Ennakko: Rafael Nadal vs. Stan Wawrinka, finaali Roland Garros 2017

Ranskan avoimet, Roland Garros, huipentuu tänään sunnuntaina finaaliin, jossa kohtaavat kuten jo turnausennakossani hahmottelinkin, Espanjan Rafael Nadal sekä Sveitsin Stan Wawrinka. Tässä ennakko otteluun!

Nadalin ja Wawrinkan finaali on turnausta ja miesten peliotteita peilaten varsinainen unelmafinaali, sillä kummatkin pelurit ovat olleet erittäin vakuuttavia koko turnauksen ajan. Nadal on pitänyt hyvää pelitasoaan yllä koko massakauden, kun taas Wawrinkan nousukunto ja paras vire on huipentumassa Garrosin finaaliin. Stan on ollut jo kolme viikkoa erittäin tasainen kovalla tasollaan, eikä aaltoilua ole varsinkaan Ranskassa nähty. Ja kun mies ei ole koskaan hävinnyt Grand Slam-finaalia, niin on melko varmaa, ettei sveitsiläinen tule sulamaan helteisessä iltapäivässäkään. Sitä tuskin tekee Nadalkaan, joka ei puolestaan ole hävinnyt kertaakaan Garrosin finaalissa ja joka hakee jo kymmenettä Garros-mestaruuttaan.

Ottelu tulee olemaan täynnä mielenkiintoisia taisteluita ja tekijöitä, joista tärkeimmät ovat seuraavassa.

1) Nadalin kämmen vastaan Wawrinkan yhden käden rysty

Asetelma on vanha tuttu esimerkiksi Nadalin ja Roger Federerin otteluista, joissa ennemmin tai myöhemmin Federer yhden käden rysty on hajonnut palasiksi ja eniten juuri massalla. 

Nyt tämän on hyödyntäminen on kuitenkin haastavampaa, sillä Wawrinkan rysty on kestävämpi, monipuolisempi ja painavampi. Tulivoimaa, suuntia ja ratkaisukykyä riittää. Nadal kuitenkin pystyisi hajottamaan jo Dominic Thiemin rystyn, joten miksi hän ei pystyis hajoittamaan myös Stanin rystyä? Varsinkin kun kuumassa kelissä pallo pomppaa todella korkealle. Semifinaalissa Nadal sai Thiemin näyttämään lähes korkeushyppääjältä, joka kimpoili rajusti rystylyöntiensä kanssa. 

Stanin täytyy tulla joko rajusti Federer/Djokovic-tyyppisesti vastaan tai vetäytyä taaemmaksi paukuttamaan. Jälkimmäinen vaihtoehto ei kuulosta järkevältä, koska se avaa kenttää liiaksi Nadalin seuraavalle lyönnille. Tästä johtuen Stanin on pyrittävä ottelussa suuntaamaan mahdollisimman paljon peliä Nadalin rystylle ja omalle kämmenelleen. 

2) Hyökkäys vastaan puolustus

Kun kummankin hyökkäys on tällä hetkellä timanttisessa kunnossa, ratkeaa paljon puolustuspelissä. Nadalin liike on ollut todella terävää, joten myös puolustuspelaaminen on hurjalla tasolla ja voittolyöntejä on usein tullut mahdottomistakin paikoista. 

Lähes samaa voi sanoa Stanin puolustuksesta, vaikkei mies profiloidukaan puolustuspelaamisen kautta. Sveitsiläisen kunto on kuitenkin mahdollistanut hyvän puolustuksen turnauksessa, mutta ihan Nadalin tasoon mies ei kuitenkaan yllä. 

Ottelun isoin kysymys kuuluukin, kumpi saa pelata omaa hyökkäyspeliään enemmän, sillä se tuo tänään voiton.

3) Ottelun fyysisyys

Vaikka molemmat, varsinkin Nadal, ovat selvittänyt tiensä finaaliin, lähes minimaalisella kuormalla, on syytä muistaa, että Stanillä on jo kolmas täysi peliviikko täyttymässä ja että sveitsiläisen 4,5 tunnin välierästä on finaalin alkaessa aikaa vajaa kaksi vuorokautta. Nyt kun vastassa on ultimaattinen haaste, Nadal massafinaalissa, niin tuoreista jaloista ei olisi tietenkään haittaa. 

Toki Nadalillakin pitkä turnaus varmasti tuntuu, mutta Stanin on tehtävä kaikkensa, että ottelun pisteet eivät veny liian pitkiksi ja että se on Nadal, joka kentällä kimpoilee. Toki Stanin pelitapa on ennemminkin räjähtävyyttä kuin sitkeää kestävyyttä vaativa, vaikka molempia toki pitkässä ottelussa tarvitaan. Tämä tuli hyvin esille semifinaalissa, kun Andy Murray hyytyi täysin Stanin luoman paineen alla viidennessä erässä.

4) Mentaalinen taistelu

Molemmat tuntevat varmasti paineita, mutta epäilen, että isommat paineet ovat Nadalilla. 'La decimasta' on puhuttu koko massakausi ja varmasti myös Nadal tiedostaa uniikin tilaisuutensa kymmenenteen voittoon. 

Ottelun alku tulee olemaan todella isossa roolissa ja varsinkin Nadalille on tärkeää päästä hyvin otteluun sisään, jotta rentous lyönteihin löytyy mahdollisimman nopeasti. Jäkittäen tai väkisin repimällä pallot jäävät liian lyhyeksi, jolloin Stan pääsee iskemään tappavasti, mikä tukottaisi Nadalin peliä entisestään. 

Ottelun aikana myös Stanin on pidettävä päänsä ja oltava huolellinen hyökkäyksissään, sillä esimerkiksi Murrayta vastaan puolustuksen vastaiskupelote oli paljon pienempi kuin Nadalia vastaan. Tiukalla hetkellä ei siis saa perääntyä. Myös Nadalin on vietävä myllynsä loppuun saakka rohkeasti, eikä alkaa varmistelemaan missään vaiheessa pistettä. Saati ottelua. Passiivisella pelillä tämä voitto ei tule. 

5) Kuuma keli

Pariisin sunnuntai-iltapäivästä on tulossa kisan kuumin. Se auttaa periaatteessa molempia, mutta eri tavoin. Nadal nauttii kuumuudesta ylipäätään ja erityisesti se auttaa hänen yläkierrepomppuaan pomppaamaan entistä korkeammalle. Stanille kuuma keli ei elimistön kannalta puolestaan ole kenties niin tervetullut, mutta kuiva ja nopea keli auttaa puolestaan hänen pommejaan lentämään entistäkin lujempaa.

Vaikea tähän on ylipäätään mitään varmaa voittajaa nimetä, sillä kummankin voitto on tässä vaiheessa täysin perusteltavissa. Stan voi periaatteessa lyödä Nadalin pois kentältä suoremmilla pommeillaan tai Nadal voi yhtä hyvin riepotella Staniä ympäri kenttää kierteillään ja iskeä tappavat iskut tyhjään kenttään. Paljon ratkaisee pelaajien paineet, varsinkin ottelun alussa. Nadal voi tukehtua huonoon alkuun, jolloin Stan menee menojaan tai jos Stan ei löydä heti tasoaan, on Nadal armoton ja väsyneenä Stanin voi olla vaikea kiivetä kisaan mukaan.

Menee tiukaksi, mutta pysytään turnausennakossa ja sanotaan Nadal erin 3-2.

Ennakko: Semifinaalit, Roland Garros 2017

Neljä parasta jäljellä. Perjantain semifinaalipäivästä tulee upea päivä! Tässä ennakko!

Rafael Nadal vs. Dominic Thiem

Menneisyys vastaan tulevaisuus? Siinäpä pohdittavaa tähän otteluun. Varmaa on, että massakuninkaan paikka on lähivuosina jaossa, mutta se saattaa tapahtua jo nyt. Kaksi kautta on puhuttu siitä, kuinka Dominic Thiem on tuleva hallitsija massa-alustalla, joten mikä olisikaan upeampi paikka Thiemille nousta valtaan kuin juuri tämänvuotinen Roland Garros?

Thiemin nousun esteenä kirkkaimpaan kärkeen valtaistuimelle ovat olleet juuri nämä isot pojat, joiden jatkuva voittaminen on ollut itävaltalaiselle suuri haaste. Voi olla, että tilanne on hiljalleen kääntymässä, sillä tällä hetkellä Thiemillä on viimeisimmät voitot niin Nadalista kuin vihdoin myös Novak Djokovicistä. Se on hyvä merkki, josta mies varmasti ammentaa paljon välierässäkin.

Djokovic kaatui ensimmäistä kertaa puolivälierässä varsin kypsän ja tyylikkään esityksen jälkeen, joten se saattoi olla lopullinen henkinen este, joka keskiviikkona murtui. On aina kova juttu voittaa joku kärkinimistä Grand Slam-tasolla ja varsinkin jos kaatujana on hallitseva mestari. 

Thiemin pelissä on Ranskassa ollut upea sekoitus brutaalia voimaa, monipuolisuutta, taktisuutta ja taitoa. Mies osaa avata kenttää ja riepotella vastustajaa kuin märkää rättiä, pelistä löytyy kaikki elementit pehmeistä käsistä pommitukseen ja niin edelleen. Ajoittain itävaltalainen valuu toki edelleen liiaksi takarajan taakse luodakseen itselleen lisäaikaa moukarointiinsa, mutta tätä kaupankäyntiä ja valintoja tennis tietysti usein on.

Myös Nadal on pelannut upeasti tähän mennessä. Liike ja lyöntien energiat suuntautuvat jatkuvasti eteenpäin, eikä viimeisen parin vuoden kaltaista peruuttelua ole juuri nähty. Tästähän olen kirjoittanut jo useasti. Nyt kentällä riehuva Nadal näyttää siis varsin tutulta versiolta itsestään vuosien takaa. Lyönnit lähtevät puhtaasti ja terävästi, pelissä on jatkuvaa aggressiivisuutta ja ideaa, lyöntisuunnat ovat monipuolisia ja syöttäminenkin on kovalla tasolla. 

Oikeastaan ainut kysymysmerkki on se, ettei Nadalia ole tässä turnauksessa vielä kunnolla testattu, vaan mies on käytännösä kruisannut semifinaaliin. Tankki on toki täynnä, mikä on tietysti erityisen tärkeää, mutta miten espanjalainen reagoi todellisessa painetilanteessa? Se nähdään todennäköisesti vasta semifinaalissa.

Ottelusta tulee väkisinkin hieno kohtaaminen, sillä molemmat ovat pelanneet parhaalla tasollaan jo viikkoja. Kumpikin pelaa omaa aktiivista peliään ja väittäisin, että ottelun voittaja on se, kumpi saa tai siis pääsee hyökäämään enemmän ja varsinkin kämmenpuoleltaan. Puolustusasemaan joutuminen on turmiollista kummankin massamyllyssä, eikä kukaan puolustaen pitkässä juoksussa ottelua voita, sillä niin kovia myllyttäjiä nämä kaksi ovat. Molemmilla lieneekin sama pyrkimys ottamaan aikaa vastustajalta pois ja se kumpi tässä siis onnistuu, voittaa.

Thiemin on pyrittävä horjuttamaan Nadalia nimenomaan juuri aiemmin mainitulla brutaalilla voimalla. On iskettävä lujaa ja suorempaa pommia siten, että espanjalainen joutuu nostelemaan palloa jatkuvassa kiireessä. Toki yläkierreriepottelukin on pidettävä pelissä mukana, mutta sen täytyy toimia niin, että Nadal joutuu lyömään niihin juoksusta tai rystypuoleltaan korkeaan pomppuun. Näillä keinoilla Thiem voi metsästää ja vaania niitä Nadalin puolen kentän pörriäisiä, joiden päälle hän pääsee iskemään tappavia iskuja kentän sisäpuolelta. Loistava mahdollisuus tähän tarjoutuu myös hyvän syöttämisen avulla. Kick-syöttöä ulos varsinkin ykkösruutuun Nadalin rystylle, pieni vastaantulo ja boom, pallo linjasta tai peräti tyhjästä kentästä läpi.

Nadalin on puolestaan uskallettava lyödä Thiemin pommeihin puhtaasti ja tulemalla vastaan kentän sisäpuolelle pisteitä päättämään. On haettava rohkeasti peruslyöntiratkaisuja molemmilta puolin ja erityisesti linjaan. Ilman niitä iltapäivästä tulee tuskainen. Aktiivinen peli painavin lyönnein ja verkkopäättämisineen on avain menestykseen. Se vaatii hurjasti liikettä, mutta ennen kaikkea itseluottamusta.

Tiukkaa on, mutta olisiko se vielä kerran Nadal? 3-1.

Andy Murray vs. Stan Wawrinka

Puolustus vastaan hyökkäys? Siinä puolestaan tämän parin asetelmat. Tämä toki karrikoiden, mutta isossa kuvassa mitä todennäköisimmin näin. Ottelu on uusinta viime vuoden semifinaalista, jonka ennakko löytyy muuten kertauksena tästä. Täysin samoilla askelmerkeillä ei kuitenkaan nyt mennä. Viime vuonna voiton vei onnistuneen massakauden muutenkin pelannut Andy Murray, mutta olisiko tänä vuonna Stan Wawrinkan vuoro?

Aloitetaan kuitenkin Murrayn pelistä, joka on aaltoillut turnauksen ja otteluidenkin aikana. Välillä on tuntunut, että skottia ollaan viemässä täysin sata-nolla. Välillä on taas vaikuttanut siltä, että miehen puolustuspeli sekä vastahyökkäykset ovat niin rajulla tasolla, ettei kenelläkään ole keinoja skotin lyömiseen kolmen voittoerän vertaa.

Mutta uhkakuviakin on, eikä vähiten tietysti Stanin muodossa, vaan myös pelillisesti. Kehuin ennen puolivälierää Murrayn hyvää syöttötyöskentelyä ja varsinkin kakkossyöttöjen voittoprosenttia, joka oli ensimmäiset neljä kierrosta upealla tasolla. Puolivälierä kuitenkin osoitti Kei Nishikorin loistavien palautusten myötä auttamattomasti, että Murrayn kakkosista aukeaa hyökkäyspaikkoja välillä liiankin hyvin. Nishikoria vastaan Murray voitti vain 43% kakkossyötöllä avatuista pisteistään ja jos Stan osaa hyödyntää tämän kuten Kei, niin yksi voiton avaimista piilee tässä. Wawrinkan palauttamiseen tulleekin semifinaalissa tämän myötä pieni muutos, sillä olisin erittäin yllättynyt, jos sveitsiläinen edelleenkin vetäytyisi 4-5 metriä takarajan taakse palauttamaan Murrayn kevyempiä kakkossyöttöjä. Uskon, että Stan iskee tähän ennemmin tai myöhemmin ottelun aikana, riippuen tietysti Murrayn syöttöpäivästä.

Murray on kipuillut turnauksessa jo aiemmin kovia pommittajia vastaan kuten Andrei Kuznetsov, Martin Klizan ja Juan Martin del Potro. Myös Nishikorin ensimmäinen erä Andyä vastaan oli hyvää tulitusta tai dominointia. Siitä huolimatta Andy on löytänyt tavat neutralisoida vastustajien tulitukset ja kääntää ottelut lopulta edukseen.

Stan Wawrinka on tällä hetkellä kuitenkin aivan eri tasolla kuin edellämainitut pelaajat. Hänen pelissään on parempaa kestävyyttä, enemmän marginaalia ja onpa sveitsiläisellä tällä hetkellä myös paljon suurempi itseluottamus. Kierros kierrokselta Stan on parantanut, terävöittänyt peliään ja kirkastanut ajatustaan. Vaikuttaa siltä, että Nadalin ohella Stan on kaavion nälkäisin pelaaja juuri nyt ja hän vaikuttaa olevan "the man on a mission". Ero Nadaliin lienee se, ettei Stan tunne pelkoa voittamisesta, eikä tulevista vastustajistaan. Nadalin kohdalla jonkin sortin epäilyksiä aiheuttaa varmasti niin Thiem kuin juuri Wawrinkakin.

Stan lähtee todennäköisesti pelaamaan tuttuun tyyliinsä täysin omaa peliään ja ottelussa Murray tulee olemaan se, jonka täytyy mukautua Stanin peliin. Pieniä nyansseja toki Stanilläkin varmasti on, mutta isossa kuvassa pelikirjan sivut näyttävät kristallinkirkkailta. Painavaa syöttöä, hyvää ja aktiivista vastaantulemista, lyöntien ajoissa ottamista ja loputonta hyökkäystä. Stan sanoi edelliskierroksella lisänneensä hieman kierrettä Marin Cilicin kiusaamiseksi. Se voisi olla hyvä muuvi myös Murraytä vastaan, sillä tämä on erinomainen kontraaja kovempaan palloon. Voiman ja kierteen yhdistelmällä sekä hyvillä kulmilla kummaltakin puolen Stan pystyy riepottelemaan skottia mielensä mukaan. Jalatkin ovat tuoreet, joten energiataso riittää tänä vuonna viime vuotta paremmin.

Stan finaaliin erin 3-1.

Ennakko: Puolivälierät (osa II), Roland Garros 2017

Keskiviikosta on muodostumassa todellinen superpäivä, sillä sateen takia myös ensimmäiset puolivälierät pelataan tänään. Toisten puolivälierien ennakko tulee tässä!

Andy Murray vs. Kei Nishikori
Ennen turnausta kirjoittamassani ennakossa tämä pari oli lopulta ainut, joka ei ennusteessa toteutunut. En uskonut kumpaankaan pelaajaan tämän vuoden turnauksessa, koska molemmilla oli alla loukkaantumisia eivätkä otteet kevään massoilla olleet vielä vakuuttaneet. En ole ihan varma ovatko ne tehneet sitä vieläkään, mutta puolivälieräpaikka Grand Slamissä on aina kivenkova suoritus. Puhumattakaan toiselle avautuvasta semifinaalista, ehkä jopa finaalista.

Andy Murrayn kausi on ollut vaikea loukkaantumisineen, sairasteluineen sekä maailman ykköspelaajan paineineen. Odotukset olivat varmasti kovemmat kuin mitä tähän mennessä on tällä kaudella nähty. Kun skotti majailee tämän vuoden race-pisteissä 13. sijalla, 1210 pisteellä, niin on selvää, että menestymispaineita alkaa olla ja tulosta olisi pikkuhiljaa tultava. Siinä mielessä tämä Grand Slam-puolivälieräpaikka tulee oikeaan aikaan ja varmasti myös oikealle miehelle, sillä Murrayn kohdalla en usko työmäärän juurikaan laskeneen edellisvuosista.

Viime kaudella Andy pelasi maukkaan massakauden ja näytti jopa siltä, että skotti olisi vihdoin voittanut massavaikeutensa, joita väritti monena vuotena esimerkiksi alustan raskauden aiheuttamat selkäongelmat. Tänä vuonna ongelma oli lyöntikäsi, joka kipeytyi jo kovilla kentillä. Massakauden avausturnauksissa käsiongelmat näyttivät vaikuttavan miehen peliin karusti, kun esimerkiksi kakkossyötössä ei ollut juuri minkäänlaista painoa. Siinä vaiheessa olinkin valmis ehdottamaan Murraylle jopa massakauden skippausta ja keskittymistä parantumiseen sekä ruohokauteen.

Murray on kuitenkin parantanut peliään ja erityisesti syöttämistään hurjasti turnauksen aikana. Edelliskierroksella mies kirjautti kakkossyöttöjen voittoprosentiksi jopa 75%, mikä on todella kova lukema. Kun fysiikka näyttää teräksiseltä ja puolustuksen ollessa lähes entisellään, niin näyttäisi, että Murrayn kohdalla on pelin kivijalka kunnossa.

Olen kuitenkin erittäin skeptinen, että tämä riittäisi kisan voittoon saakka. Se vaatisi vielä aggressiivisempaa hyökkäyspeliä kyytipojaksi, jota jäljelläolevan kaavion muissa lohkoissa on huomattavasti enemmän.

Kei Nishikori on puolestaan uurastanut paljon tässä turnauksessa, mutta myös ennen sitä. Nyt on käynnistymättä jo viides perättäinen kisaviikko. Tuorein vamma, oikea ranne, esti pelit vielä juuri ennen kisaputkea ja välillä tuntuu siltä, että seuraava loukkaantuminen väijyy jo nurkan takana.

Nishikorin peli on aaltoillut jopa pelin sisällä hurjasti ja näyttää siltä, että terävyys on vain ajoittaista, mikä viestisi väsymyksestä. Esimerkiksi Fernando Verdascoa vastaan mies oli täysin yössä ottelun alun. Japanilainen heräsi otteluun vasta kun moottori lähti käyntiin Verdascon lisätessä jälleen kerran liiaksi kaasua, jolloin espanjalaisen virheet alkoivat kasaantua.

Murrayta vastaan moiseen flegmaattisuuteen ja vastustajan virheiden odotteluun ei ole varaa. Nishikorin tulee iskeä päälle koko ajan kaikkialta, eikä antaa yhtään aikaa Murraylle eikä siimaa pelin neutraloimiseksi. Japanilainen osaa kyllä massapelin ja hän pystyy lyömään painavaa yläkierrelyöntiä peliä aktiivisesti vieden, mutta en ole varma riittääkö Nishikorin energiataso tähän nyt. Sitä se kuitenkin vaatisi.

Haaste on muutenkin kova, sillä Nishikorin rekordi Murrayta (2-9) vastaan ei mairittele. Miesten pelissä on jonkinlaista sukulaisuutta ja yleensä se parempi vie valtaosan voitoista.

Murray osaa toki myös massan niksit ja hän osaa olla itse asiassa varsin inhottava, shakkimestarin kaltainen, siirtelijä. Jos skotin vastaiskut lähtevät totuttuun tapaan, ei ottelusta tule Nishikorille missään tapauksessa helppo. Puolustuksen perustaso riittää Murrayn osalta tässä ottelussa pitkälle, mutta tulitusta voisi nyt lopputurnausta silmällä pitäen lisätä selvästi aiemmista kierroksista. Muussa tapauksessa tämän parin pelit olivat käytännössä tässä ja nukkumatti odottaa semifinaalissa.

Murray siis voittoon erin 3-0 tai rtd:llä.

Stan Wawrinka vs. Marin Cilic
Boom, boom ja boom. Ja boom. Tästä kohtaamisesta tulee puolestaan voimatenniksen riemujuhla, jossa brutaali voima jyrää lähes kaiken kikkailun. Jomman kumman on kuitenkin joustettava toisen voiman alla ja juuri se tekee tästä erittäin herkullisen matsin seurattavaksi.

Molemmat ovat kahlanneet alkukierrokset oikeastaan yllättävänkin kivuttomasti ilman erämenetyksiä ja Marin Cilin sai edelliskierroksella jopa keskeytysvoiton, joten energiatasot ovat molemmilla varmasti korkeat.

Stan Wawrinkan kohdalla vaikuttaisi siltä, että kunnonajoitus on mennyt täysin nappiin. Mies pelasi massa-Masterseissa vielä melko rikkonaisesti, mutta Garrosia edeltävästä Geneven kotiturnauksesta lähtenyt voittoputki on jatkunut upeasti ja peli näyttää varsin hyvältä. Liike on aktiivista erityisesti massalla niin tärkeässä syvyyssuunnan liikkumisessa. Tämä liike jää usein aivan liian pienelle huomiolle. Poikkeuksetta jaksetaan hehkuttaa sitä, kuinka joku ravaa tuntikausia nurkasta nurkkaan ja vaikkapa vielä etukentän stoppareihinkin, mutta katsokaapa Wawrinkan syvyyssuunnan liikettä lyönnin valmisteluvaiheessa. Mies toki valuu taakse kun hän joutuu puolustukseen, mutta se kuinka upeasti hän tulee vastaan, ottamaan poikkeuksetta vastustajalta aikaa pois ja lyömään palloa lakipisteestä on taidetta. Siirtyminen takarajan päälle peliä dominoimaan tapahtuu käytännössä salamannopeasti. Moni, moni huippupelaaja ei ole lähellekään niin nälkäinen tässä aggressiivisuudessaan kuin Wawrinka.

Myös Cilicin massakausi on hieman aaltoillut vaisujen Mastersien kautta Istanbulin massakisan voittoon, joten kuntohuippu on lähellä kroaatillakin. Cilicin voimapelin soveltuvuutta ja ennen kaikkea kestävyyttä on epäilty aina massakaudella, mutta kroatialaisena hänellä on paljon kokemusta massapelaamisesta ja tuloksiakin on aina tullut. Toisin kuin vaikkapa Milos Raonic, on Cilic selvästi monipuolisempi, kuin monotonisesti palloa tykittävä Raonic. Lyöntisuuntia, taitoa ja ideaa on huomattavasti kanadalaista enemmän, vaikka itsekin tulee helposti niputettua Cilic puhtaasti voimapelaajien joukkoon.

Myös toinen hypoteesini pitkien pelaajien dilemmasta Grand Slamien toisella viikolla joutuu jälleen puntariin. Slameissa ja varsinkin siis massalla, pelin ollessa raskasta, isot miehet sippaavat usein toisella viikolla. Cilin on kuitenkin selvinnyt nyt niin minimaalisella kuormalla, että kaikki eväät ovat siinä mielessä vielä korissa.

Ottelun yksi merkittävimmistä asioista tulee olemaan syöttäminen. Molempien, mutta varsinkin Cilicin on syötettävä tasaisen hyvin, eikä alkukierroksilta tutuksi tullutta aaltoilua saisi nyt tulla. Cilicin on hyödynnettävä ykkössyötöissään Stanin blokkauspalautukset ja otettava niiden avulla aloitteet pisteissä viemällä peliä 2-4 ensimmäisen lyönnin ajan täysin oman mielen mukaan. Stania ei saa päästää moukaroimaan ja nousemaan takarajan päälle. Cilicillä on tarvittaessa luotisuoraa tulitusta, jolla Stanin saisi taka-alalle nostamaan palloja kehiin. Mutta. Iso on se epäilys, että Cilic kaatunee lopulta marginaaleihinsa, jotka ovat sittenkin liian pienet. Stanin voimapeli yhdistettynä sen kestävyyteen, on lopulta liian myrkyllinen yhdistelmä Cilicille.

Keskinäiset ovat 11-2 Wawrinkalle ja sveitsiläinen on myös voittanut kaikki miesten massakohtaamiset, joten siinä mielessä tämäkään ei lupaa hyvää Cilicille, mutta ajat ja suhdanteet tietysti muuttuvat. Ensimmäisen erän voitto olisi Cilicille aivan pakollinen, kuten myös toisenkin, sillä kun Stan saa ison vaihteen päälle, tietää se entistä rajumpaa menoa.

Wawrinka jatkaa erin 3-1.

Ennakko: Puolivälierät (osa I), Roland Garros 2017

Ensimmäinen viikko ja neljä kierrosta takana! Asetelmat ovat hahmottuneet, mutta ratkaisupelit näyttävät lopulta totuuden. Tässä tuttuun tapaan ennakkoa puolivälieriin!

Rafael Nadal vs. Pablo Carreno Busta

Lähdetäänpä liikkeelle kolmesta valikoiduista tilastofaktasta

• Nadal on hävinnyt tähän mennessä vain 20 geimiä koko turnauksessa ja siis neljässä ottelussa. Kahdessa viimeisessä pelissä vastustajat ovat saaneet yhteensä erän verran (6) geimejä. 
• Nadalin kämmen on lyönyt winnereitä kolminkertaisesti sen määrän kuin espanjalaisen, terävältä näyttävä, rysty. Luottamus isoimpaan syömähampaaseen on käytännössä tapissa, mutta kun rystykin on kykenevä ratkaisuihin, niin onhan tämä pelottava kombinaatio.
• Nadalin ykkössyötön voittoprosentti on tässä turnauksessa ollut keskimäärin 72%. Kakkossyötön peräti 77%! Ja kyllä, nämä lukemat ovat juuri näin päin.

Viimeinen luku kertoo yksinään paljon siitä millaisella aallonharjalla Nadal on alkuturnauksen ratsastanut. "Olet juuri niin hyvä kuin kakkossyöttösi on", on vanha sananparsi, mutta varsinkin massalla tämä korostuu. Helpoista kakkosista rankaistaan massalla armotta, mutta painavammista pääsee puolestaan loistaviin asemiin. Nadalin kakkossyöttöä on siivittänyt rentous, joka tällä hetkellä nousee esiin miehen muustakin pelistä. 

Nadalilla on uskallusta lyödä myös peruslyöntejään rennosti kaikkiin suuntiin ja varsinkin kämmenet pitkin linjaa pistävät terävyydellään silmään. Tuo on yksi niistä lyönneistä, jolla Nadal on Grand Slam-voittojaan usein värittänyt. Kämmendominoinnin kautta hän uskaltaa viedä peliä rohkeasti ja kun rystyssä on terävyyttä sekä pituuden tuomaa painoa, niin paketti on erittäin valmiin näköinen.

Samaan aikaan on kuitenkin syytä muistaa, että Nadalia ei ole vielä kunnolla testattu. Hyväkin itseluottamus voi saada rajuja kolauksia, kun pelit tiukkenevat.

Nadalin puolivälierävastus Pablo Carrena Busta otti hienon päänahan edellisessä ottelussaan Milos Raonicista, mutta on selvää, että viisieräinen, yksi turnauksen hurjimmista otteluista, söi espanjalaisen Carreno Bustan fyysistä, mutta ennen kaikkea henkistä pääomaa valtavasti. Tällaisen voiton jälkeen on erityisen vaikeaa kasata itsensä täyteen iskuun parissa vuorokaudessa. Kun taisteluvoiton palkintona on vieläpä Nadalin kaltainen soturi seuraavalla kierroksella, niin ihan helpoin mahdollinen taival ei Carreno Bustalle ole nyt tarjolla. Lisätään tähän vielä se, että Nadal ei toiselle espanjalaiselle Garrosilla helpolla häviä, joten eihän tämä haaste Bustalle hyvältä näytä. 

Carreno Bustalla olisi lyönneissään periaatteessa paljonkin aineksia Nadalin horjuttamiseksi, mutta ei ehkä sittenkään Garrosin massoilla. Mies joutuu ottamaan liiaksi riskiä, liian monta kertaa ja yleensä se on juuri turmioksi. Jos Carreno Busta on kaiken päälle vähänkin väsynyt Raonic-ottelustaan, niin tässä on vielä yhden teurastuksen vaara.

Nadal välieriin 3-0.

Novak Djokovic vs. Dominic Thiem
Ehdottomasti mielenkiintoisin puolivälieräkamppailu, vaikka miesten kohtaamiset ovat aina päättyneet Djokovicin eduksi (voitot 5-0) ja kohtaamisista viimeisin, Rooman välierä muutama viikko sitten, oli suorastaan teurastus (60, 61). Tuon ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Thiem puhui yllättävänkin avoimesti Djokovic-peikostaan: 

"Hän otti minulta kaiken ajan pois. En pidä pelaamisesta häntä vastaan, koska hänen pelityylinsä ei sovi minulle." 

Suoraa puhetta, jopa hölmön suoraa puhetta, sillä nyt Djokovic tietää varmuudella mikä Thiemiä satuttaa, miten hänen tulee pelata ja/tai mihin hänen tulee pyrkiä.

Varmaa on, että Thiem tulee parantamaan Rooman otteistaan, sillä alla oli upea, fyysinen ja henkistä sulattelua vaatinut voitto Nadalista, minkä mies myös avoimesti myönsi. Takki oli yksinkertaisesti tyhjä. 

Pariisissa lähtötilanne on Roomaa parempi. Thiem lähtee tuoreempana, nälkäisempänä ja ilman erämenetyksiä pelanneena Djokovicin kaatoon. Patterit on ladattu ja itävaltalainen kokeilee varmasti jotain uutta.

Djokovicin pelissä on ollut tiukoissa paikoissa jälleen sitä samaa mojoa, jota mies on parhaimmillaan tarjoillut. Vastustajista tehdään ikään kuin lyöntiseinän kanssa tuskailevia pelureita. Esimerkkinä käy hyvin ottelu Diego Schwartzmania vastaan, jossa 1-2-erätappiotilanteessa esiin astui se tylyttäjä-Djokovic, jolta virheen puristaminen ja/tai geimin voittaminen vaati aivan äärimmäisiä suorituksia. Djokovic haistoi kolmannen erän viimeisissä palloissa, erätappiosta huolimatta, argentiinalaisen veren ja ennen kaikkea sen pienen merkin kipsistä, jonka jälkeen se oli menoa. Aluksi tovi vastustajan murentamista keskikaistan prosenttitenniksellä ja lopuksi murusten lakaisua kaasua hyökkäyksillä lisäten. Vanhaa ja pelottavan tuttua Djokovicia parhaimmillaan. Jos Djokovicia ei saa kipsiin missään vaiheessa iltapäivää, niin voitto voi tulla Djokovicille ikään kuin puolivaloilla puolustaen. Thiemi hyökkäyspeliltä vaaditaankin nyt rajusti tehoja ja jatkuvuutta.

Tulevassa puolivälierässä Thiemin onkin kaikin keinoin pyrittävä painamaan Djokovicia kauemmas takarajasta. Kiire tulee, jos Djokovic pääsee hillumaan takarajalla. Aika vain katoaa, eikä Thiem ehdi moukaroida lyöntejään. Aiemminkin on ollut puhetta siitä, että Thiem tarvitsee lyönneilleen latausaikaa, jotta tehot tulevat esiin. Pienikin puutos Thiemin tehoissa, niin pallo tupsahtaa ihanteellisesti lantion ja hartiatason väliin takarajan päällä päivystävälle serbille, josta tämä käy päälle kuin yleinen syyttäjä, vaikkakin hyvin marginaalein, mutta pitkin painavin pommein. Ilmiö ja asetelma on hyvin samankaltainen kuin mitä Djokovicin ja Nadalin välillä on.

Thiemin tulee pyrkiä riepottelemaan Djokovicia myös sivuttaissuunnassa. Hurjia kick-syöttöjä kentältä ulos ja kakkospalloja terävästi toiseen kulmaan, jotta serbin juoksumatka ja kiire olisi maksimaalinen. Tälläkin kombinaaiolla piste on kuitenkin vasta puoliksi tehty, joten samaa päällepainamista on jatkettava vielä 1-4 lyönnin verran.

Djokovicin puolustus on osoittaunut jälleen kovaksi, mutta ihan samaa teräksisyyttä ei välttämättä miehen nykyinen kunto ole. Jos Thiem saa käännettyä tätä fyysisen raatamisen suuntaan, niin mahdollisuudet paranevat. Djokovicin puolustuksen kanssa hänen on kuitenkin oltava erityisen huolellinen ja kärsivällinen, sillä painavaa vastaiskua tulee yllättävän paljon yllättävistä paikoista. On oltava valmis aloittamaan hyökkäys joskus jopa useita kertoja pisteen aikana. Uudestaan ja uudestaan. Se vaatii hurjasti kärsivällisyyttä.

Yksi merkittävä tekijä ottelun lopputuloksen kannalta on kuuma ja kuiva keli, jota erityisesti Thiemin voitto kaipaisi. Pallon korkea pomppu ja nopeampi keli suosisivat enemmän Thiemin hurjaa yläkierrepeliä ja se edesauttaisi kovasti itävaltalaista etukäteen lähes mahdottomalta tuntuvassa tehtävässä.

Djokovic jatkoon erin 3-1.

Vasurilla.com ja Veikkaus.fi yhteistyöhön

Sitten täysin toisenlaista asiaa.

Ilokseni saan ilmoittaa, että vasurilla.com on luettavissa valituin paloin nyt myös Veikkaus.fi:n kautta!

Olen sopinut yhteistyöstä Veikkauksen kanssa ja blogini kirjoituksia julkaistaan Veikkauksen urheilupelien sivuilla Ranskan avoimista alkaen. Kirjoitukset sisältävät lähinnä turnausennakoita ja -jälkipelejä. Avausjuttuna on jo nyt luettavissa alkuviikolla julkaisemani bloggaus Andre Agassin ja Novak Djokovicin valmennuskuviosta.

Yhteistyö on tietysti valtava ja upea tunnettavuusloikka blogille, sillä suomalaiset urheiluhenkiset vedonlyöjät ovat nyt klikkauksen päässä blogin jutuista. Yhteistyön avulla uskon saavani paljon uusia lukijoita postauksilleni ja todennäköisesti myös vasurilla-blogin pariin.

Haluankin toivottaa kaikki uudet lukijat, vanhoja tietenkään unohtamatta, lämpimästi tervetulleiksi vasurilla-blogin pariin! Pysytään linjoilla!

Vasurilla-blogitekstejä löytyy jatkossa myös Veikkauksen urheilupelisivuilta.

Kolme asiaa, jotka Agassin saatava kuntoon Djokovicin pelissä

Novak Djokovic ilmoitti Rooman Mastersin jälkeen, että miehen uusi valmentaja on Andre Agassi, joka tulee valmentamaan, ainakin osa-aikaisesti, serbiä. Yhteistyö alkoi viime viikolla Ranskan avoimien valmistautumisjaksolla ja itse asiassa jo tänään on mahdollisuus nähdä ensimmäistä kertaa miten yhtälö lähtee liikkeelle, kun Djokovic avaa turnauksensa Garrosin keskuskentällä.

Agassin työlistalla on mielestäni ainakin kolme isoa osa-aluetta.

1) Uskallus pelata aggressiivisesti
Isoin yksittäinen asia, joka Djokovicin pelissä mättää on, aggressiivisuuden puute. Siinä mielessä Agassin valinta on täysosuma, sillä hän, jos kuka, tietää mitä takarajan päältä pelaaminen ja pelin vieminen vaatii. Djokovic ei ole luontaisesti koskaan profiloitunut kovaksi hyökkäyspelaajaksi, mutta näinä vuosina kun mies kenttiä hallitsi, niin myös hän todella omisti takarajan ja dominoi peliä siitä käsin. Otti kaiken ajan vastustajalta pois, löi painavaa ja riittävän pitkää peruslyöntiä ja iski tappavia iskuja niiden päätteeksi tai usein jopa puolustuksesta. Viimeisen vuoden ajan tuo peli on ollut lähinnä muisto vain ja serbi on keskittynyt lyömään keskikaistaa ja odottelemaan vastustajan virhettä. Tämä pelitapa ei varmastikaan kelpaa Agassille, eikä varmasti Djokovicille itselleenkään.

2) Lentopeli
Vuosikausia Djokovicin isoin puute on ollut lentopelissä. Vain voimiensa tunnossa mies on uskaltautunut verkolle palloja päättämään, mutta kovinkaan luontaista osaa verkkopelistä ei ole Djokovicin peliin muodostunut. Aivan kuin hän ei "jaksaisi" lähteä päättämään palloja verkon suuntaan, vaan jättäisi ratkaisut suosiolla takakenttäpelin varaan. Tässä suhteessa hän jää tietysti Roger Federerin, mutta myös Rafael Nadalin varjoon, joka mielellään käy tiputtamassa volleyt painavien peruslyöntien päätteksi etukenttään. Aivan yhtä hyvin samaa voisi käyttää Djokovic, sillä kun peruspelin painavuus löytää entisen tasonsa, niin paikka tähän olisi mitä parhain. Tämä haaste voi olla Agassille kuitenkin melkoinen, sillä jos tässä ei onnistunut Boris Becker, niin miten sen osaisi juurruttaa takakentällä enemmän viihtynyt Agassi?

3) Fysiikka
Tämä voi ehkä kuulostaa hurjalta ja jopa kaukaa haetulta, mutta jos pikkulintuja tai esim. juuri Beckeriä on uskominen, niin Djokovic ei ole treenannut viime vuoden Ranskan jälkeen riittäviä, tai ainakaan samoja määriä kuin piikkipaikalla ollessaan. Voi hyvinkin olla, että tämä heijastelee itseluottamuksen puutokseen. Jos Djokovicillä on vähänkin sellainen tunne, ettei duunia ole riittävästi tehty ja/tai kunto ei ole paras mahdollinen, niin luotto omaan peliin voi olla rajoittunutta, varsinkin kun pelin yksi suurimpia kulmakiviä on raju ja fysiikkaa vaativa puolustuspeli. Historia näistä totaalisista hyytymisistä uran alkuvuosilta on kaikkien muistissa. Agassin oma fysiikkatreenari Gil Reyes voisi olla suureksi avuksi tässä kohtaa, joten voisin kuvitella, että Djokovic ottaa leiritystä Las Vegasin suunnalla hyvinkin pian.

Tärkein asia Djokovicin kohdalla on kuitenkin pelaajan oma motivaatio. Siihen ei Agassi eikä kukaan muukaan superkoutsi pysty vaikuttamaan. Kun menestystä ja täysin ainutlaatuisiakin saavutuksia on tullut monta vuotta jatkuvalla syötöllä, niin vähemmästäkin tietysti nälkä lähtee. Tämä Djokovicin on ratkaistava jotenkin itse. Uusi alku puhtaalta pöydältä uusin kuvoin on mielestäni hyvä alku ja loistava merkki.

Ennakko: Roland Garros 2017

Kauden toinen Grand Slam, Ranskan avoimet, tuttavallisemmin Roland Garros, alkaa tänään. Ja mistä asetelmista Pariisissa lähdetäänkään! Tätä herkkua on siis luvassa nyt kahden viikon ajan, joten tässä ennakkoa!

Asetelmissa mielenkiintoisinta on se, että voitot ennakkosuosikkien joukossa ovat menneet pääkisaa lähestyttäessä melko mukavasti ristiin, varsinkin siis viimeisen Mastersin osalta. Kun massakauden alussa ja sen edetessä näytti pahasti siltä, että Rafael Nadal voittaa tänä vuonna kaikki, niin Dominic Thiemin juuri Roomassa, kevään kolmannessa keskinäisessä kohtaamisessa, ottama Nadalin päänahka toi kaivattua häiriötä asetelmiin. Seuraavalla kierroksella Thiem joutui puolestaan pahoin Novak Djokovicin raatelemaksi, joka taas jäi Alexander Zverevin jalkoihin finaalissa. Nämä neljä nimeä voivat kuitenkin yltää Pariisissa vaikka mihin.

Kun heihin lisätään eilen Geneven turnauksen voittanut ja nousuvireinen Stan Wawrinka sekä kaavion arvaamattomimmat pelaajat kuten vaikkapa Andy Murray, Marin Cilic, David Goffin, Milos Raonic, Pablo Cuevas,  Borna Coric, Juan Martin del Potro ja Lyonissa voittanut Jo-Wilfried Tsonga tai nippu aina vaarallisia espanjalaisia Albert Ramos-Vinolasin ja Pablo Carreno Bustan johdolla, niin käsillä on todellakin erittäin mielenkiintoinen turnaus. Isoja yllätyksiä nähtäneen varmasti.

Tosiaan, vaikka käytännössä kaikki lukemani ennakot povaavat Rafael Nadalille jo historiallista kymmenettä mestaruutta, niin en näe itse, että Nadal olisi ihan näin selvä suosikki, vaikka iso suosikki onkin. Nadal toki voitti kolme isoa massaturnausta Garrosin alle saaden ison kasan hyviä päänahkoja sekä hurjasti itseluottamusta, mutta suuren suuria uhkia hänellekin kaaviosta löytyy.

Uuden valmentajan, Andre Agassin hahmossa, hankkinut Novak Djokovic lienee uhista edelleen se isoin. Djokovic on väläytellyt jo ajoittain ja oli jo Nadaliakin vastaan ottelun lopussa lähellä vanhaa huipputasoaan. Piikkitasolleen mies pääsi kuitenkin vasta Roomassa kukistamalla Dominic Thiemin täysin pystyyn. Toki nuoren itävaltalaisen takki oli edellispäivän Nadal-voiton osalta varmasti ja varsinkin henkisesti, vähän tyhjä, mutta siitä huolimatta Djokovic osaa lanata tarpeen mukaan edelleen.

Sikäli mielenkiintoista, että Djokovicin kanssa Thiem myönsi yllättävän avoimesti olevansa edelleen täysin neuvoton, aivan kuten keskinäinen tilasto 5-0 serbille osoittaakin. Thiemillä on kuitenkin peli ja lyönnit olemassa tämän turnauksen voittoon, mutta Djokovic puolivälierässä paras viidestä -ottelussa on todennäköisesti vieläkin liikaa. Se vaatii ainakin rutikuivaa hellekeliä, jolloin miehen mahtavista yläkierteistä saa kaiken irti. Sama koskee toki esimerkiksi Nadaliakin.

Djokovic puolestaan osaa uskaltaessaan edelleen tarvittaessa ottaa palloa takarajan päältä aggressiivisesti ja varmaa on, että juuri tätä myös uusi valmentaja Agassi varmasti serbille painottaa. Taakse vetäytymällä ja/tai passiivisuudella ei ole viime vuosina voitettu missään mitään. Djokovic tulee pomminvarmasti hurjalla painolla otteluihin ja on siten erittäin vaikeasti lyötävissä tai saatavissa puolustusasemiin. En ole aivan vakuuttunut tämänhetkisen Djokovicin fysiikasta, mutta jos mies uskaltaa jo alkukierroksilla tulla esimerkiksi rystyllään kentän sisäpuolelle painamaan niitä pitkin linjaa, niin varmaa on, että toisella viikolla Djokovic on erittäin, erittäin vaarallinen, jolloin vastustajilta vaaditaan hurjaa pommitusta serbin kaatamiseksi.

Roomassa siinä onnistui Alexander Zverev ja upeasti onnistuikin. Syöttö toimii upeasti ja lyönneissä on käsittämätöntä pituutta ja painoa lähes joka tilanteessa. Isoin huoli turnausta ajatellen on saksalaisen puolustuspeli pitkissä Grand Slam-otteluissa ja pitkässä turnauksessa, jossa myös fysiikka näyttelee isoa roolia. Jos nuorukainen taas pääsee viemään itse peliä, niin häntä on yksinkertaisesti vaikeaa laittaa puolustamaan. Tasaisuutta saattoi tulla itseluottamuksen kautta kuin tilauksesta ensimmäisen Masters-voiton myötä, mutta sitä tässä todellakin tarvitaan. Kaavio ei ole Zvereville helppo, mutta ei mahdotonkaan, sillä Nadal, Djokovic ja Thiem ovat toisella puolen kaaviota ja ainakin Rooman finaalissa mies osoitti kylmäpäisyyttään tekemällä Djokovicistä, jos ei nyt kiukuttelevaa junioria, niin jotain sinne päin.

No mutta, sitten se tapaus Nadal. Espanjalainen on ollut tällä massakaudella täysin suvereeni ja onpa alkukausi muutenkin sujunut erittäin hyvin. Mies on jopa hieman karussa tämän vuoden race-pisteissä, lähinnä toki Federerin pelaamattomuuden takia, mutta parantuneesta tasosta se tietysti kertoo.

Eniten on parantunut miehen liikkuminen, mikä tietysti edesauttaa parempaa lyömistä. Peliin tulee kummasti lisäpainoa, kun jalat vievät miestä vikkelämmin lyöntipositioihin. Pelissä on entisaikojen virtaviivaisuutta huomattavasti enemmän kuin edelliskausina ja vaikuttaisi siltä, että mies ei pitkästä aikaa todellakaan suostu helpolla häviämään. Vaikeasti voitettavuus on ollut yksi Nadalin tavaramerkeistä ja vaikuttaisi siltä, että tuo mojo on saatu peliin takaisin. Tämä näkyy uskalluksena pelata ajoittain lähes täydellistä massatennistä. Hurjaa vastustajan riepottelua kovilla kulmilla ja vielä kovemmilla yläkierteillä, tappavia viimeisiä iskuja linjaan ja krosseina, stoppareita sekä verkollenousuja sinne tänne sopivasti peliä sekoittaen ja niin edelleen. Syöttäminen on parantunut merkittävästi ja erityisen merkille pantavaa on se, kuinka paljon Nadal voittaa kakkossyötöillään pisteitä. Se määrä korreloi valtavasti ottelun voittajaa ratkottaessa.

Uhkakuviakin Nadalilla on. Jos keli on raskas eli kylmyyttä ja kosteutta riittää, niin raskaaseen palloon on vaikea saada painoa kierteellä. Tällöin juuri joku Djokovicin kaltainen pelaaja pystyy ottamaan palloa aikasin ja syömään Nadalilta ratkaisevasti lyöntiaikaa. Toinen iso uhka on fyysinen kuorma, jota espanjalaisella on väliviikosta huolimatta lähes täydet neljä viikkoa viidestä mahdollisesta. Toiselle viikolle tulisi päästä minimaalisella kuormalla, jotta peli puuroudu jalkojen väsähtäessä. Se tietäisi varmaa kuolemaa kymppihaaveille Garrosilla. Lisäksi kisa olisi saatava alusta saakka lennokkaasti käyntiin. Yskähtely alkukierroksilla ei ehdi kasaamaan tarvittavaa itseluottamusta ratkaisupeleihin mennessä. Kaavio olisi espanjalaiselle oikeastaan melko optimaalinen, mitä nyt tietysti Djokovic kummittelee jälleen välierissä.

Toisella puolen kaaviota on selkeästi enemmän epävarmuutta semifinalisteista ja sijaa isommillekin spekulaatioille. Edellä mainitulle Alexander Zvereville olisi nyt tyrkyllä oiva reitti heti isoon palkintoon myös Grand Slameissä, mutta uhkiakin on kosolti, alkaen heti ensimmäisen kierroksen Fernando Verdascosta. Pablo Cuevas on pelannut upeasti tämän kauden massoilla ja potentiaalinen kolmannen kierroksen kohtaaminen olisi yksi kierroksen makupaloista. Sitten siellä olisi tarjolla mahdollisesti Kei Nishikoria, Andy Murrayta tai del Potroa tai John Isneriä sekä Wawrinkaa, jotka kaikki kyllä täysin voitettavissa myös kaikista isoimmilla areenoilla.

Andy Murrayn massakausi on selvästi kärsinyt niistä käsivammoista, joita mies kovien kenttien päätteeksi koki. Painoton syöttäminen, varsinkin kakkossyöttöjen osalta, puurouttaa koko pelin (ja pään) varsin passiiviseksi tuuppaamiseksi, joten kovin pahalta näyttää skotin tie maailman ykkösenä edelleen. Olisin kuvitellut, että Murray jättäisi massakauden kesken, parantaisi kättään ja keskittyisi ruoho- ja kovien kenttien kauteen, jolloin hänellä on noin kolme miljardia pistettä puolustettavana. Juan Martin del Potro lienee jo kierroksella kolme liian kova nyky-Murraylle, jos toisaalta hänkään on vielä vammoistaan tarpeeksi tervehtynyt.

Stan Wawrinkan aaltoilu on jatkunut pitkin alkukautta, mutta voitto Genevessä antaa odottaa parempaa Garrosilta. Parin vuoden takainen mestaruus on varmasti tuoreessa muistissa ja kun kuormaa ei ole isommissa massa-Masterseissa juuri kertynyt, niin tuskin tämän viikon maksimipelimääräkään miestä Pariisissa tukottaa. Mielenkiintoista nähdä, miten Stan kaavion "helpommalla" puolella etenee. Nälkä kasvanee turnauksen edetessä ja Stanin kohdalla se on aina hurja merkki.

Paljon spekuloitavaa, mutta äh, lukitään nämä ja niillä mennään:

Puolivälierät:
Del Potro vs. Zverev
Wawrinka vs. Cilic
Nadal vs. Carreno Busta
Djokovic vs. Thiem

Välierät:
Wawrinka vs. Zverev
Nadal vs. Djokovic

Finaali:
Wawrinka vs. Nadal

Voittaja:
Nadal.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät turnauksen.

#NextGenATP ja #TheNextOne ovat täällä?

Vihdoikin! Vihdoinkin on käsillä hetki, jolloin nuoret alkavat voittaa dinosauruksia ja ovat ottamassa paikkaansa terävimmältä huipulta. Niin upeaa kuin Roger Federerin ja Rafael Nadalin alkuvuoden "paluut" kärkikahinoihin ovat tänä vuonna olleetkin, niin vielä upeampaa on, että nuoret haastajat ovat vihdoin nousemassa kärkitaisteluihin aidosti mukaan.

Alexander Zverevin ensimmäinen Masters-voitto Rooman massoilla on isossa kuvassa tämän vuoden merkityksellisimpiä asioita, joita miesten tenniksessä on tapahtunut. Zverev on nuorin Masters-voittaja sitten Nadalin, joten parhaimmassa tapauksessa tämä hetki on konkreettisesti uuden ajan alku.

Tapa, jolla ensimmäinen Masters-voitto tuli, oli upea ja sen kruunasi todella kypsä esitys finaalissa. Saksalainen sai Novak Djokovicin näyttämään lähinnä pelinsä kanssa rimpuilevalta juniorilta vaikka kyseessä on tietysti täysin eri sukupolven pelaaja. Zverevin rauhallisuus ja eleettömyys olikin sunnuntaina lähes majesteettista "kuningas-Djokoviciin" verrattuna.

Zverevin lyöntien rentous, pelottomuus, pelin painavuus ja syöttötyöskentely huokuvat ja ovat huokuneet jo pitkään sellaista auraa, josta suurpelaajan tunnistaa huonommallakin näöllä. Jos otteisiin tarttuu tämän voiton ja itseluottamuksen myötä tasaisuutta, on Zverev hyvinkin pian aito uhka kenelle tahansa myös Grand Slam-tasolla paras viidestä -otteluissa.

Moni oli povannut seuraavaksi massakuninkaaksi Dominic Thiemiä, eikä siinä välttämättä väärässä olla, mutta kuvaavaa Zverevin hyvyydelle on, että juuri hän ottaa Masters-voiton massalla ennen neljä vuotta vanhempaa Thiemiä. Toki massa on Zverevinkin lempialusta, mutta miehenalussa on valtavasti potentiaalia iskeä yhtä rajusti myös muilla alustoilla.

Thiemin osalta en ole tästä asiasta aivan varma. Pelissä on massalle erinomaisesti soveltuen valtava määrä kierrettä, kickiä ja voimaa takana, mutta tämän kombinaation tuottaminen vaatii aina lyönnin hurjaa latausta sekä aikaa lyönnille. Kun ajan ottaa pois, kuten takarajan päällä majaillut Djokovic teki Rooman semifinaalissa, on tulos murskaava. Massalla aikaa usein on, mutta muilla alustoilla nämä aikavarkaat ovat vahvemmilla. 

Toki on sanottava, että myös Thiemiltä Rooma oli upea turnaus. Voitto Nadalista massalla oli oiva näyte myös tämän nuorukaisen taidoista ja potentiaalista. Kun alla oli kaksi perättäistä tappiota parin edellisviikon aikana Nadalille, oli mentaalisesti erittäin kova suoritus kääntää asetelma voitolliseksi. Ei siis toisaalta ihme, ettei Nadalia vastaan nähty hurmos kantanut enää semissä Djokoviciä vastaan, joka on itävaltalaiselle vielä voittamaton linnake.

Kun näiden nuorten miesten joukkoon lisätään vielä hieman ailahteleva ja loukkaantumisherkkä, mutta hitaasti kypsyvä Nick Kyrgios, pienin varauksin ehkä Lucas Pouille ja vielä kovin työjuhtamainen Borna Coric, voidaan bigfourille tai bigfivelle alkaa suunnittelemaan jäähyväisiä parin vuoden päähän. 

Välisukupolvelle Grigor Dimitrovin, Kei Nishikorin ja Milos Raonicin johdolla tulee vielä kiire ehtiä tähän junaan. Se itse asiassa saattoi jopa mennä jo.

Tennikseen uusia sääntöjä?

Syksyn Milanon #NextGen-turnauksessa, jossa pelaavat kuluvan kauden parhaat alle 21-vuotiaat pelaajat, tullaan testaamaan nippu uusia sääntöjä. Vaikka laji on todella perinteinen ja itsekin olen tässä suhteessa hieman vanhoillinen, niin osalle uusista säännöistä antaisin kernaasti mahdollisuuden. Ja osalle en.

Aiheesta kirjoitti tänään HS ja blogistinkin on siis otettava heti tuoreeltaan aiheesta koppia.

Ehdotus: Erät neljään, ottelut paras viidestä
Ehottomasti kokeilemisen arvoinen uudistus. Toimiessaan tällä saataisiin erän "ratkaisuvaiheet" nopeammin kehiin ja niitä olisi useammin eli vähintään kolmessa erässä. Grand Slam-tasolla olisin valmis harkitsemaan tätä uudistusta heti alkukierroksille, esimerkiksi neljännelle kierrokselle saakka.

Ehdotus: Pisteiden välisen ajan näkyvä aikaseuranta, maksimiaika 25 sekuntiin
Myös tämä ehdottomasti kehiin. Nyt monella pelaajalla pisteiden välinen aika venyy jatkuvasti pidemmäksi kuin käytössä olevat 20 (Grand Slamit) tai 25 (muut kisat) sekuntia. Yksi raja, esimerkiksi tuo 25 sekuntia, olisi hyvä ja selkeä.

Jättäisin kuitenkin tilaa pienelle ja samaan aikaan haastavalle joustolle, sillä peli on erittäin fyysistä ja kentät usein hitaita, joten ylipitkiä palloralleja nähdään välillä paljonkin. Mieluummin katsoisinkin peliä, jossa pelaajat ovat palautuneet edes vähän edellisestä pisteestä kuin kahden täysin uupuneen pelaajan tuuppausta, vaikka ymmärrän kyllä gladiaattorinäkökulmankin. Yleisö haluaa draamaa.

Mutta. Myös yleisön kannustus, aallot ynnä muut tempaukset pidentävät usein pisteiden välistä aikaa, joten ääritilanteessa saattaisi käydä jopa niin, että kotiyleisön tuki omaa pelaajaa kohtaan lisäisi tämän palautumisaikaa, jos tilanne sitä vaatisi. En siltikään tappaisi yleisön hyvää fiilistä 25 sekuntiin, sillä ne hetket, jolloin yleisö osoittaa villinä suosiotaan matsien huippu- ja/tai ratkaisupisteiden yhteydessä, ovat maagisia.

Ehdotus: Verkkosyötön uusimatta jättäminen
Tämäkin kuulostaa hyvältä. Se nopeuttaisi peliä ja toisi ehkä myös lisädraamaa syöttöihin sekä palautuksiin. Huipputurnauksissa verkot ovat usein niin kireällä, että pallot sinkoutuvat niistä lähinnä pitkiksi, mutta varmasti mielenkiintoisiakin hetkiä tämä tarjoaisi.

Ehdotus: Valmentaminen/kommunikointi valmentajan kanssa kesken ottelun
Tälle puolestaan ehdoton ei. Olen valmistellut tästä bloggausta jo aiemmin, mutta avauduttakoon tästä lyhyesti vasta nyt. Tennis on kautta aikojen ollut laji, jossa pelaajan on pärjättävä omillaan koko ottelun ajan ja osa lajin raakuudesta sekä ihanuudesta tuleekin juuri tässä. Pelaaja on kentällä nimenomaan yksin. Tekee ratkaisunsa, selvittää ongelmansa, pähkäilee strategiansa ja korjaa lyöntinsä itse. Yksin. All. By. Himself/herself. Ja rakastan juuri tätä. Piste.

Ehdotus: Katsojilla vapaa liikkuminen sivukatsomoissa
Toinen uudistus, jolle sanon jyrkästi 'ei'. Liike aiheuttaa aina hälinää ja melko varmasti tämä kostautuisi niillä kriittisillä hetkillä ja pelaajista epäsuositumpi joutuisi kärsimään yleisön käytöksestä, kuten Nick Kyrgios taannoin ottelussaan Roger Federeriä vastaan, josta jo bloggasinkin. Ei, ei ja ei. Turvat tukkoon ja pakarat penkkiin!

Elämme kuitenkin mielenkiintoisia vaiheita ja erittäin hienoa nähdä, että tenniksessäkin kokeillaan uutta. Palataan uudistuksiin viimeistään tuon Milanon #NextGen-turnauksen yhteydessä ja arvioidaan tilanne silloin uudestaan.

Ennakko: Rooma 2017

No niin, Madrid meni estimaattien osalta sopivasti persiilleen, joten otetaanpa uusi yritys Roomaan. Tässä ennakko!

Todellakin, Rafael Nadalin vire kesti ennakkoon vaikeimmankin massaturnauksen Madridissa ja vieläpä melko kovalla kaaviolla, joten hurjalla draivilla espanjalainen tätä massakautta tällä hetkellä vie. 

Nyt kun turnauksia on jo kolme pelattu ja isoja testejäkin tullut jo muutama, voidaan sanoa, että Rooman, kuten Roland Garrosinkin, suhteen Nadal on ehdoton suosikki. Varsinkin kun Novak Djokovicin, Andy Murrayn ja Stan Wawrinkan otteet ovat olleet kovin mollivoittoisia. Roger Federerin eilinen ilmoitus massakauden jäämisestä kokonaan väliin ei yllättänyt, mutta isoa kuvaa sveitsiläisenkään massapaluu tuskin olisi muuttanut. Pakka olisi ollut toki Rogerillekin sopivasti levällään, mutta Nadal on nyt liian murhaavassa kunnossa lempialustallaan, joten parempi ottaa nyt kunnon lepo ruohokautta ja Wimbledonia ajatellen.

Nadalille tärkeintä Madridissa oli saada muun muassa tappioputki Djokovicia vastaan poikki ja niin myös lopulta kävi. Iso mentaalinen patouma on nyt, ainakin hetkellisesti, murtunut. Lopussa ja varsinkin ottelun jälkeisissä tuuletuksissa oli nähtävissä, että taakkaa alkoi olla rajusti. Kun tuohon lisätään tiukka finaalivoitto kuumasta Dominic Thiemistä, oli se myös oiva näyte sekä itävaltalaiselle että myös maailmalle siitä, ettei muiden aika sittenkään ole ihan vielä.

Mikä sitten on muuttunut Nadalin kohdalla? Ehdottomasti isoin yksittäinen tekijä on syöttö, joka paineettomassa tilanteessa toimii nyt erinomaisesti. Oli kuitenkin havaittavissa, että hermot ne ovat Nadalillakin, sillä selvästi isoimmat vaikeudet olivat edelleen matsien ja erien kotiinsyöttämiset. Peli passivoitui syötön sakatessa tärkeissä palloissa ja esimerkiksi Djokovic pääsi ottelun toisessa erässä jo erittäin lähelle Nadalia. Jännittävä nähdä antoiko moinen uskoa lopulta enemmän serbille?

Mutta sitten jo Roomaan. Ennakko on pari päivää harhainen, mutta vaikuttaa tosiaan siltä, että Nadalin isoin uhka Italiassa on mies itse - onko järkevää vetää itseään täysin piippuun ennen kauden päätavoitetta Ranskan avoimia? Odotin, että mies olisi nostanut jalkaa vähän kaasulta jo Madridissa, mutta toisaalta eipä hän koskaan näin ole toiminut. Tuskin siis Roomassakaan, joka olosuhteiltaan on hyvinkin lähellä Garrosia.

Thiem on parantanut kunnonajoitustaan tänä vuonna ja hän vaikuttaa, Madridin finaalitappiosta huolimatta, todelliselta uhalta Nadalille jo nyt. Oli hyvin pienestä kiinni, että Thiem olisi vienyt finaalin ensimmäisen erän sunnuntaina ja käsissä olisi ollut täysin toinen matsi. Roomassa miehet ovat törmäyskurssilla jo puolivälierissä.

Djokovic oli puolestaan Nadalia vastaan suurimman osan ajasta vastaantulijan roolissa, mutta kuten sanottua, hän pääsi Nadalin kyytiin ottelun lopussa. Selvää on, että ottelun alun passiivisuus ja virheherkkyys Nadalin myllyssä ei riitä mihinkään. Rystypuolelta on uskallettava astua kentän sisään ja otettava Nadalin kämmenmoukarointia rohkeasti noususta ja painettava sitä painavana linjaan Nadalin rystylle. Tämän jälkeen on helppo iskeä tappavia iskuja espanjalaisen kämmenkulmaan. Passiivisuudella tulee kuitenkin noutaja ja nopeasti. Roomassa miehet olisivat kohtaamassa semifinaalissa.

Kaavion yläosa on puolestaan sopivasti sekaisin. Aivan kuten siellä olevien Murrayn, Wawrinkan, Milos Raonicin, Tomas Berdychin ja Marin Cilicin massaotteetkin. Katse kohdistuukin nyt kahteen nimeen, Alexander Zverev ja David Goffin. Heistä toiselle olisi nyt tarjolla finaalipaikka ellei joku isommista pojista ala viimein heräillä. Aika olisi korkein mahdollinen.

Laitetaanpa siis kaaviot totutusti kehiin:

Puolivälierät:

Zverev vs. Raonic

Wawrinka vs. Goffin

Nadal vs. Thiem

Djokovic vs. Del Potro

Välierät:

Zverev vs. Goffin

Nadal vs. Del Potro

Finaali:

Nadal vs. Goffin

Voittaja:

Nadal.