkavat olla siinä iässä, että pihapelit kiinnostavat ja lähtevät usein käyntiin oma-aloitteisesti. Pihasähly, jalkapallo, trampoliinipallo (?) ja keinupallo kuuluvat kesäloman jokapäiväisiin rutiineihin uimisen ja vesisodan ohella.

Eräänä perjantaina maalle saavuttuani olin alkuhämmennyksestä selvittyäni erityisen vaikuttunut jätkien tenniskenttävirityksestä, joka näytti tältä:

Tenniskenttä "the Court".
Eipä heitä tällä kertaa ainakaan mielikuvituksettomuudesta voi syyttää, kun tennisverkko on rakennettu neljästä puuklapista ja pienen pienestä levyn palasesta. Jaloilla pieneen ylämäkeen piirretty kenttä ei sekään täytä auttavasti edes minitenniskentän kokovaatimuksia, mutta eipä se menoa saati tatsin kehittymistä haittaa. Sitä eivät tee myöskään lukuisat virhepomput.

Pihapelien ja liikunnan riemu välittyykin upeasti siinä, kun tyypit hakkaavat palloa hiestä märkinä tuntikausia täysin erilaisissa, mutta itserakennetuissa olosuhteissa. Ei kamojen tai kenttien tarvitse aina viimeisen päälle olla. Luovuutta peliin, niin pihapelit saa pystyyn minne vaan!

Pallo tummui ja kaljuuntui.
Hyvää pihapelipäivää kaikille!

02/05/2016

Ennakko: Madrid Masters 2016

Seuraavana vuoroon tulee Madridin Masters, joka positioituu melko tarkkaan massakauden puolivälin krouviksi. Madridin painoarvo Roland Garrosin menestystä ajatellen on kuitenkin kevään massaturnauksista mielestäni pienin, sillä nopeat olosuhteet eivät täysin vastaa niitä olosuhteita, joilla Garrosilla pelataan, vaikka alustana massa onkin.

Massakautta on siis takana kolmisen viikkoa ja kun voittajalistaa katsoo, tuntuu kuin olisi palattu jälleen Rafael Nadalin aikaan. Silmät ummistaen moni voisi asiaa jopa hehkuttaa, mutta mielestäni ollaan vielä kaukana siitä. Ei riitä millään näytöt vielä siihen, että voitaisiin alkaa puhumaan takavuosien kaltaisesta dominanssista.

Nadalin tämän kevään menestyksen kannalta suurimpia yksittäisiä tekijöitä lienee ollut Novak Djokovicin tippuminen alkukierroksilla Monte Carlossa, joka oli omiaan antamaan uskoa siihen, että Djokovic on ylipäätään lyötävissä. Tuo tappio ja sitä kautta kasvanut nälkä ja/tai "vähentynyt pelko" antoi Nadalille uskoa siihen, että hän on itse kykenevä voittamaan vielä Masterseja, kuten kyseisellä viikolla lopulta tapahtuikin. Näitä paikkoja on nykyisin vähän ikään kuin väijyttävä ja otettava kaikki hyöty irti kun paikka on. Näin myös lopulta tapahtui ja seuraavan viikon Barcelona tuli uuden itseluottamuksen siivittämänä jo lähes "automaationa".

Onhan Nadalin peli tietysti paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Kärjen haastajat tuntuvat kaatuvan nyt yksi toisensa jälkeen, eikä kärjestäkään ole voittajaa vielä löytynyt. Kämmen ei pätki enää samaan tapaan kuin viime aikoina ja syöttöön on selvästi tullut lisää jalkoja ja sitä kautta myös puhtia voiman sekä kierteen kautta. Massalla tämä auttaa työntämään vastustajaa taaemmas palauttamaan tai ottamaan selvästi enemmän riskiä palautuksiin.

Silti Nadalin pelissä on vielä rutkasti parantamisen varaa, eikä mies vieläkään ole mielestäni suurin suosikki Garrosille. Kenttäpositio ja lyöntien vieminen eteenpäin on parantunut, mutta ajoittain mies luottaa edelleen liikaa puolustukseensa ja vastustajan virheisiin. Tämä korostuu varsinkin tärkeissä palloissa, joissa mies on liian valmis juoksemaan liian paljon. Uskallusta pitää tulla vielä lisää, sillä Ranskaa ei voiteta puolustamalla koskaan. Puolustuspositioiden kääntäminen tappavaksi hyökkäykseksi kestää ja pätkii vielä aavistuksen liikaa.

Lyöntien energia suuntautuu tosiaan paremmin jo eteenpäin, eikä liiaksi ylöspäin pelkän spinnin tuottamiseen, jolloin jo suuri osa lyönneistä saa voimaa mukavasti taakseen. Mutta paljon jää lyöntiä vielä lyhyeksikin, varsinkin rystypuolelta, jonka vastustajat lisäksi löytävät äärettömän hyvin nykysin. Peruskuvio, jolla mies pelataan täysin kujalle on syöttö ulos ykkösruutuun, josta espanjalainen nostattaa paineettoman pörriäisen keskikenttään syöttäjän lämättäväksi läpi linjasta. En ymmärrä, miksi Nadal ei käytä välillä todella nätisti viiltävää sliceaan näissä palautuksissa.

Mutta se Nadalista tällä erää. Mielenkiintoista nähdä miten mies pelaa Madridissa.

Tosiaan, Novak Djokovicin aikainen tappio Monte Carlossa oli iso yllätys. Se saattoi kuitenkin toimia loistavana paineenpoistattajana ja lisämotivaation tuottajana serbille, joka säästi samalla energiaansa pitämällä nämä viikot "vapaata". Madridissa nähdään varmasti jo erittäin vaikeasti voitettava Djokovic, joka luonnollisesti haluaa onnistumisia ja itseluottamusta Ranskaan siinä missä muutkin, mukaan lukien vielä Nadalkin.

Kaavio on serbille periaatteessa kuin Boris Beckerin arpoma huolimatta kinkkisestä ensimmäisestä ottelusta, jossa vastaan tulee joko juuri Estorilin turnausken voittanut Nicolas Almagro tai Borna Coric. Voi toki olla, että Almagro on liian puhki ja Coric vieläkin täysi poikanen Djokovicin myllyssä, joten finaalireitti vaikuttaa selviöltä, sillä samalla puolen isoista pojista on vain täydellinen arpakone Stan Wawrinka sekä Kei Nishikori ja heistäkin riepotteluun pääsee vain toinen.

Kaavion toinen puoli onkin herkullisempi ja lopulta jopa vaikeampi veikattava. Nadal, Roger Federer, Andy Murray, Dominic Thiem ja vaikkapa Juan Martin del Potro ovat kaikki varsin mielenkiintoisia seurattavia Madridissa.

Federer pelannee säästeliäästi tällä massakaudella, mutta kun Monte Carlo päättyi ehkä aavistuksen liian aikaisin, on Madridin nopeudessa uusi nälkäisen iskun paikka.

Andy Murray puolustaa viime vuoden voittoa ja parantaa koko ajan todennäköisesti tälläkin massakaudella, joten semifinaali tai jopa finaali voi olla hyvinkin haarukassa.

Dominic Thiem hehkutus on viime viikoina hieman laantunut, varsinkin sen jälkeen kun Nadal laittoi miehen katsomoon Monte Carlossa. Itsekin ennakoin, että Nadal saattaisi jo taipua, mutta täytyy hieman alkaa vetämään sanoja takaisin. Tapa, jolla Nadal voitti tai oikeastaan Thiem hävisi oli Thiemin hehkutuksen kannalta latistava. Jotenkin tuntui, että hän olisi yrittänyt lyödä Nadalia enemmän espanjalaisen vahvimmilla puolustusaseilla kuin raa'alla pommittamalla kuten hän parhaimmillaan tekee. Kenttäpositio valui hurjan alas ja sieltä ei kyllä vieläkään Nadalin läpi lyödä. On oltava lähes viivan päällä massallakin. Toki Nadalin painavampi peli myös työnsi miestä hyvin taakse.

Perusongelma, jos nyt todella lupaavan pelaajan kohdalla ongelmasta voidaan puhua on kuitenkin se, että Thiemin pelissä on niin paljon shotmakeria, joka vaatii tilan ja ennen kaikkea ajan lyönnille. Jos verrataan miestä esimerkiksi toiseen nousua tekevään teiniin Alexander Zverevin, niin kyllähän heistä jälkimmäinen letkeämpi pommittaja lopulta on ja siinä mielessä mielestäni lupaavampi suurnimi tuleville vuosille. Mutta palataan siihen joku toinen kerta.

Juan Martin del Potron paluu sujuu takkuisesti ja osoittaa kuinka vaikeaa paluun tekeminen on ylipäätään ja varsinkin kun rystypuoli on menettänyt tukikäden rannevamman vuoksi hurjasti tehoa. Pelkällä slicella on vaikea viedä peliä, joka on ollut argentiinaisen pelin kulmakivi. Todella harmillista, että ura on todennäköisesti ohittanut oman primetimensa jo pahasti.

Näillä mennään Madridissa:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Raonic
Monfils vs. Nishikori
Nadal vs. Federer
Murray vs. Ferrer

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Nadal vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Nadal

Voittaja:
Djokovic.

11/04/2016

Ennakko: Monte Carlo 2016

Massakausi alkaa nyt!

Todellakin, tätä on jo vähän odotettu, mutta vihdoin massakausi 2016 on täällä! Otetaanpa alkuun iso kuva. Eli, tulevan massakauden suurimmat kysymykset ovat seuraavat:

  • Voittaako Novak Djokovic vihdoin Ranskan avoimet Roland Garrosilla?
  • Mihin kykenee hurjaa nousua tekevä nuori Dominic Thiem, jonka peli on kuin massalle tehty?
  • Pelastaako tämänkään vuoden massat enää Rafael Nadalia?
Ensimmäisenä perinteisistä massa-Masterseista tulee Monte Carlo. Kaaviossakin on toki monen monta kysymysmerkkiä, mutta varmaa on, että juuri Djokovic tulee kotikisaansa nälkäisenä ja valmiina. Jalka ei noussut kaasulta kovilla kentillä lopulta piiruakaan, eikä se Ranskan avointen valloitushalujen vuoksi nouse massallakaan. Vain jonkun, sanotaanko Stan Wawrinkan tai vaikkapa Thiemin pommituspeli saattaa hetkeksi horjuttaa serbiä, mutta voittoon on kaikilla tänä vuonna tuskaisen pitkä matka massallakin. Kristallipalloni näyttää maksimissaan yhtä tappiota tällä massakaudella. Yksi "puolivahinkomainen paineenpoistotappio" ennen Garrosia voisi kuitenkin tehdä jopa terää ja tuoda terävyyttä.

Tosiaan, Dominic Thiem. Nyt alkavat olla ne hetket, jolloin isompi läpimurto kirkkaimpiin valoihin olisi hyvä tehdä. Toki mies on vielä nuori (22), mutta samaan limboon kuin esimerkiksi Grigor Dimitrov ei passaisi liian pitkäksi aikaa jäädä. Isomman suorituspiikin aika on siis käytännössä tämän vuoden massoilla, miksei heti Monte Carlossa? Kaavio on paha, mutta liian pitkään näiltä suurnimiltä ei voi turpaansa ottaa tai otteen ottaminen viivästyy. 

Monte Carlossa tultaneenkin näkemään tenniksen lähitulevaisuuden kannalta yksi todellinen kulminaatio-ottelu jos ja kun Thiem ja Nadal kohtaavat kierroksella kolme. Vaikka kyseessä on vain yksittäinen tennismatsi, saattaa se määritellä hyvin pitkälti ainakin yhtä uraa. Mahdollisesti jopa kahta. Jos Thiem voittaa, voidaan Nadalin kohdalle alkaa laittamaan entistä kiivaammin has been-tägejä. Thiemiä voitaisiin puolestaan alkaa nostamaan jopa Ranskan avointen ennakkosuosikkien joukkoon. Erittäin mielenkiintoinen ja pakko nähdä-ottelu toteutuessaan. 

Thiemin peli on ollut vaikuttavaa ja jotenkin jopa Wawrinkamaisen kaunistakin. Ruutia ja taitoa löytyy rajusti. Aavistuksen aggressiivisempaa kenttäpositiota ja parempaa palauttamista kuitenkin vaaditaan, jos mies aikoo jo Montessa turnausvoitosta taistella. Djokovicin Thiem kaataisi vain olemalla jatkuva ja aikaa pois ottava riesa serbille, joka liikuttaa ja iskee päin näköä jatkuvasti. Miamissa herrojen välillä nähtiin kerrassaan hieno ottelu, jossa Djokovic selvitti lukemattomat murtopallot työntämällä Thiemiä nurkkiin syötöllä ja ottamalla lapsen suusta namun tylyllä pelillään kun sen paikka oli. Se toimi vielä kovilla kentillä, mutta massalla tämä voi keikahtaa jo tällä kaudella välillä itävaltalaiselle. Isohkon kämmensvingin tarvitsemaa lisäaikaa massa tarjoilee mukavasti.

Nadalille Monte Carlon kaavio on painajainen. Yksi harjoitusmatsi ensimmäisen matsin muodossa saa riittää kun sitä seuraa pahimmillaan seuraava putki: Thiem, Wawrinka, Murray ja Djokovic. Auts. Onhan se massakausi joskus helpommankin kautta alkanut. Paljon kertoo jo ottelu Thiemiä vastaan. Jos espanjalainen ei pääse hyökkäyspositioihin ja/tai kämmentappoihin, on se oikeastaan siinä. Riepottelu on tehtävä itse. Jalat eivät enää riitä puolustuksen kautta voittoihin luovimiseen. Tulta ja ennen kaikkea tulitusta kaivataan nyt parhaimpien vuosien malliin, jolloin turnauksen 8-kertainen mestari niputti kaikki vuosi vuoden jälkeen. 

Arvoituksina Monte Carloon tulee myös kolmikko Wawrinka, Andy Murray ja Roger Federer. Kaksi ensimmäistä voivat olla pitkälläkin, mutta Federerin paluu polvioperaation jälkeen voisi olla helpommassakin paikassa kuin massalla. Miamin vatsavaivat tuskin enää vaivaavat, mutta tämä alusta yhdistettynä polvivaivaan, ikään ja vaadittavaan fysiikkaan ei paljoa tältä massakaudelta lupaa. Otteluohjelmaakin on tällä tietoa karsittu juuri massakauden osalta, joten odotukset eivät varmastikaan ole kovin korkealla edes omassa leirissä. Kaavio olisi kuitenkin otollinen jopa semiin, mutta Roberto Bautista-Agut voinee aiheuttaa päänvaivaa jo kolmannella kierroksella.

Andy Murray pelasi viime vuonna upean massakauden, mutta mielenkiintoista nähdä, miten se lähtee tänä vuonna liikkeelle. Massalla lähes joka vuosi vaivanneet selkävaivat on syytä pitää mielessä kun tuoreen isän massaotteita seuraa. Joskus ne ovat toki parantaneetkin peliä, kuten Jarkko Nieminen sai muutama vuosi sitten kokea.

Suurin mysteeri lienee Stan Wawrinka. Kulkee, ei kulje, kulkee, ei kulje. Viime vuoden Garros-voittajana miestä ei oikein voi mustana hevosenakaan pitää, mutta jotain sen sukuista hän vähän on. Mikä tahansa ensimmäisen ottelun tappion ja turnausvoiton väliltä on turnauksen toissa vuoden mestarille mahdollista.

Näillä mennään.

Puolivälierät:
Djokovic vs. Ferrer
Gasquet vs. Bautista-Agut
Wawrinka vs. Thiem
Murray vs. Berdych

Välierät:
Djokovic vs. Bautista-Agut
Murray vs. Thiem

Finaali:
Djokovic vs. Thiem

Voittaja:
Djokovic.

22/03/2016

Ennakko: Miami 2016

Niinpä niin. Indian Wells näytti ettei Novak Djokovic ole sittenkään nostanut jalkaansa kaasulta. Kaikki kaatuvat edelleen joko huonommalla tai sitten paremmalla pelillä. Todellista haastajaa ei ole mailla eikä halmeilla. Näyttää vahvasti siltä, ettei sitä Miamistakaan löydy.

Vähän itsensä toistamiseksi tämä menee, mutta Djokovicin etumatka on juuri nyt, jälleen ja edelleen, valovuosia. Indian Wellsin finaalilukemat 62, 60 kertokoon kaiken olennaisen tasosta. Semifinaali Rafael Nadaliakin vastaan oli tasaisuudestaan sekä Djokovicin heikommasta vireestä huolimatta hyvin kontrollissa koko ajan ja kun peliä oli pelattu 1.5 erää, näkyi serbistä enää perävalot.

Ei auta. Vähän tästä tuntuu mielekkyyskin välillä katoavan, kun joku dominoi näin rajusti. Kun mielenkiinto kohdistuu lähinnä siihen, milloin Djokovicin taso alkaa tippua ja muille avautuisi mahdollisuuksia, on asetelma jokseenkin vino. Pieni notkahdus voi tapahtua toki nopeastikin, sillä eihän se Nadalin "sensaatiomainen" erävoitto toisaalta kaukana ollut. Näytti vähän siltä, että espanjalainen pääsi hetkeksi jopa Djokovicin korvien väliin, mutta tiukassa paikassa serbi oli jälleen mies paikallaan ja Nadalkin mureni omiin virheisiinsä, eikä aivan päässyt kapitalisoimaan hyvää peliään. Niin tai näin, voittoon olisi ollut erävoitonkin jälkeen hurjasti matkaa.

Miamissa tilanne ei tule juurikaan muuttumaan. Djokovic on voittanut turnauksen jo viidesti, joista neljä on tullut viimeisen viiden vuoden aikana. Tässäkin valossa mies on käytännössä ainut varteenotettava voittajasuosikki. Siinä ei auta Roger Federerin paluu, Nadalin parantunut vire, Andy Murraylle tuttu treenimiljöö, uusien nuorten orastavasta noususta puhumattakaan.

Näillä siis mennään:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Gasquet
Federer vs. Cilic
Nadal vs. Wawrinka
Murray vs. Nishikori

Välierät:
Djokovic vs. Cilic
Murray vs. Wawrinka

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja:
Djokovic.

10/03/2016

Ennakko: Indian Wells 2016

Pienen hengähdystauon jälkeen takaisin bloggausten pariin. Tosipelit jatkuvat kauden ensimmäisen Mastersin muodossa Indian Wellsissa, johon siis ennakko tässä ja nyt!

Tosiaan, Australian jälkeen kiertueen seuranta on jäänyt jossain määrin silmäilyn varaan. Erityisellä mielenkiinnolla olen kuitenkin seurannut uutisointia tenniksen ottelumanipulaatioista sekä tietysti viimeisimpänä Maria Sharapovan doping-kärystä. Varsin valitettavia ja ikäviä uutisia luonnollisesti molemmat, mutta toisaalta, eivät kovinkaan yllättäviä. Tennis on yksi maailman isoimpia yksilölajeja, jossa liikkuu vieläpä isot rahat, joten en valitettavasti usko, että tämä jää tähän. Lisää lienee varmasti tulossa. Mielenkiintoista seurata miten pitkän tuomion Sharapova lopulta saa. Mikä tahansa muutaman kuukauden ja neljän vuoden välillä lienee mahdollista.

Vähäisen pelien seuraamisen yhteydessä mielenkiinto on kohdistunut lähinnä uusiin haastajiin ja heistä varsinkin Alexander Zvereviin sekä Dominic Thiemiin. Varsinkin ensimmäisen otteissa näkyy niin hurja potentiaali, että taisin veikata häntä twitterin puolella seuraavaksi uudeksi Grand Slam-mestariksi. Dominic Thiem on puolestaan vakuuttanut ottamalla ennen kaikkea turnausvoittoja, mutta myös varsin kovia päänahkoja erityisesti massalla. Palataan heihin jossakin toisessa yhteydessä vielä uudemman kerran ja mennään nyt siis itse ennakkoon.

Australian jälkeen painosuhteet tuskin ovat kovinkaan paljon muuttuneet. Novak Djokovicin johdolla mentäneen Indian Wellsissäkin ellei mies ole kylmästi ajoittamassa seuraavaa kuntopiikkiään Ranskan avoimiin, jota itse vähän epäilen. Viime viikonlopun viisieräinen Davis Cupissa Mikhail Kukushkinia vastaan ei ainakaan tuloksen puolesta vakuuttanut vaikka hän lopulta voittikin, mutta kuten Australiassakin nähtiin, ottelut eivät Djokovicinkaan kohdalla ole sukua keskenään.

Indian Wellsissä pelataan hitaalla kovalla alustalla ja on päivänselvää, että Djokovic pitää olosuhteista kuten tietysti neljästä mestaruudestakin voi päätellä. Serbi on voittanut turnauksen nyt kaksi kertaa peräkkäin eikä kolmas mestaruus putkeen mikään ihme tietysti olisi. Huononakin päivänään miehen voittaminen tällä alustalla on vaikea tehtävä.

Djokovicin kaaviokaan ei ole pahin mahdollinen, mutta mielenkiintoa toki asetelmista ja serbin keulasta toisi ottelut mm. Feliciano Lopezia (R16), Dominic Thiemiä (QF) tai Rafael Nadalia (SF) vastaan.

Niin, tosiaan Rafael Nadal. Australian jälkeinen kierros etelä-Amerikan massoilla ei todellakaan ollut menestys, sillä mies palasi Eurooppaan tyhjin käsin tappiot juuri Thiemille ja Pablo Cuevasille kärsineenä. Ei näytä kovin hyvältä vieläkään ja vain Indian Wellsin hitaat olosuhteet mukavine muistoineen sekä "helpohko" kaavio voivat auttaa miestä mäessä. Tuskinpa silti nekään. Iltarusko on jo pitkällä. Jos lyönneistä puuttuu painoa jopa massalla, niin eihän urakka kovilla kentillä ainakaan helpotu.

Andy Murray tekee paluun kiertueelle tuoreena isänä, mikä voi tuoda tietynlaista rentoutta omaan tekemiseen, sillä tennis on kuitenkin vain tennistä ja tämä kontrasti lienee avautunut tuoreelle isällekin entistä paremmin. Viikonlopun Davis Cup-vääntö Kei Nishikorin kanssa saattoi olla jopa hyvä herätys ja ponnahduslauta kevään peleihin, joten nostan Murrayn tukevasti suosikkien joukkoon näillä kevään kovilla kentillä. Siitäkin huolimatta, ettei skotti esimerkiksi Indian Wellsissä ole koskaan voittanutkaan.

Muita mielenkiinnolla seurattavia pelaajia löytyy tietysti vino pino. Jälleen kerran paluuta tekevä Juan Martin del Potro kiinnostaa aina, kuten myös Dubaissa voittanut Stan Wawrinka, joka toki voi intoutua voittotaisteluunkin vaikkei hänellekään IW se paras paikka ole ikinä ollutkaan.

Nuorista on mielenkiintoista seurata jatkaako juuri Thiem hurjaa lentoaan tekemällä isomman breikin myös Masters-tasolla tai miten lupaava Zvererv pärjää näissä karkeloissa.

Roger Federerin ja David Ferrerin poisjääntien takia tilaa vapautuu kvartseihin saakka, joten siinä mielessä "yllätyksiä" saatetaan nähdä, mutta toisaalta, harvoinpa Masters-tasolla poikaset isojen poikien silmille hyppivät.

Näillä mennään:

Puolivälierät:
Djokovic vs. Thiem
Nadal vs. Nishikori
Wawrinka vs. Cilic
Murray vs. Raonic

Välierät:
Djokovic vs. Nishikori
Wawrinka vs. Murray

Finaali:
Djokovic vs. Murray

Voittaja:
Murray,

05/02/2016

Muotipoliisi: Australian Open 2016

Australian Open antoi luonnollisesti paljon viitteitä tulevan kauden pelillisistä voimasuhteista, mutta myös tennismuodista. Alkuasetelmat muodin osalta ovat seuraavat.

Hitit:

Tomas Berdych. Ikuinen muodin uhri on saanut vihdoin päälleen kunnon releet. Uuteen Adidas-pakettiin kuului näköjään myös tyylitaju. Hyvä niin.

Rafael Nadal. Pikavisiitin Australiaan tehneen Nadalin asukokonaisuus oli viime vuoden asustekimpoilujen (mm. se Garrosin kokosininen smurffiasu) jälkeen varsin solidi esitys. Harmi, että peliesitys (yksikössä) ei ollut asun tasolla.

Missit:

Jatketaan Nadalista ja hänen hiuksista. Olemme saavuttaneet kirjaimellisesti lakipisteen. Kaljuuntuminen on tosiasia ja ainutta jäljelle jäävää vaihtoehtoa voi tiedustella Andre Agassilta. Tukka pois, Agassi mentoriksi ja peli kuntoon.

Hihattomat paidat. Auts. Vaikka peli on fyysistä ja keli kuuma, eivät marathon-tyyppiset juoksupaidat sekä NBA-tyyppiset koripallopaidat kuulu tenniskentille. Suurimmat uhrit ovat Grigor Dimitrov ja Nick Kyrgios, joista viimeisellä vieläpä slim fit-aluspaita, joka näytti lähinnä rintaliiveiltä löysän korispaidan alla. Ei näin.

Stan Wawrinkan kokonaisuus. Kirkkaan oranssia ja neonkeltaista??? Haluan vaikkapa ne ruudulliset Roland Garros-shortsit takaisin, mutta en tätä.

Serena Williams ja kokokeltaiset hepeneet. Se on joko kokovalkoinen tai -musta tai värien sopiva sekoitus, mutta ei herranjestas sentään kirkkaan keltainen kokonaisuus!

No jaa:

Roger Federer: Tennismuodin kestomenestyjän valkoinen pelipaita, jossa vihreä raidoitus on retrohenkisyydessään todella ok, mutta siniset raidat samaan paitaan vihreiden sekaan iskee tv-kuvissa silmään varsin ikävästi. Laskussa muodinkin osalta?

Novak Djokovic. Periaatteessa asiallinen tämäkin, mutta samaa tylsää ja turvallista linjaa vuodesta toiseen. Jotain twistiä tarvittaisiin. Voisi tarttua magiikkana peliinkin.

01/02/2016

Jälkipelit: Novak Djokovic vs. Andy Murray, Australian Open 2016

Niinpä niin. Finaali ja tulos ei yllättänyt ketään. Novak Djokovic seilaa ylhäisessä yksinäisyydessään edelleen. Muut ovat vähintäänkin valtameren päässä serbistä.

Pahoitteluni, sillä en aio mennä tässä sen enenpää finaalin yksityiskohtiin, vaan pohdin asiaa isommassa kuvassa.

Juuri nyt siis vaikuttaa edelleen ja vahvasti siltä, että Djokovicin mahdollinen, systemaattisesti hänet voittava pelaaja ei näy vieläkään horisontissa. Vanhasta kaartista Roger Federer, Rafael Nadal ja Andy Murray ei siihen enää ole. Ei ainakaan ilman serbin ongelmia esimerkiksi motivaation, terveyden tai jonkun muun pelikentän ulkopuolisen aiheen parissa, joita ei kylläkään ole toivottavasti näköpiirissä. 

Pahasti saakin tämä kolmikko juuri nyt turpaansa, eikä ole nähtävissä, etteikö sama jatkuisi myös jatkossa. 

Federer ja Nadal ikääntyvät ja vähintäänkin hidastuvat silmissä ja heidän varalleen Djokovicillä on apteekin kokoinen lääkevarasto oman pelikirjastonsa muodossa. Andy Murrayn peli ei puolestaan ikinä ole oikein Djokovicille riittänyt ja hän jääkin ikuiseksi matruusiksi tässä laivassa.

Kun tähän lisätään Stan Wawrinka ailahtelevuuksineen sekä Juan Martin del Potro sairauskertomuksineen, en yksinkertaisesti näe ketään todellista uhkaajaa. En ainakaan tänä vuonna. Korkeintaan muutama väsyneen miehen tilastotappio, sanoisin. 

Uusista nimistä tai sukupolvista en todelliseksi uhkaajaksi kelpuuta vielä ketään, koska näyttöjä ei juuri ole. Milos Raonic alkaa olla siinä hilkulla, mutta fysiikka ei vielä vakuuta, kun pelataan tosipelejä.

Siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Nadal napsi pari (toistaiseksi ja todennäköisesti) viimeisintä mestaruuttaan, oli hänen pelissään nähtävissä jo ongelmia mm. rystyn ja lyöntien painottomuuden kanssa. Vastaavanlaisia tekijöitä ei vielä kuitenkaan Djokovicin kohdalla näy.

Jotain merkkejä Australiassa tarjoili kuitenkin Andreas Seppi, jonka flätti peli sai Djokoviciä taaemmas kuin pitkään aikaan. Ongelmana on vain se, ettei tähän peliin kykene juuri kukaan pitkiä aikoja. Voimaa näyttäisi tottelevan kuitenkin Djokovickin. 

Mutta. Kun Djokovicin taso hipoo huippuaan, saa hän tylsytettyä hurjimmankin hyökkäyksen vielä kovemmalla vastahyökkäämisellä tai omalla aggressiivisuudellaan. Ja off-päivänään mies voittaa vaikka roikkumalla ja olemalla henkisesti kovin kaikista ja/tai vaan Novak Djokovic.

Kovin on siis vaikea yhtälö. Djokovic lieneekin täydellisin näkemäni tennispelaaja.