24/12/2013

Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta!

Joulu- ja uudenvuodentoivotusten lisäksi on tänään hyvä hetki myös kiittää kaikkia teitä lukijoita. Kiitos! Erityiskiitos vielä kaikille kommentoijille!

Vuoden varrelle mahtui jälleen monenlaista, johon tuli otettua kantaa. Hienoja pelejä, turnauksia ja niin edelleen. Omalta kohdaltani valmentajauran uudet ensiaskeleet ja Tenniskoulu Topspinin perustaminen olivat ehdottomasti vuoden kohokohtiani. 


Ensi kaudella jatkanen samoilla linjoilla postausten suhteen, mutta toivon saavani enemmän aikaan myös valmennushöpötysten osalta.


Blogin osalta tämä vuosi paketoitiin joulukalenterilla. Nyt onkin aika rauhoittua ja nauttia joulusta läheisten seurassa.


Toivotan kaikille blogilukijoille sydämellistä ja rauhallista joulua sekä menestyksekästä uutta vuotta!


Joulukalenteri #24: And the winner is...

Jouluaaton kunniaksi listataan vuoden parhaat!

Vuoden paras
Vaikka tämä paljastuikin jo luukusta yksi, sanotaan se nyt vielä eli vuoden pelaaja oli Rafael Nadal.

Vuoden comeback
Jatketaan samaan tapaan. Rafael Nadal. Kahdeksan kuukautta poissa ja käsittämätön paluu. Kruununa ja isoimpana yllätyksenä US Openin voitto.

Vuoden ottelu
Novak Djokovic vs. Stanislas Wawrinka, Australian Open. Hieno, hieno ottelu, joka olisi voinut mennä toisinkin. Ei mennyt ja Djoko jatkoi mestaruuteen saakka. Se pieni ero.

Vuoden geimi
Wimbledon-finaalin viimeinen geimi. Murray syöttää mestaruudesta. 40-0. Tasan. Djokovicin kolme breikkipalloa. Neljäs ottelupallo. Voitto. Vihdoinkin 77 vuoden odotus oli päättynyt. Draamaa parhaimmillaan.

Vuoden lyönti
Miesten sarja: Rafael Nadal, US Open. Kun smashiin vastataan smashilla, on se aina kaunista.
Naisten sarja: Angienszka Radwanska, Sony Open. Ööh, hetkinen...

Vuoden raivarit
Mikhail Youzhny. Roland Garros, vastassa Tommy Haas. Mailaa päreiksi (perheen pienimmillä silmät hetkeksi kiinni) ja itkun tirautukset päälle. Onneksi ei satuttanut tällä kertaa itseään. Sekin on nähty.

Vuoden potilas
Andy Murray. Selkä petti vähän jo massalla, mutta remonttiin se meni vasta US Openin jälkeen. Mielenkiintoista nähdä, miten tulee takaisin.

Vuoden sykähdyttävin hetki
Andy Murrayn finaalivoitto Wimbledonissa. Sai kieltämättä herkistymään. Murrayn voittopaineita voi vain kuvitella ja mikä helpotus se hänelle olikaan.

Vuoden "luu käteen"
Roger Federer pelasi aiempaan tasoonsa suhteutettuna vaatimattoman vuoden. Romahduksen taso yllätti kaikki.

Vuoden shokki
Roger Federerin tappio Wimbledonin toisella kierroksella Sergiy Stakhovskylle.

Vuoden munaus
Novak Djokovicin verkkokosketus Roland Garrosin semifinaalissa Nadalia vastaan. Mitä ihmettä?!? Kaatuiko Garros-voitto juuri tuohon lyöntiin?

Anti-fashion Awards:
Radek Stepanekillä jälleen vahvoja näyttöjä ja tasaisesti läpi kauden. Kunniamaininta: Lleyton Hewitt US Openissa. Mistä ihmeestä nämä jätkät löytävät paitansa? 90-luvulta?

23/12/2013

Joulukalenteri #23: Kesäkilot

Kesäksi kilomäärä tiputetaan 25 kilosta 23 kiloon. Kyseessä siis mailojeni jännekireys.

22/12/2013

Joulukalenteri #22: Steffi Graf

Luukusta 22 paljastuu Steffi "Miss Forehand" Graf ja hänen 22 Grand Slam -voittoa. Joukossa mm. puhdas ja kultainen Grand Slam vuodelta 1988 olympiakullan kera.

Hurjan kämmenen lisäksi muistissa on hänen rystyslicensa, jota hän viisti terävästi ja matalana varsinkin uransa loppupuolella lähes kyllästymiseen asti. Ajan hengen mukaisesti ja saksalaisen jalkapallon tapaan se oli tehokasta, mutta tappavan tylsää. Tappava oli toisaalta se kämmenkin, mutta muista syistä.

On muuten mielenkiintoista nähdä, mihin lukuun Serena Williams Grand Slameissään päätyy. Matkaa Steffiin on enää viisi Grand Slamiä...

21/12/2013

Joulukalenteri #21: Syöttöruutu



Luukku numero 21 kertoo tenniskentän syöttöruudun pituuden. Jalkoina. Ettäs tiedät.

Mitat.

20/12/2013

Joulukalenteri #20: Rahamiehet TOP20

Tennis on rahamiesten peli. Ainakin jos katsoo top20-uratienestit.


Ajoitus lienee tässäkin kaikki kaikessa?

Otetaanpa listan kakkonen Rafael Nadal esimerkiksi. Hän tienasi tänä vuonna saman mitä listan 20. Jonas Björkman koko urallaan.

Niin, Jonas Björkman, kyllä kyllä, listan 20:s. Ööh ja hän on siis listan paras toiseksi paras ruotsalainen edellään vain Stefan Edberg. Takana siis muuan Björn Borg (156.) ja se Mats Wilander (65.)!

Lisää kylmää faktaa.

Kärkikolmikon Federer-Nadal-Djokovic tienestit yhteensä sama kuin muulla topkympillä yhteensä.

Entäpä Andy Murray? Grand Slamit: kaksi. Andre Agassi. Grand Slamit: kahdeksan. Tienesteissä eroa vajaa miljoona ja ensi kaudella ohi heittämällä.

Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta lopetetaan tähän.

Paitsi ettei pysty. Ei vaan pysty.

Jarkko Nieminen löytyy muuten listan sijalta 84 ja Italian Potito Starace ohitti juuri Björn Borgin. Niinpä.

19/12/2013

Joulukalenteri #19: Hölmö nuori sydän

Tein yhden elämäni hölmöimmistä muuveista 19-vuotiaana. Tämä liittyy vahvasti tennikseen.

Osin olosuhteiden pakosta, osin omaa jaksamattomuuttani, jätin tenniksen säännöllisen pelaamisen ja treenaamisen tuolloin moneksi vuodeksi. Olin lukion päättymisen jälkeisenä kesänä 1994 vielä pärjännyt kohtalaisen mukavasti C-luokan kisoissa ja edessä pikkuhiljaa häämötti B-luokka, mutta sitten tuli lähes täysstoppi. 

Muutin opiskelujen perässä Jyväskylään ja pelikavereiden määrä tippui samalla hetkellä käytännössä nollaan. En lannistunut kuitenkaan vielä tästä, vaan yritin saada jotain kehitettyä. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että Jyväskylän tennistoiminta oli keskittynyt vahvasti naapurikuntaan eli Vaajakoskelle, Hutunkiin. Yhteen treenituntiin menisikin entisen elämän puolentoista tunnin sijasta noin kolme tuntia julkinen liikenne mukaan lukien. Ei kiitos. Lisäksi moinen porvarilaji söisi rajoitettua opiskelijabudjettiani karmealla tavalla. Niin ja olihan niillä opiskelijariennoillakin oma roolinsa tässä.

Seuraavana vuonna tilanne ei varsinaisesti helpottunut kun suoritin varusmiespalvelusta Upinniemessä. Pelikerrat alle kymmenen koko vuonna.Vuosina 1996-2000 tilanne Jyväskylässä ei tenniksen suhteen paljonkaan muuttunut, vaikkakin pari pelikaveria löytyikin. Joinakin kesinä pelasin paikallisen turnauksen, mutta säännöllisyys puuttui.

Tilanne korjaantuikin pikkuhiljaa pala palalta vasta Helsinkiin töiden perässä muutettuani 2000-luvun alussa. Vuodesta 2004 lähtien on taas hakattu säännöllisesti ja harmiteltu ajoittain menetettyä nuoruutta. 

Eipä silti. Hienoja olivat vuodet myös kadotettujen vuosien aikana opiskelijaporukan sählyjengissä. Siitäkin porukasta tuli erittäin rakas.

18/12/2013

Joulukalenteri #18: Pojista miehiksi

Luukku 18. Viimeinen junioriluokka, 18-vuotiaat.

Taitavat olla ne päivät luetut, kun junnusarjoista ponkaisevat tai juniori-ikäiset ammattilaispoikaset napsivat turnausvoitoista isoimpia. Rafael Nadal jääneekin tällä erää viimeisimmäksi juniori-ilmiöksi, joka yltää nuorella iällä Grand Slam -mestaruuteen saakka. Nadal täytti 19 vuotta samana päivänä kun hän kaatoi Roger Federerin Roland Garrosin semifinaalissa vuonna 2005, jolloin hän myös voitti tämän turnauksen ensimmäistä kertaa.

Peli on fyysistynyt kymmenessä vuodessa edelleen niin hurjasti, että jo pelkän riittävän fysiikan hankkimiseen ei taida nuorten ikä riittää. Lisäksi esimerkiksi nykyisten kärkinimien peli on kehittynyt valtavasti eteenpäin heidän viimeisistä juniorivuosistaan, että kuilu poikasten ja miesten välillä on syvempi kuin kanjoneista suurimmalla. Puhumattakaan keltanokkien henkisistä valmiuksista.


Grand Canyon.

17/12/2013

Joulukalenteri #17: Rogerin Slamit

Luukku 17 on yhtä kuin Roger Federerin Grand Slam -voitot. Tahti ja tähti on hiipunut, mutta on hurja sarja. Ei voi muuta sanoa.

Ilman sitä espanjalaista tämä sarja saisi Rod Laverin puhtaine Grand Slameineen näyttämään pilipalijätkältä. Tavallaan on myös sääli, että kautta aikojen toiseksi parhaalla massapelaajalla on vain yksi Roland Garros -titteli.

2003: Wimbledon
2004: Australian Open, Wimbledon, US Open
2005: Wimbledon, US Open
2006: Australian Open, Wimbledon, US Open
2007: Australian Open, Wimbledon, US Open
2008: US Open
2009: Roland Garros, Wimbledon
2010: Australian Open
2012: Wimbledon

Kuinka moni muuten uskoo, että listaan tulee vielä jatkoa?

16/12/2013

Joulukalenteri #16: Sijoitettujen määrä

Luukun 16 aiheesta väännettiin ansiokkaasti jo kauden aikana ja kiitos siitä. Kyseessä on siis toiveeni sijoitettujen määrästä Grand Slam -turnauksissa.

Pysyn edelleen kannassani, eli Grand Slamien sijoitettujen määrä pitäisi laskea nykyisestä 32 pelaajasta 16 pelaajaan.

Grand Slamien ensimmäinen viikko ei tarjoa herkkupaloja nykyisin kovinkaan paljoa, joten muutoksella saataisiin vähän enemmän säpinää ensimmäisellekin viikolle. Enpä pistäisi pahakseni ainoastaan kahdeksan pelaajan sijoittamistakaan, mutta ehkä kuitenkin vain Masterseissä.

15/12/2013

Joulukalenteri #15: Love-15

Viidestoista luukku. Love. 15. 30. 40. Deuce.

Kukaan ei varmuudella tiedä mistä tenniksen pistelasku on peräisin. Lähteestä riippuen pisteet ovat tulleet joko tykinkuulan painoista, ranskalaisesta lukuteoriasta tai kämmenpelin säännöistä, joissa pisteen voitettuaan pääsi 15, 15 (30) ja 10 (40) jalkaa lähemmäs verkkoa.

Entä kuka keksi rakkauden? Siitäkin on kinaa. Onko se ranskalaisesta kananmunasta, joka englannistuu rakkaudeksi vai onko selitys niinkin outo kuin, että 0-0 tilanteessa pelaajat vielä rakastaisivat toisiaan?

Kivahan nämäkin olisi varmuudella tietää, mutta toisaalta, mitä sitten? Kuuluu vähän samaan sarjaan kuin auto tai tietokone. Ihan sama miten se toimii, kunhan se toimii.

Kenelläkään ei varmaan liene purnattavaa tenniksen pistelaskusta?

14/12/2013

Joulukalenteri #14: Sampras. Pete Sampras.

Neljästoista luukku tuo framille Pete Samprasin, 14 Grand Slamin miehen.

Samprasin saavutukset ovat kiistattomat ja moni puhuikin, osa puhuu vieläkin, hänestä kaikkien aikojen parhaana. Tuli kuitenkin muuan Roger Federer, joka iski Samprasista ohi ensin Grand Slamien määrässä ja sittemmin myös ykkösranking-viikoissa. Samprasin puolustukseksi tässä yhteydessä on kuitenkin nostettava aikakausi, jolla hän pelasi. Todellisia uhkaajia oli koko uran ajan huomattavasti enemmän kuin Federerillä primetimenaan. Heti samaan hengenvetoon on toki todettava se, ettei ole tietenkään Federerin vika, että hän nousi niin paljon muiden yläpuolelle.

Niin tai näin, itsekin arvostan Peten toki korkealle, jos mietitään aina yhtä naiivia "kaikkien aikojen suurinta". Edelle omalla listallani menee kuitenkin muutamia pelaajia, kuten Federer, Rafael Nadal ja Andre Agassi. Tämä lähinnä siksi, että Samprasin massapelaaminen oli sanalla sanoen surkeaa hänen normitasoonsa nähden. Kaikki Grand Slam -voitot tulivat nopeilta alustoilta. Roland Garrosin rekordi on oikeastaan masentava muihin Grand Slameihin verrattuna - yksi semifinaali ja kolme puolivälierää.

Ura Grand Slam on saavutuksena ehdottomasti yksi hienoimpia, sillä se kertoo paljon pelaajan kyvystä mukautua erilaisille alustoille ja olosuhteisiin. Siksi pelkkä määrä ei aina ratkaise suurinta.

13/12/2013

Joulukalenteri #13: Jarkon luku

Luukku kolmetoista.

Jarkko Nieminen.
Kolmetoista ATP-finaalia.
Uran paras ranking kolmastoista (10.7.2006).

Epäonnen lukuko? Enpä usko. Kaiken kaikkiaan täysin käsittämätön saldo millä tahansa mittapuulla tarkasteltuna.

Veikkauksia kehiin monesko Jarkko on Vuoden Urheilija -äänestyksessä tänä vuonna? Vaikka Jarkko pelasi yhden parhaista alkukausistaan koskaan, niin voiton vienee kuitenkin joku suunnistaja. Kenelle menisi sinun äänesi? Minun varmaan arvaatkin.

12/12/2013

Joulukalenteri #12: Ensimmäinen sarja

Ensimmäinen sarja, jota pelasin, oli pojat 12 vuotta. Kahdestoista luukku kertookin ensimmäisen kisamuistoni kansallisista peleistä.

Olin 11-vuotias, kun minua kuskattiin ensimmäisiin kansallisiini Poriin vuoden ollessa joko 1986 tai 1987. En tarkalleen muista missä ottelu pelattiin, mutta nykyinen Isonmäen tennishallissa se ei ollut. Ehkä joku koulun jumppasali tai jotain sen suuntaista, sillä ellen väärin muista, niin alustana taisi olla parketti.

Vastassa oli paikallinen junnulupaus, josta myöhemmin tulikin ikäluokkansa kärkijunnuja ja hyvä A-luokan pelaaja muutenkin. Numerot taisivat olla 06, 06. Saatoin saada säkällä geimin, mutta en varmastikaan enempää.

Muistan ottelusta kaksi tapausta. Ensimmäinen oli se, kuinka asiaansa vihkiytynyt tuomari tuomitsi minulle kaksoisvirheen heti ykkösyötön jälkeen. Toinen muisto oli hyvä fiilis siitä, etten sortunut missään vaiheessa syöttämään alakautta kuten vastustajani. Tarina ei kerro tuplieni määrää, mutta pelasinpahan ainakin niin kuin kuuluukin. Voitosta viis...

Siitä tulikin mieleeni erään kotiseurani ukon tokaisu 90-luvulla: "Tenniksessä tärkeintä ei ole voitto, vaan se, että sä pelaat sitä niin kuin kuuluukin (hakemalla winnereitä) ja tyylillä." Niinpä.

11/12/2013

Joulukalenteri #11: Yksitoista kuukautta

Luukku yksitoista jatkaa avautumisiani golfkyynärpäätäni koskien. Yhdentoista kuukauden kivun jälkeen on nyt meneillään joko hyvä vaihe tai sitten toipuminen on vihdoin alkanut.

Edellisen kerran asiasta vuodattaessani oli fiilis käden suhteen melko masentunut. Takana oli kivulias, mutta voitokas loppukesä sekä kivulias ja tappiollinen sisäkauden avaus. Marraskuun puolen välin paikkeilla venytysten ja jännemerkin vaihdon jälkeen kipu on alkanut vähenemään kuin itsestään. Hyviä päiviä on ollut paljon, joista osa jopa täysin kivuttomia. Parin viime viikon sisään on kertynyt jopa kaksi ottelua, joissa olen pystynyt syöttämään suht normaalisti pitkästä aikaa. On järjetön fiilis syöttää kivuttomalla kädellä!

Toissapäivänä treenasin viikonloppuna täysin penkin alle menneen ottelun takia hurjalla motivaatiolla ja otin kädestäkin kaiken irti. Yhtä pienehköä nipistystä lukuun ottamatta käsi ei ilmoittanut itsestään kertaakaan. Ja kaikki tämä ilman kipulääkettä ja/tai Ice Poweria. Tuloksena syyskauden paras treenikerta. Lähes tulkoon kaikki mitä yritin onnistui.

Voisiko 11 kuukautta kestänyt kärsimys olla loppusuoralla? Se olisi ehdottomasti tämän vuoden paras joululahja.

10/12/2013

Joulukalenteri #10: TOP10

Kymppiluukusta löytyi uusi, entistä ehompi, kristallipallo. Pitäisi olla virheetön. Tutustuin tarkemmin ja näytti mm. ensi vuoden lopun top-kympin. Mene ja tiedä.

1. Novak Djokovic
2. Rafael Nadal
3. Juan Martin del Potro
4. Andy Murray
5. Stanislas Wawrinka
6. Roger Federer
7. David Ferrer
8. Tomas Berdych
9. Richard Gasquet
10. Milos Raonic

09/12/2013

Joulukalenteri #9: Alku

Luukusta yhdeksän putkahtaa esiin oman tennisurani alkutaival.

Kaikki tähänkin puuhasteluun johtanut toiminta sai alkunsa vuonna 1984, jolloin olin 9-vuotias. Kotipaikkakuntani tennisseura Kankaanpään Nastaset järjesti tuona kesänä juniori-ikäisille aloittelijoille tenniskurssin ja siitähän se sitten lähti. Olisiko ollut rakkautta ensisilmäykellä, en tiedä.

Kurssin oppilaista muodostui heti samana syksynä iso osa seuran junioritoimintaa ja seuraavat 10 vuotta treenattiin enemmän tai vähemmän tosissaan kaupungin asvalttikentillä sekä vikkelillä sisäalustoilla liikuntahallissa ja sittemmin myös uudessa tennishallissa, unohtamatta Niinisalon varuskunnan jumppasalia, jossa alustana oli tennikseen aina loistavasti sopiva parketti. Muistan kuinka muun muassa Porin ja Tampereen kisoissa uskollisesti palvelleet boltexit tuntuivat joka kerta todella hitailta.

Niin tai näin, hauskaa oli aina ja hauskoja muistoja on hurja määrä. Valmentajat, pelikaverit, treenit, pelireissut, leirit ynnä muut ovat edelleen hyvin muistissa ja niiden arvostus vain kasvaa kasvamistaan. Olisi kiittämätöntä olla kiittämättä, joten iso kiitos kaikille.

Nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin, ympyrä on osittain sulkeutunut. Nyt se olen minä joka niitä sunnuntaiaamun junnutunteja ohjaa, vaikkakin täysin toisaalla.

08/12/2013

Joulukalenteri #8: Lyöntejä

Luukusta kahdeksan paljastetaan Wikipedian määrittelyn mukaiset tenniksen kahdeksan lyöntiä.

Itse määritelmä kuuluu seuraavasti:

"A competent tennis player has eight basic shots in his or her repertoire: the serve, forehand, backhand, volley, half-volley, overhead smash, drop shot, and lob."

Olkoon näin. Niin tai näin. Lähteeni voisi olla parempikin, myönnetään.

Tennis on kuitenkin peli. Lyöntejä on osattava lyödä monesta eri positiosta, moneen eri kohteeseen, monella eri tavalla ja niin edelleen. Mutta sekään ei vielä riitä. Niitä on osattava käyttää.

Valmentajana voin hioa oppilaan lyöntejä vaikka vuosia, mutta pelaamaan oppii vain pelaamalla. Hyvän perustan ja tekniikan päälle, pelaamisen opettaminen ja oppiminen on toki aina helpompaa.

07/12/2013

Joulukalenteri #7: "Maaginen 7. geimi"

Seiskaluukusta tarinaa erän seitsemännestä geimistä. Jotkut ovat pitäneet sitä jotenkin "maagisena" ja/tai erän kannalta tärkeimpänä. Hohhoijaa.

On totta, että erän loppua lähestyttäessä panokset kasvavat ja erän lopun geimejä voi lähestyä hieman erilaisella mindsetillä, mutta seitsemännen geimin voittamisella ei voiteta erää kuin 5-1-tilanteessa. Paljon riippuu siis tilanteesta ja asetelmasta. Tilanteessa 3-3 seitsemäs geimi on toki syöttäjälle tärkeä, mutta yhtä lailla sitä on seuraavakin geimi (8.) sen syöttäjälle.

Kysynkin, onko joku teistä huomannut seitsemännessä geimissä joskus jotain erityistä? Älä huoli, en minäkään. Eikä moni muukaan. Ei edes tutkijat.

Lue lisää tästä.

06/12/2013

Joulukalenteri #6: Novak Djokovicin Grand Slamit

Kuudes luukku tuo kuusi Grand Slamiä by Novak Djokovic. Australian avoimet neljästi, Wimbledon ja US Open kerran.

Kun ajattelee puhtaasti Djokovicin viime vuosien tasoa missä hän on ajoittain liikkunut, tuntuu jotenkin yllättävältä, että hänen voittonsa ovat keskittyneet noinkin selvästi "vain" yhteen Grand Slamiin, Australiaan. Hänen nykypelillään pitäisi olla tietysti vahvoilla missä tahansa ja onhan hän sitä kieltämättä ollutkin, mutta voittoja voisi olla enemmänkin.

Uskonkin hänen nousevan lähivuosina Grand Slam -määrässä kaksinumeroisiin lukemiin ja saavuttavan ainakin Björn Borgin ja Rod Laverin (11). Jos pitää veikata, niin veikkaan, että Djokovic päätynee lukuun 12. Palataan tähän sitten aikanaan.

Yhtä motivoituneena ja nälkäisenä kuin tänä syksynä, voisi Roland Garrosin, ja sitä kautta jopa puhtaan Grand Slamin, voittaminen olla Djokolle mahdollista. Ainakin hän on tämän hetken pelaajista potentiaalisin sen tempun tekijäksi. Olihan hän jo viime vuonna voiton päässä kaikkien Slamien yhtäaikaiseksi hallitsijaksi. 

Perustukoon väittämäni Grand Slamistä myös siihen tosiasiaan, että parhaassa vireessään Djokovic pelaa edelleen maailman parasta, tai ainakin voittavinta, tennistä.

05/12/2013

Joulukalenteri #5: TOP5

Koska TOP5-bloggausta ei ole ollut aikoihin, on korkea aika korjata tilanne ja se tehdään nyt. Viides luukku, olkaa hyvä!

Jos jollekin on blogin nimi jäänyt arvoitukseksi, niin vasurillahan tässä vedellään niin kentällä kuin kirjoitushommissakin. Siksi listaammekin nyt vasureita! Joku on joskus myös kysellyt kuka tai ketkä ovat mielestäni olleet parhaita vasureita, joten tässä oma mielivaltainen näkemykseni, jota sopii toki haastaa. Perustelen tarvittaessa lisää. Tai sitten en.

Rajaan näkemyksiäni kuitenkin hieman eli en mene aikaan, jolla a) en ole elänyt tai b) jota en muista. Siksi esimerkiksi Rod Laver ei löydy listalta. Valintani perustuvat pitkälti myös siihen, miten paljon pelaajan (vasuri)pelistä on voinut ammentaa oppia omaan peliin.

Top5: Parasta vasurimateriaa

1. Rafael Nadal
Suhteellisen selvä valinta. Hyödyntää vasenkätisyyttään kentällä lähes tulkoon maksimaalisesti, vaikka onkin oikeasti oikekätinen. Kiertää kämmenelleen hurjasti ja pommittaa sillä ikäviä inside-outeja ja inside-inejä vastustajien harmiksi. Sai paljastettua Roger Federerin rystyn heikkoudeksi, jota tietysti avitti hänen hurja kämmenyläkierre korkeana krossina Federerin rystylle. Peruskuvio.

2. Goran Ivanisevic
Historian paras vasurisyöttäjä. Syöttöarsenaalissa oli kaikki. Niin pommit, slicet kuin kickitkin. Erityisen opettavaista oli seurata sitä kakkosruutuun syöttämistä ja vasurien peruskuviota numero yksi. Kunnon slice-syöttö ulos ja perään verkolle, josta helppo rystyvolley krossina kentän tyhjään osaan. Käytti tätä paljon myös kakkosella. Tämä peruskuvio pitää löytyä jokaisen vasurin pelikirjasta.

3. John McEnroe
En tiedä oliko John McEnroe edellisen peruskuvion isä, mutta paljon hänkin sitä käytti. Loistava verkkopelaaja muutenkin. Tatsia löytyi tempperamentin lisäksi. Viihtyi verkolla varmaan myös siksi, että peruslyönnit olivat todella karmean näköiset ja aika kaukana tehokkaista aseista. Toki käänteli ja löysi hienosti kulmia rystyllään.

4. Thomas Muster
Asenne. Duuni. Kämmen. Nadalin esi-isä. Oli 90-luvun alun massajyrä, joka teki comebackejä jo silloin. Paha kolari ja siitä kuntoutuminen uransa primetimessa. Treenasi kuitenkin jalka kipsissä tuolissa istuen ja palloa hakaten päivät pitkät.. Kertonee asenteesta kaiken olennaisen.

5. Jimmy Connors
Paljon ei Jimmy Connorsin peleistä muistikuvia ole, mutta ne mitä on, liittyvät hänen kahden käden rystyynsä ja erityisesti loistaviin palautuksiinsa. Bravuurinaan hänellä lienee ollut rystypalautus linjaan ykkösruudusta. Oli myös yleisön hauskuuttajana loistava. On itse asiassa ensimmäinen ammattilainen kenet olen nähnyt livenä yhdessä Boris Beckerin, Veli Paloheimon ja muistaakseni Ruotsin Peter Lundgrenin kanssa. Nelikko pelasi näytösottelun Helsingin jäähallissa joskus 90-luvun alussa. Jimmy osasi ne hommat. Mailaa pallopojalle, purnausta tuomarille ja "I'm getting old for this s**t"-tyyppistä tyylilajia. Jimmyn hiljattain ilmestynyt elämäkerta 'The Outsider' odottaa lukuvuoroaan kirjahyllyssä.

Kunniamaininta 1: Jarkko Nieminen
Parhaimmillaan ollut loistava, pahimmillaan kaikkea muuta. Silti, kuten jo IPP Openin aikoihin kirjoitin, on erityisesti esikuvana ja Suomitenniksen keulahahmona vailla vertaa. Uran alkuaikojen rystypommi oli niin ikään vertaansa vailla ja pelote kaikkialla, jota on tässäkin syytä ikävöidä. Syötöstä ei enää jaksa motkottaa, mutta on Jarkkokin McEnroensa ja Ivanicevicinsä katsonut. Tekee tosin usein riskinousuja kakkosleijan perään kakkosruutuun, jotka yllättävyydellään toimivat kyllä joskus, mutta useimmiten ne lähinnä pelottavat.

Kunniamaininta 2: Fernando Verdasco
Lyönnillisesti tyylikkäin tietämäni vasuri. Kerrassaan loistava tekniikka ja lahjakkuus, jota hän ei kuitenkaan ole kapitalisoinut edes tyydyttävästi. Lyönnit on, mutta ei aina peliä saati päätä. Vähän surullisen hahmon ritarin vikaa. Jäänyt täysin Nadalin varjoon, vaikkei esimerkiksi teknisesti ole piiruakaan jäljessä, vaan jopa edellä. Mitä olisikaan tapahtunut, jos olisi voittanut Nadalin siinä ottelussa, jota minäkin pidän yhtenä parhaista eli, Australian Openissa 2009? Kestäisikö pää paremmin? Olisiko taso noussut uuteen sfääriin? Mene ja tiedä. Voitti kuitenkin tämän vuoden nelurimestaruuden ATP Tourin finaaleissa, joten iskisikö vielä kerran myös kaksinpelissä? Toivotaan niin.

04/12/2013

Joulukalenteri #4: Grand Slamit

Neljännestä luukusta esiin putkahtaa neljä Grand Slam -turnausta. Australian avoimet, Roland Garros (Ranskan avoimet), Wimbledon ja US Open. Isoimmat, kauneimmat ja mielenkiintoisimmat turnaukset.

Vaikka pelaajien osalta neljää suurta ei tällä erää enää olekaan, pitävät nämä neljä turnausta meidät otteessaan vuodesta vuoteen. Yhdessäkään en ole käynyt, mutta jonkinlainen suhde niistä jokaiseen on vuosien aikana syntynyt.

Läheisimmäksi Grand Slamiksi minulle on valikoitunut Ranskan avoimet, jossa peli on parhaimmillaan kuin shakkia. Pisteitä rakennetaan usein monien lyöntien ajan ja lopulta vastustajaa niistetään vastustamattomalla winnerillä tyhjään kenttään. Lisäksi Roland Garrosin lähetysajat ovat aina olleet eurooppalaiseen makuun sopivat ja laajahko näkyvyys jo juniorivuosista lähtien Eurosportin kaapelikanavalta teki siitä erittäin mieluisan. Myös Ranskan avointen voittajat ovat olleet lähes poikkeuksetta mieleeni. Taistelijoita, taiteilijoita, duunareita, kuninkaita ja upeita pallonlyöjiä on riittänyt.

Toki muutkin Grand Slamit ovat mieluisia, mutta Australian kohdalla on ollut, ehkä opiskeluvuosia lukuun ottamatta, pieniä haasteita joidenkin lähetysaikojen kanssa ja sama koskee jossain määrin US Openia.

Wimbledon on tietysti Wimbledon. Jossain vaiheessa oli kuitenkin vuosia, jolloin tämä turnaus ei näkynyt oikein mistään ja intohimoinen rakkaustarinamme jäi aavistuksen puolitiehen. Sittemmin asia on korjaantunut huomattavasti, vaikkakin itse peli on alustan nopeudesta johtuen yksipuolisempaa hurjastelua. Parin kuukauden massakauden jälkeen on kuitenkin aina mukavaa vaihtelua katsella toisenlaista tennistä, jota monet kutsuvat "oikeaksi tennikseksi".

Niin tai näin, Grand Slamien aika on aina yhtä juhlaa.

03/12/2013

Joulukalenteri #3: Big three?

Big four vai sittenkin big three? Rafael Nadal, Novak Djokovic, Andy Murray ja...

Ensi kausi sen näyttää. Roger Federer tippui tällä kaudella kärjen kelkasta täysin ja loppuporukka top kolmen takana näyttää vieläkin vähän toisen luokan matkustajilta. En usko, että ensi kaudella pääsisimme puhumaan jälleen big fourista. Pahimmassa tapauksessa puhumme koko kauden big twosta.

Tasaisuutta ei löydy keneltäkään samalla tavalla kuin näiltä kolmelta veijarilta. Satunnaisia voittoja heistä voi ottaa toki monikin, mutta isoissa kisoissa isot kolmoset antavat turpaan ensin muille ja lopulta joku heistä pieksee vielä top3-veljensäkin.

Kuka olisi ensi vuoden realistisin Grand Slam -voittaja tämän kolmikon ulkopuolelta? Niinpä.

02/12/2013

Joulukalenteri #2: Kakkossyöttö

Toisesta luukusta tulee asiaa liittyen kakkossyöttöön.

Joku tai jotkut nuorena pelaamisen aloittaneet saattavat muistaa ensimmäisiltä juniorivuosilta kuinka joskus jännitti syöttää kakkossyöttöä. Sehän oli silloin tällöin jännä paikka, sillä kakkonen on saatava ruutuun tai vastustaja saa kirjaimellisesti ilmaisen pisteen. Tuntui jopa vähän nololta, jos kahdesta omasta, vastustajasta riippumattomasta, suorituksesta ei kumpikaan onnistu. Osa verhosi sitä jopa huonoon tuuriin, kun syöttö oli pallonmitan tai pari ulkona. Aika monesti se taisi kuitenkin liittyä puhtaaseen hermoiluun.

Matkan varrella ajat luonnollisesti muuttuvat ja kakkossyötön paine on joskus jopa vastustajan aikaan saamaa ja otetaanpa sitä joskus jopa tietoisia riskejä kakkossyötön kanssa.

Niin tai näin, paras neuvo mitä olen ikinä saanut kakkosen suhteen, on ajattelumallin muutos pois negatiivisesta kohti positiivista, ehkä jopa uhmakasta ajattelua. Jos kakkossyöttöä edeltää yksikin ajatus kaksoisvirheestä, se tulee yhtä varmasti kuin talvi tänäkin talvena. Sen sijaan kannattaakin käyttää esimerkiksi "nyt ässä p**kele, nyt ässä tähän p**kele!" -tyyppistä raivomantraa, jos käsi tuntuu vähänkin raskaalta ennen kakkossyöttöä.

Itse olen käyttänyt sitä suhteellisen toimivasti aikaisista juniorivuosista lähtien ja toimii muuten edelleen. Usko pois.

01/12/2013

Joulukalenteri #1: Rafael Nadal

Ei ole vaikea arvata ketä numero yksi tänä vuonna parhaiten kuvaa.

Rafael Nadal pelasi tuloksellisesti niin hurjan vuoden pitkän taukonsa jälkeen ettei siihen uskonut kukaan. En minä, etkä sinä.

Vuoden lopun ykkösranking, vaikka mies missasi Australian avoimet ja tippui Wimbledonissa ensimmäisellä kierroksella. Muu sarja on kuitenkin melko hurjaa luettavaa: 10 turnausvoittoa, joista kaksi Grand Slameissä ja viisi Masterseissa, neljä finaali- ja kaksi semifinaalitappiota. Kauden voitto-/tappiotilasto 75-7. Huh huh.

Suurimman vaikutuksen miehen pelissä tänä vuonna teki US Openin voitto. Siihenkään en enää uskonut. Ehdin jopa kritisoimaan miestä liiallisesta passiivisuudesta heti keväällä voitetun Roland Garrosin jälkeen. Vastaus tähän tuli kuitenkin syksyn US Openissa. Pelissä oli jälleen sitä monsteria, joka toki edelleen riepottelee vastustajia ympäri kenttää, mutta ennen kaikkea myös tulittaa vihaisesti ja kaikkialta. Jopa syötöstä.

Sitä samaa tarvitaan myös ensi vuonna. Novak Djokovic on nälkäinen.