tiistai 19. maaliskuuta 2019

Jälkipelit: Thiemin suuri voitto

Dominic Thiem otti uransa toistaiseksi suurimman voiton sunnuntaina Indian Wellsin turnauksen finaalissa, jossa hän voitti Roger Federerin tiukassa kolmen erän taistossa. Voitto on monella tapaa merkittävä, joten tehdäänpä pieni välipostaus ennen huomista Miamin ennakkoa.

Ennen sitä kannattaa kuitenkin kurkata joulukalenterin luukku numero kahdeksan, jossa luodattiin Thiemiin ja hänen peliinsä syvemmin.

Mutta sitten ne Thiem-nostot:

1) Voitto kovilta kentiltä
Todellakin, Thiemin pelityylillä voitto näin kovatasoisessa kovien kenttien turnauksessa on luonnollisesti erittäin kova suoritus. Olen aiemmin nostanut esiin sitä, että Thiem lataa lyöntejään sen verran rajusti, ettei nopeammilla kentillä ole aina aikaa moiseen latailuun. Olkoonkin, ettei Indian Wellsin kentät ole nopeimmasta päästä ja että niillä on täysin mahdollista riepotella vastustajia yläkierrehelvetillä, mutta silti itävaltalaisen pelin adaptointi tälle alustalle oli täysosuma.

2) Vähempi pelaaminen
Alla on rikkonainen alkukausi ja suunniteltu pikainen massakausi Indian Wellsin alla meni täysin mönkään, sillä tappioita kertyi yhtä paljon kuin voittoja (2-2). Tämä säästi kuitenkin voimia ja toivottavasti mies tajuaa itsekin nyt, ettei liika pelaaminen saati massa-alusta ole se ainoa yhtälö loistavalle menestykselle.

3) Ensimmäinen Masters-voitto
Ensimmäinen suuri voitto on henkisesti vielä suurempi voitto. Tämä on etappi, joka tulee jokaisen Grand Slamistä haaveilevan suurpelaajan joskus tehdä. Nyt se on tehty ja tämän jälkeen moni asia on varmasti helpompaa ja paineettomampaa.

4) Voitto Roger Federeristä Masters-finaalissa kovalla alustalla
Turnausvoiton suuren suuri lisäbonus, sillä vaikka Federerin ura alkaa kääntyä vääjäämättömästi kohti iltaa, on hurja temppu voittaa sveitsiläinen kovilla kentillä varsinkin Masters-finaalissa.

5) Itseluottamus massakauteen tultaessa
Edellisistä nostoista kumuloituu Thiemissä nyt sellainen itseluottamusboost, että mies ratsastanee hurjalla flow'lla kohti pian alkavaa massakautta, joka on hänelle se kauden tärkein vaihe. Kun samaan aikaan Rafael Nadal kamppailee ties monettako kertaa polviensa kanssa, niin massakaudesta on tulossa Thiemin kannalta vähintäänkin herkullinen mahdollisuus iskeä isosti.

Bonus) Syksyn Davis Cup
Suomalaisille tenniksen seuraajille Thiemin menestys ei voisi tulla parempaan aikaan. Syksyllä on olemassa kohtuullinen mahdollisuus, että itävaltalainen nähdään Talissa pelaamassa Davis Cupia, joten pidetäänpä peukut ylhäällä, että tunnollisena Davis Cup-edustajana hän päättäisi tulla Helsinkiin pelaamaan.

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Ennakko: Indian Wells 2019

Helmikuun hiljaiselo ja akkujen lataus on blogin puolella nyt ohi ja tästä lähdetään kohti kevään ja kesän suuria turnauksia. Laakereillani en ole tenniksen suhteen kuitenkaan levännyt, sillä mailanvaihtoprojekti, valmennukset, treenaamiset ja divariottelut ovat perheen ja työn ohella pitäneet blogistin kiireisenä. Mailanvaihtoprojektiin palannenkin lähiviikkoina, ehkä jopa divaripeleihinkin, jotka huipentuivat mm. nousuun M40-liigaan!

Mutta sitten jo Indian Wellsin ennakkoon.

Australian Openin jälkeen on pelattu paljon niin hallissa, massalla kuin kovilla kentilläkin. Isoimmat nimet ovat palailleet kentille yksi kerrallaan kuka missäkin, mutta selvästi tätä Indian Wellsin Mastersia valmistellen, sillä viime viikon turnaukset Dubaissa ja Acapulcossa toivat jopa Rafael Nadalin ja Roger Federerin viivalle. Aloitetaan heistä.

Roger nappasi sen odotetun sadannen turnausvoittonsa siis Dubaissa ja sinällään kaikki näyttää hyvältä nytkin. Nopea revanssi finaalivastustajasta, Stefanos Tsitsipaksesta, oli Australian Openin tappion jäljiltä henkisestikin varmasti tärkeä, mutta myös suuri näyttö siitä, ettei pelillinen eikä myöskään fyysinen juna ole ainakaan hurjaa vauhtia vielä karkaamassa. Täytyy muistaa, että alla oli kuitenkin kuormaa useamman ottelun verran vajaan viikon ajalta, mikä ikääntyvän pelaajan kohdalla alkaa olla aina iso faktori. Indian Wellsissä kaavio ei ole mitenkään mahdoton, sillä saman puolen suurista nimistä vain Nadal voisi järjestää vaikeuksia, mutta ei hänkään sentään kovilla kentillä, joten ilman suuria yllätyksiä viime vuoden finaalipaikan uusinta voisi olla hyvinkin haarukassa.

Rafael Nadalin otteet vaikuttivat Acapulcossa teräviltä, mutta yllätystappio toisessa ottelussa NIck Kyrgiosille oli suuren yllätyksen ohella myös merkki jostain muusta. Kyllä, Nadalilla oli useita (perättäisiä) ottelupalloja ja tätä voisi varmasti kutsua työtapaturmaksi, mutta toisaalta Kyrgios ulosmittasi itsestään ikään kuin puolivaloillakin paljon ja voitti ottelun ja lopulta koko turnauksen. Nadal-voitto kertoo edelleen paljon Kyrgiosin potentiaalista, mutta myös siitä, että vanha Nadal ei ole entisensä kovilla kentillä, vaikka alla on jopa Australian Openin finaalipaikka. Suurimmat espanjalaisiskut tullaankin näkemään vasta ja taas kevään massoilla. Nykyinen vire riittää toki pitkälle Indian Wellsissä, mutta kovat kovien kenttien pelaajat alkavat järjestään olla jo liian kovia. Semifinaali ehhoton maksimi.

Nick Kyrgioksen voitto Acapulcossa oli pitkästä aikaa suurelta osin mielekästä Kyrgiosia. Totta kai tähänkin matkaan mahtui vaikka mitä, mutta pelillisesti tämä selvensi edelleen hurjasti sitä potentiaalia, mitä miehessä on. Parhaimmillaan ja halutessaan hän voisi olla paras jo nyt. Häneltä vaaditaan kuitenkin niin paljon enemmän henkistä voimavaraa ollakseen tasaisempi niin pelillisesti kuin mentaalisestikin, ettei se hetkessä tule. Acapulco oli kuitenkin hyvä ja iso askel eteenpäin. Kaavio on tällä kertaa kuitenkin varsin kova, sillä esimerkiksi toisessa ottelussa kolmannella kierroksella Novak Djokokvic ei anna tänä vuonna armoa kenellekään.

Tosiaan, Novak Djokovic. Mitäpä tähän voisi lisätä? Australian Openin näytös oli niin hurja, että on vaikea pitää Djokoviciä edes haavoittuvana juuri nyt. Hankalimmaksi haasteen tekee se, että monen pelaajan kaatamiseen riittää Djokoviciltä eräänlainen keskikaistan lanaustennis, jossa lyöntien pituus ja siis painavuus tuo sellaisen puskurin, johon monen meno tyssää alkuunsa. Kulmien avaaminen tai vauhdin lisääminen tuo vain haastajille itselleen lisää vaikeuksia kulmien ja lisääntyneen vauhdin ja temmon kera. Miten Djokovicin voisi juuri nyt murtaa? Palaan tähän toisella kertaa. Djokovic on ehdottomasti turnauksen suurin suosikki.

Stefanos Tsitsipas on tekemässä ryminällä nousua kympin sakkiin. Peli on kypsynyt hurjasti puolessa vuodessa ja mies alkaa aidosti näyttämään potentiaalisimmalta seuraavalta uudelta Grand Slam-voittajalta. Rohkeutta, aggressiivisuutta ja ajatusta riittää, joten myös se Masters-menestyspiikki voi hyvinkin tulla jo nyt. Kaavio on haasteita ja mielenkiintoisia kohtaamisia täynnä, kuten esimerkiksi ensimmäisen ottelun nuori Felix Auger-Aliassime, joka kannattaa myös ottaa hyvinkin tarkkaan seurantaan tulevaisuuden osalta.

Vastaavasti Alexander Zverevin peli ailahtelee viikosta toiseen. Edelleen olen kovin huolestunut miehen paineensietokyvystä menestysodotusten alla, sillä niin passiivista ja ponnetonta peli välillä on. Varsinkin, jos sitä vertaa siihen painavuuteen, jota nuori mies parhaimmillaan pystyy tarjoilemaan. Nyt myös kaavio on vaikea, joten suuria odotuksia ei nyt saksalaiseen kohdistu.

Näillä mennään!

Puolivälierät:
Djokovic vs. Coric
Zverev vs. Tsitsipas
Federer vs. Cilic
Nadal vs. Berdych

Välierät:
Djokovic vs. Tsitsipas
Federer vs. Nadal

Finaali:
Djokovic vs. Federer

Voittaja:
Djokovic.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Jälkipelit: Novak Djokovic vs. Rafael Nadal, finaali Australian Open 2019

Finaali ohi ja on jälkipelien aika. Peilataanpa tällä kertaa vain finaalia ja jätetään iso kuva ensi viikkoon.

Tosiaan, finaalista tuli lopulta kovin yksipuolinen näytös. Novak Djokovic osoitti finaalissa sen, kuinka suuri ja hurja pelaaja hän parhaimmillaan ja parhaillaan on. Hän ei jättänyt mitään onnen tai arvailujen varaan. Finaali oli odotuksiin nähden jopa harmittavan selvä ottelu, sillä finalistien aiempiin esityksiin verrattuna olisi toivonut edes aavistuksen tasaisempaa taistelua. Selkeiden numeroiden takana oli kuitenkin paljon todella kaunista ja mielenkiintoista taktiikkaa sekä sen briljanttia toteutusta.

Pelisuunnitelma
Djokovic tuli otteluun aivan järkyttävän valmiina ja tiesi koko ajan mihin hänen tulee pyrkiä. Samaa ei voi sanoa Nadalista, mutta tullaan tähän myöhemmin. Jo ensimmäinen piste, jossa syvälle ulos Nadalin rystynurkkaan lämätty syöttö osoitti, ettei Nadal saa rystynurkastaan palautuksia kuin blokkaamalla peliin. Tätä Djokovic käytti surutta koko ottelun ajan ja pääsi sekä pyrki sitä kautta pelaamaan omaa peliään. Hän ei joutunut oikeastaan missään vaiheessa syöttönsä jälkeen ongelmiin.


Toinen silmiinpistävä piirre Djokoviciltä oli pelaaminen Nadalin selän taakse pelaaminen ja ottelun edetessä lisääntyneet stopparit, jotka saivat lähes poikkeuksetta Nadalin epätasapainoon, josta Nadal tai kukaan muukaan ei saa riittävää painoa lyöntiin. Pitkässä juoksussa tämä on voittavaa tennistä, vaikka kerran tai pari saisitkin kuonoosi. Voit hävitä taistelun, mutta otteluissa, varsinkin finaaleissa, on kyse sodan voittamisesta. Aivan liian usein Nadal joutui turvautumaan "Eurosport-tennikseen" eli niihin taikatemppuihin tai oikeastaan niiden yrityksiin, jotka päätyvät onnistuessaan kyllä highlightseihin, mutta voiton tai ottelun kannalta niillä ei ole mitään tekemistä.

Kolmas huikea näytös oli Djokovicin palautuspeli, jossa hän neutralisoi lähes poikkeksetta Nadalin syötön. Djokovic toimitti käsittämättömän määrän Nadalin syöttöjä lähes takarajalle Nadalin kengille ja poikkeuksetta painavina lähes luotisuorina pommeina. Hyvällä palautuspelillä hän oli Nadalinkin syöttövuoroilla usein 50-50-asetelmassa ja tässä siis hyvä huomioida, että Nadal oli hävinnyt vain kaksi omaa syöttöään turnauksessa. Ensimmäisellä kierroksella.


Vastaavasti Nadal vaikutti tulleen otteluun "vain selviytymään" ja pelaamaan ikään kuin Djokovicin mukaan. Omat kuviot loistivat lähinnä poissaolollaan, mutta toki suureksi osaksi juuri Djokon vuoksi. Hän ei missään vaiheessa päässyt pelaamaan turnauksessa aiemmin nähtyä "uuden Nadalin" suorempaa ja tehokkaampaa muutaman lyönnin peliään. Harvoissa tilanteissaankin hän sortui usein virheisiin, joissa tullaankin seuraavaan teemaan.

Pelillisen stressin luominen
Tässä Djokovic on suurin mestari. Täysin omaa luokkaansa ja varsinkin siis Nadalia vastaan. Hän on viime vuosina päässyt karusti espanjalaisen pään sisään, varsinkin kovilla kentillä, jolloin ne helpotkin pinnat, finaalissa silmiinpistävästi esimerkiksi kämmentapot, muuttuvat täydeksi tervanjuonniksi ja missejä tulee pahassa paikassa. Nadalilla oli toisessa ja kolmannessakin erässä puolittainen paikka päästä murtamaan takaisin tai saada ainakin mahdollisuus siihen, mutta kämmenet karkailivat "paineettomassa" paikassa jopa puolesta kentästä ties minne. Kun tämä pelillinen stressi on tällainen, paine onnistua täydellisesti luo paineen yrittää hieman yli, jolloin virhe on jopa todennäköinen. Tähän teemaan kiteytyy myös Nadalin "helppojen virheiden" määrä Djokovicin virheettömyyteen verrattuna, mikä nousee vahvasti yhtenä isona havaintona esiin.

Pelipositio
Djokovicin ehdoton avain pelillisen stressin luomiseen. Hänen pelipositionsa pysyi nyt aivan takarajan tuntumassa/päällä ja aiempaa verrattuna Eurosportin mukaan noin puoli metriä edemmäs. Hän ei valunut tuumaakaan taaksepäin eikä missään vaiheessa joutunut puolustamaan 2-3 metriä takarajan taakse. Aggressiivisuuden lisäys finaaliin oli se keino, jota häneltä omankin ennakon mukaan oli jossain määrin jopa odotettavissa. Se, että vie Nadalilta ajan pois ja pystyy iskemään suoraan noususta esim. Nadalin kämmeneen vie usein ainakin hyvin lähelle voittoa. Kun Nadal repii palloon vauhtia ja energiaa joka paikasta, on Djokovicin on kiva kontrailla aikansa ja välillä jopa odottaa sitä jossain vaiheessa tulevaa lyhyttä palloa, johon voikin jo itse iskeä tappavan pommin selkeästi kentän sisäpuolelta.

Match-up
Djokovic on Nadalille myös lyönnillisesti painajainen. Djokovicin pitkä ja painava peruslyöntipeli pitää kovilla kentillä pallon matalana, johon Nadalin on vaikea iskeä vastaan, kun pallo tuntuu hyvästä voimasta jopa liukuvan lähes mailan alta. Nadalin on käytännössä nostettava sitä yli verkon spinnillään, jolloin myös tehottoman ylimenevän yläkierteen vaara on ilmeinen. Djokovicin kaltaista lyöjää vastaan se tietää menoa.


Liike
Kun ottelun alkua katsoi, niin Nadalin liike verrattuna Djokovicin oli jotain ihan muuta mihin oli turnauksessa totuttu. Iän myötä liikkeessä tapahtuu luonnollisesti hidastumista, mutta yhtä lailla pitkä turnaus voi vaikuttaa, sillä kevyesti Nadal oli ennen finaali vielä liikkunut. Yksi syy jalkojen toimimattomuuteen voi hyvin olla Djokovicin hurja alku, jossa luulot otettiin Nadalilta maksimaalisesti pois. Shokki oli liikaa ja vasta aivan ottelun lopussa nähtiin pirteämpää jalkatyötä, mutta peli oli siinä vaiheessa jo ohi.


Djokovic jatkaa siis hurjaa iskuaan ja taustatiimin ollessa nyt miehen ohella kunnossa, voimme vain ihailla hänen nykyistä menoaan. Hurja kausi on alkanut, mutta tuleeko tästä Djokovicin näytös, jää nähtäväksi. Ennusmerkit ovat kuitenkin pelottavan kovat. Loppukaneetiksi laitankin oheisen twiittini ottelun loppupuolelta, mutta palataan isoon kuvaan laajemmin ensi viikolla!

lauantai 26. tammikuuta 2019

Ennakko: Novak Djokovic vs. Rafael Nadal, finaali Australian Open 2019

Finaalin aika on koittanut ja voiko kattaus oikeastaan tämän kovempi olla, kun turnauksen ykkös- ja kakkossijoitettu kohtaa! Tässä ennakkoa!

Novak Djokovicin ja Rafael Nadalin kohtaamiset Grand Slameissä ovat usein nousseet klassikoiksi ja se vaihtoehto on nytkin hyvin vahvasti läsnä. Urat ovat molemmilla jossain määrin kuitenkin ehtoopuolella ja uusi sukupolvi tekee vuosi vuodelta tuloaan, vaikka tämä kaksikko heitä juuri Australiassa rajusti kurittikin. Kyytiä saivatt mm. Denis Shapovalov, Daniil Medvedev ja Lucas Pouille (by Djokovic) sekä Alex De Minaur, Frances Tiafoe ja Stefanos Tsitsipas (by Nadal).

Varmaa kuitenkin on, että jossain vaiheessa tämän kaksikon taistelut tulevat yhä harvinaisimmiksi. Siksikin näistä kannattaa nauttia nyt niin pitkään kuin näitä saadaan ja ennen kuin uuden sukupolven rivalryt ottavat kunnolla tuulta alleen.

Kaksikon ottelut ovat viime vuosina kääntyneet hyvin usein Djokovicille. Nadal ei ole voittanut Djokoviciä lähes viiteen ja puoleen vuoteen muualla kuin massalla ja sielläkin vain kolmesti. Jo pitkään onkin tuntunut siltä, että Djokovicilla on raudanluja usko ja luottamus omaan peliinsä, kun vastassa on juuri Nadal.

Isossa kuvassa hänelle näyttää riittävänkin hieman vähempi kuin riskirajoilla lähes poikkeuksetta pelaamaan joutuvalla Nadalilla, jonka on onnistuttava vähintään 110 prosenttisesti Djokovicin kaatamiseksi ja siis varsinkin näillä serbin suosikkialustoilla, kovilla kentillä. Edellinen voitto kovilta kentiltä on kuitenkin US Openin finaalista 2013, joten ei se nyt tietenkään poissuljettua ole, etteikö historiaakin vasten peilaten mahdollisuuksia olisi.

Mutta en juuri koskaan perusta analyysejäni historiaan. Se ei itsessään tuo koskaan voittoa, eikä varsinkaan ole tae tulevasta. Toki sillä on oma painonsa ja aivan erityisesti painolastinsa, mutta lopulta se ratkaisee, kumpi pelaajista on parempi tennispelaaja juuri nyt.

Tällä kertaa asetelma on vähän saman sukuinen kuin viime kesänä Wimbledonissa, jossa he kohtasivat semifinaalissa. Nadal on otteidensa puolesta ollut mielestäni vakuuttavampi ja kahlannut finaaliin ehkä jopa omassa ennätysajassaan sekä pienimmällä kuormallaan ainakin kovien kenttien Grand Slam-historiassaan ja vastaavasti Djokovic on jälleen hieman hakenut parastaan turnauksen aikana. Finaalin alla tuntuu kuitenkin siltä, että molemmat tulevat finaaliin hurjassa pelillisessä vireessä sekä melkoisen tuoreina, kun alla on melko kevyet semifinaalit ja Djokovicilla puolivälierissä jopa Kei Nishikorista saatu luovutus alle tunnissa. Nadalilla lepopäiviä finaalin alla on puolestaan ollut kaksi, joten fysiikan näkökulmasta tämä menee melko lailla tasan. Kumpikin vaikuttaa lisäksi olevan ilman näkyviä loukkaantumisia.

Henkiseltä kantilta kohtaaminen ei juuri voisi olla mielenkiintoisempi. Kumpikin suorastaan uhkuu itseluottamusta, joka varsinkin semifinaaleissa näkyi myös rohkeissa ja armottomissa otteissa. Otteluiden jälkeen taisi olla jopa pientä mind gamesiä liikkeellä, kun kumpikin hehkutti, perättäisinä päivinä, kenttähaastatteluissa pelanneensa parastaan ja tokaisemalla ikään kuin ohi mennen etteivät todennäköisesti pysty enää juuri parempaan. Mielenkiintoista taistelutahtoa ilmassa siis tässäkin.

Vanhat haamut kalvavat varmasti kuitenkin Nadalia. Kuten sanottua, edellisestä kovien kenttien voitosta on jo aikaa ja tuoreita haavoja tuli siis Wimbledonista, jossa hän vaikutti ennen peliä olevan jopa pieni ennakkosuosikki ja pelillisesti Djokoviciä edellä. Aggressiivinen Nadal sai kuitenkin pienen "yliaggrehuolimattomuuden" johdosta näpeilleen ja Djokovic vei semin ja lopulta myös mestaruuden.

Aggressiivinen on Nadal ollut myös Australiassa ja on puhuttu jopa "uudesta" Nadalista. Syöttö on saanut uutta vauhtia ja myös peruslyönteihin sekä -peliin on tullut uutta potkua ja tehokkuutta. Analyytikko Craig O'Shannessy'n mukaan Nadalin lyöntimäärät per piste ovat merkittävästi lyhentyneet varsinkin parin vuoden takaisesta Australian Openista. Sama analyytikko kuuluu muuten edelleen Djokovicin tiimiin, joten mm. Instagramissa ja Facebookissa esiin nostamansa artikkelin mukana serbialainen on varmasti saanut rautaisen datapaketin espanjalaisen pelistä myös syöttösuunnat mukaan lukien. Djokovic tietää mitä tuleman pitää. Datan hyväksikäyttö tekee tuloaan tenniksessäkin.

Syöttö onkin Nadalilla toiminut hyvin ja tuonut hurjan määrän niitä kaivattuja suoria pisteitä, jotka ovat tietysti omiaan laskemaan noita pisteiden lyöntimääriä. Sitä tekevät myös jatkuva aggressiivisuus varsinkin kämmenpuolelta, josta kämmen, mutta nyt myös erittäin terävästi toiminut rysty, on lähtenyt kaikkiin suuntiin hyvin kaikkialta ja varsin rohkeasti. Pelkkä kämmenpommilla operointi toi aiemmin Nadalin peliin ajoittain jopa junnaamisen tuntua, johon Djokovicinkin oli hyvässä rytmissä kiva iskeä rystyllään vastaan. Tätä nyt nähtyä tehokasta monipuolisuutta ja erityisesti paljon nähtyä verkkopeliä vaaditaan myös finaalissa. Kaikissa tilanteissa Djokovic olisi saatava paineen alle ja kiireeseen. Vaikka puolustus on kova, niin ei sekään ihan kaikkea kestä. Sen pienikin murtaminen voi riittää, vaikkei siitä läpi pääsisikään.

Tosiaan, Djokovic on mielestäni esiintynyt toistaiseksi hieman passiivisena ja liiaksi puolustukseensa luottavana, mutta toisaalta, tulosta on tullut. Toki ottelu varsinkin Medvedeviä vastaan kääntyi puhtaaksi fysiikkataisteluksi, jossa Djokoviciä ei normiolosuhteissa voita kukaan. Ei todennäköisesti edes Nadal. Mutta jaksaako Djokovic vielä toisen vähintään yhtä kovan fyysisen taistelun tähän viikkoon, vaikka hän tavallaan tuore onkin. En usko, että edes Djokovic uskaltaa kokeilla tätä Grand Slam-finaalissa.

Periaatteessa Djokovic voikin tulla otteluun kahdella pelitavalla, jotka molemmat vievät hänet erittäin lähelle mestaruutta. Toisaalta hurja puolustus ja sen päälle rakentuva vastaiskupeli, jolla hän kurittaa Nadalia paikan tullen voisi olla "turvallisempi". Toki siinä piilee juuri tuo mainittu fysiikkataistelun vaara, jossa kelikin voi tehdä tepposet, sillä Nadal kestää kuumuutta varmasti paremmin. Toinen tapa lähestyä peliä on se yltiöaggressiivisuus, jolla Djokovic murskasi kaikki mm. vuonna 2011,  jolloin hän ei antanut takarajan suhteen yhtään periksi. Mies pysyi kuin liimattuna sen päällä, iski jatkuvasti nousevaan palloon hyvällä pituudella, piti vastustajat kaukana takana ja iski tappavan iskun kun kenttä oli auki tai viilsi vielä jyrkemmällä kulmalla, jos vastus erehtyi kulmaa yhtään avaamaan. Tämä tapa voisi toimia hyvin jopa jonkinlaisena "yllätyksenä", mutta se toki vaatii vielä enemmän itseluottamusta kuin tähän asti nähty peli. Yhtä lailla Nadal osaa iskeä vastaan, joten pelotetta riittää siinäkin mielessä.

Miten tässä sitten käy, on vaikea sanoa. Sanoisin, että Nadal on pelillisesti juuri nyt vahvempi, mutta Djokovic on mestari murskaamaan hyvänkin hyökkäyksen, joten puntit menevät äkkiä tässäkin suhteessa tasan. Ratkaisu saatetaankin nähdä henkisellä puolella. Paikan tullen molempien on oltava jäätävän kylmä. Pienikin epäröinti saattaa kostautua, kuten kesällä Wimbledonissa. Paljon nähdäänkin tarkkaa pelaamista, jossa Djokovic lanaa kiitoratatennistään kentän pitkittäissuunnassa hyvillä marginaaleilla, mutta toki myös painavalla lyönnillä. Tähän sitten kärsimättömämpi Nadal yrittää iskeä kuoppaa. Tämä kuitenkin kostautuu ja Djokovic vie äärimmäisen tiukan taistelun 3-2.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

perjantai 25. tammikuuta 2019

Ennakko: Novak Djokovic vs. Lucas Pouille, semifinaali Australian Open 2019

Miesten puolella on enää kaksi ottelua jäljellä eli finaali sekä tämä semifinaali Novak Djokovicin ja Lucas Pouillen välillä. Tässä ennakko!

Miehet kohtaavat nyt ensi kertaa, joten vanhoja taakkoja ei sinällään ole. Fyysistä taakkaa on sen sijaan turnauksessa kertynyt hyvin eri tavalla. Kun Djokovic on taistellut ja taiteillut itsensä semifinaaliin noin kymmenessä tunnissa, on Pouillella taakkaa 1.5-kertaisesti eli lähes 15 tuntia. Se ei voi olla vaikuttamatta otteisiin perjantaina, varsinkin kun ottelu pelataan päiväsessiossa, jolloin on tukalan kuuma, vaikka katto kuumuuden takia suljettaisiinkin.

Novak Djokovicin tie semifinaaliin ei kaikilta osin ole ollut helppo. Serbialainen otti tiukati yhteen Daniil Medvedevin kanssa äärimmäisen fyysisessä ottelussa, joka selvästi söi miehen fysiikkaa rajusti. Kei Nishikorin valitettava keskeyttäminen vajaan tunnin pelin jälkeen puolivälierässä oli kuitenkin juuri sitä, mitä Djokovicinkin mukaan "lääkäri määräsi". Lepoa tuli nyt juuri sopivaan kohtaan.

Lucas Pouillella moista luksusta ei ole ollut. Matkalla on tullut ikään kuin "turhia erätappioita" 2-0-johdossa, eikä oikeastaan mikään ottelu ole ollut läpijuoksu ehkä ensimmäistä kierrosta lukuunottamatta. Kun haarukassa on jo nyt uran paran Grand Slam-suoritus voi vatsa olla alitajuisesti kylläinen, eikä paras peli sittenkään irtoa, vaikka haluja kuinka olisi. Fyysisen kuorman painaessa jälki voi olla yhtä tylyä kuin tänään ensimmäisessä semifinaalissa Rafael Nadalin ja Stefanos Tsitsipasin välillä.

Ongelmana Djokovicin kanssa aina on, että hänellä on vähintään kaksi raudanlujaa, lähes pettämätöntä pelitapaa. Toinen on se hyvin aggressiivinen takarajan päällä liimattuna seisova moukaroija ja toinen se kaiken hakeva seinä, joka rankaisee kulman avaamisesta tai lyhyestä pallosta välittömästi. Australiassa Djokovic on turvautunut hyvin paljon jälkimmäiseen, vähemmän hohdokkaaseen, pelitapaansa, jolla hän uuvutti muun muassa juuri Medvedevin aivan totaalisesti noin kahdessa erässä. Hän pystyy tekemään näistä otteluista lähes puhtaita fysiikkataisteluita ja siinä kisassa Pouille tulee olemaan vielä suupala.

Pouillen tulee kaikesta huolimatta olla se aloitteellisempi, rohkeampi ja lopulta myös henkisesti sitkeämpi, vaikka se ajoittain tuntuisikin pään seinään lyömiseltä. Hän voisi terävällä syöttämisellään ja peruslyönneillään saada stadionia puolelleen ja Djokovicia hieman epätasapainoon ja ärtyneeksi. Silloin hänellä olisi pieni paikka iskeä, vaikkakin Djokovicillä onkin paha tapa pelata äärimmäisen armottomasti ja painavasti kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja myös siis silloin, kun peli "ei kulje". Sen seinän voittaminen on usein mahdotonta.

Vaikka Djokovicia ajoittain moititaan eräänlaisesta kiitoratatenniksestä, jossa palloa lyödään suurilla marginaaleilla lähes jatkuvasti keskikaistaan painavalla ja pitkällä pelillä ilman kulmien avaamista, niin Djokovic suorastaan nauttii, kun joku lopulta erehtyy kulmaa avaamaan. Silloin lähes poikkeuksetta lävähtää serbiltä vielä jyrkempi kulma ja piste on ohi.

Medvedev tosiaan kokeili osin hyvälläkin menestyksellä hieman toisenlaista taktiikkaa, jossa hän löi esimerkiksi rystyään lähes kentän keskimerkin tuntumaan Djokovicin rystylle ja pyrki murtamaan Djokovicin ikään kuin tämän  omin keinoin. Se toimi ajoittain hyvin ja Djokovic oli selvästi hieman turhautunut ja kärsimätön, mutta lopulta se siis kulutti venäläisen täysin loppuun ja Djokovic marssi tähän semifinaaliin.

Vähän samaa pelkään tämän ottelun osalta ja veikkaankin, että Djokovic marssii tästä tuoreempana finaaliin. Djokovic 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Ennakko: Rafael Nadal vs. Stefanos Tsitsipas, semifinaali Australian Open 2019

Semifinaalivaihe ja herkulliset asetelmat nuorten ja vanhojen kesken! Ensimmäisessä semissä torstaina kohtaava Rafael Nadal ja Stefanos Tsitsipas. Tässä ennakko!

Vaikka kaksikko kohtaa vasta toista kertaa (Nadal johtaa voitoin 2-0), on tässä monessa mielessä olemassa klassikon ainekset. Mielenkiintoisia kulmia otteluun tuovat muun muassa nuoruus vastaan vanhuus, tuleva hallitsija vastaan vanha hallitsija, vasuri vastaan oikuri, vasurin kämmen vastaan oikurin yhden käden rysty ja muut pelilliset kontrastit.

Kummallakin on omat selkeät vahvuutensa ja paljon tuleekin kulminoitumaan siihen, kumpi pääsee pelaamaan enemmän omaa peliään. Pääseekö Nadal paukuttamaan riittävästi takarajan päältä ja pitämään kreikkalaista ikään kuin juoksunarussa vai saako Tsitsipas rikottua Nadalin rytmiä ja otettua monipuolisella hyökkäyspelillään riittävästi aikaa Nadalilta pois?

On varmaa, että Nadal pyrkii hyödyntämään maksimaalisesti kämmentään Tsitsipaksen yhden käden rystyä vastaan. Korkeaan pomppuun yhden käden rystyä on aina ikävä lyödä. Se, pomppaako pallo iltasessiossa riittävän korkealle, jää kuitenkin nähtäväksi. Lisäksi kämmenessä tulee olla tällä kertaa myös loistava pituus ja paino, sillä kreikkalainen ottaa rystyään tarvittaessa mestarillisen aikaisin. Lisäksi Tsitsipaksen rysty tuntuu kestävän esimerkiksi muuan Federer-rystyä paremmin. Hyvä ja monipuolinen rysty, kuten Tsitsipaksella on, tietää Nadalille aina vaikeuksia, sillä juuri se isoin syömähammas on tällöin suuressa vaarassa tylsistyä pahasti ennen isompia tuhoja.

Nadal on hyödyntänyt tätä aina erityisesti slice-syötössään kakkosruutuun ja juuri siinä lyönnissä espanjalainen löytänee tehojaan hyvillä syöttö plus yksi -yhdistelmillä. Toki syöttäminen on muutenkin suuressa arvossa, mutta myös suurennuslasin alla varsinkin Nadalin pelissä. Turnauksessa aletaan olla nyt niin hurjassa vaiheessa menestyspaineiden kannalta, ettei uusi syöttö välttämättä aina toimi tai hän ei sitä uskalla käyttää. Tällöin Nadal turvautuu helposti vanhaan tuttuun, jolloin Tsitsipas saattaa päästä ainakin kakkossyötön päälle.

Peruslyöntipelissä Nadalin tulee pitää yllä monipuolisuutta ja lätkittävä kämmentään terävästi, tulisesti ja rohkeasti ja ennen kaikkea myös sinne linjaan. Samoin rystykrossi kysyy nyt jatkuvaa uskallusta ja siis tulivoimaa. Rohkeus onkin ehdottomasti yksi hänen avainteemoista, sillä Tsitsipas tulee otteluun varmasti yhtä huolettomana kuin vaikkapa Federeriä vastaan. Jännittäessään Nadal tukottaa lyöntinsä usein täysin överiin yläkierteeseen, joten rentous ja rohkeus pelata pitää säilyä koko ajan. Varsinkin nyt, koska ottelussa Federeriä vastaan Tsitsipaksessa vakuutti eniten juuri se nuoren haastajan pään kylmyys ja kyky pysyä ottelussa mukana, vaikka paineet ja ottelun intensiteetti olivat valtavat.

Tsitsipas on puolestaan vakuuttanut turnauksessa jo monella tavalla. Peli on ollut valtavan upeasti kasassa, vaikkei hänen peliään ole helpoin toteuttaa. Aggressiivinen peli vaatii aina paljon enemmän tuntumaa kuin vaikkapa keskikaistan pommittaminen tai puolustamisen kautta lähtevä pelitapa. Voitto Federeristä oli upea esitys, mutta palautuminen siitä henkisesti seuraavaan otteluun suurta taistelijaa, Roberto Bautista Agutia, vastaan oli mielestäni vielä suurempi osoitus miehen kypsyydestä tässä ja nyt.

Viime vuosi oli miehelle hurja kasvun vuosi ja varsinkin Milanon NextGen-turnaus oli sellainen maturiteettikoe, jolloin pojasta kasvoi mies. Nyt hän on jo jotain muuta kypsempää, jos vertaa vaikkapa Alexander Zvereviin, joka hakee vieläkin sitä Grand Slam-läpimurtoaan.

Tsitsipaksella tuo hetki on nyt. Hän pelaa letkeää omaa peliään, josta on periaatteessa hieman jopa vaikea ottaa selvää, mikä hänen juttunsa on, sillä niin monipuolinen ja arvaamatonkin hän tavallaan on. Tästä jo viime syksynä ja joulukalenterissa kirjoitinkin.

Pelitapa on kuitenkin saanut NextGenistä lähtien selkeyttä hyökkäyspelin osalta ja pyrkimys esimerkiksi verkkopeliin on iso palanen hänen peliään. Nadalia vastaan hänen tuleekin olla mahdollisimman rytmitön ja rakentaa jatkuvaa painetta espanjalaisen päätyyn. Se vaatii kuitenkin paljon hyvää ja äärimmäisen laadukasta rakentelua, sillä Nadal rankaisee kyllä armotta, jos aikaa jää vaikkapa ohituksille. Ennen kaikkea hänen pitää tehdä tai saada Nadal neuvottomaksi olemalla valmis oikeastaan kaikkeen mitä tämä yrittää. Takakenttäpelissä pitää pystyä vastamaan kaikki niihin kysymyksiin, joita Nadal kysyy esimerkiksi juuri edellä mainitun rystyn osalta.

Pelaajissa on paljon myös samaakin. Heidän asenteensa ja kunnioituksensa peliä kohtaan on suorastaan ihailtavaa, jolla he saavat puolelleen kaikki. Tässä turnauksessa vaikuttaa juuri nyt siltä, että nyt kohtaavatkin turnauksen kaksi kovapäisintä luupäätä, jotka eivät ikinä anna periksi. Eivät ikinä. Eivät yhtään. Sitkeys taistella, roikkua ja raastaa säilyy kuolemaan saakka.

Mutta, miten sitten käy? Nadal ei ole turnauksessa vielä erätappioita kokenut, eikä todellisia testejä vielä oikeastaan edes ollut, joten hän on varmasti tuoreempi, mutta olisiko Tsitsipas testiensä kautta valmiimpi? Toki heti toinen iso kysymys on se, onko Tsitsipas tämän vuoden tavoitteeseensa (yksi Grand Slam-välierä) jo päästyään ja loistavien voittojen jälkeen vieläkin riittävän nälkäinen jatkamaan täydellä henkisellä kuormalla myös Nadalia vastaan? Se vaatii älyttömiä voimavaroja pään sisällä, ei vain kropassa.

Jännäksi ja aivan erityisen mielenkiintoiseksi tämä menee, mutta sanotaan nyt näin, että vielä vallanvaihto saa odottaa ja Nadal jatkaa 3-1.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

tiistai 22. tammikuuta 2019

Ennakko: Puolivälierät (osa II), Australian Open 2019

No niin, vihdoin meni ennustuksissa jotain oikeinkin, joten yritetäänpä jatkaa samaan tapaan! Tässä ennakot keskiviikon puolivälieriin!

Milos Raonic vs. Lucas Pouille
Päiväottelussa kohtaavat siis Milos Raonic ja Lucas Pouille, joten jonkinlainen yllätyspari on kyseessä tässäkin parissa.

Raonic on edennyt turnauksessa tasaisen varmasti haastavasta kaaviosta huolimatta ja lähtee otteluun ennakkosuosikkina. Kanadalainen on pelannut upeasti ja matkalla onkin tullut vain yksi erätappio Stan Wawrinkalle. Lisäksi matkalla ovat kaatuneet muun muassa Nick Kyrgios sekä edelliskierroksen Alexander Zverev, jota vastaan Raonic oli paitsi tehokas, niin myös taktisesti hyvin älykäs rystysliceineen ja vauhdin poisottamisineen, mikä kypsytti nuoren leijonan lähes täysin. Kuormaa Raonicille on kertynyt tähän mennessä varsin kohtullisesti, mikä on varsinkin pitkälle pelaajalle Australian kuumuudessa erittäin tärkeää. Toiselle viikolle tulee päästä tuoreena, mikäli mielii päästä maaliin saakka. Raonicin kohdalla nämä ovatkin nyt niitä vuosia ja turnauksia, jolloin alkaa oikeasti olla se korkein aika tehdä suurin tulospiikki, ennen kuin uusi sukupolvi iskee laajemmalla rintamalla.

Pouille'lla kaavio on ollut hieman "helpompi". Siitä huolimatta hän on raatanut kentällä jo pari tuntia pidempään ja joutunut taistelemaan jo yhden viisieräisen ja kaksi neljäeräistä ottelua. Taistelusta ei mikään ole jäänyt kiinni, mutta energiaa on tietysti kulunut.

Raonicin pelin sielu on ollut miehen hurja syöttäminen, minkä myötä hänen murtaminen on vähintäänkin haastavaa. Täysin mahdotonta se ei tietenkään ole, sillä syöttö on murrettu kuitenkin joitakin kertoja useammassa ottelussa. Tässäkin kohtaamisessa syöttäminen näyttelee tietysti isoa roolia, sillä pelin rakentaminen sen varaan tuo jo yksinään valtavan määrän pisteitä. Iso syöttö ja hurja kämmen perään on tietysti se eniten esiintyvä peruskuvio Raonicilta, mutta kuten sanottua, hänen peliinsä on tullut muutakin variaatiota Goran Ivanisevicin valmennuksen myötä. Mies pelaa fiksummin, eikä peli ole pelkkää monotonista paukuttamista tai passiivista odottelua, vaan sopiva sekoitus siltä väliltä. Pakka on nyt paremmassa ja kypsemmässä kunnossa kuin kenties koskaan.

Sitä se toki on myös Lucas Pouillella, sillä puolivälieräpaikka sivuaa hänen parastaan Grand Slameissä, mutta paljon kysymysmerkkejä liittyy hänen kykyynsä palauttaa Raonicin syöttöä ja vastata tämän aggressiiviseen peliin. Kun Raonic hoitaa syöttövuorojaan, niin paineet omien syöttöjen pitämiseen kasvavat, sillä hyvin usein Raonicille riittää yksikin murto tai sitten se luupäinen luotto siihen, että tie-breakissä homma viimeistään hoituu. Pouillelta löytyy taistelutahtoa ja vastaiskupeliä varmasti paljon, mutta riittääkö se, jos ja kun Raonic tulee päälle ja pyrkii ihailtavan usein päättämään pisteet nykyisin myös verkolta, missä hän on pelottava näky kaikessa ulottuvuudessaan.

Raonic jatkaa hyvää turnaustaan 3-0-voitolla.

Novak Djokovic vs. Kei Nishikori
Jotenkin tuntuu siltä, että tämän kaksikon kohtaamisista olisin kirjoittanut tuhat ennakkoa, sillä he tuntuvat kohtaavan jatkuvasti näissä Grand Slam-ympyröissä. Viimeksi näin kävi viime syksyn US Openissa, jonka ennakko olisi hyvin validi myös tällä kertaa.

Periaatteessa tämän kaksikon asetelma kulminoituu aina siihen, että hyvin samantyyppisinä pelaajina parempi (Djokovic) voittaa aina. Keskinäisten otteluiden voitot ovatkin 15-2 Djokovicille. Nishikorin viimeisin voitto on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2014 (US Open). Kun Djokovic on puolestaan voittanut japanilaisen tuon jälkeen 14 kertaa peräkkäin, niin ihan kauheasti en laittaisi roposiani kiinni Nishikorin puolesta. En varsinkaan nyt, kun Djokovic ei ole minkäänlaisessa lamassa, vaan erittäin, erittäin vaikeasti voitettavissa serbin huonommallakin pelillä.

Niin, huonommallakin pelillä. Edelliskierroksilla Djokovic ei ole aivan täysin vakuuttanut, sillä hän on ollut ajoittain hyvinkin passiivinen pelissään ja tehnyt ikään kuin sen, mikä on riittänyt. Edellisottelussa Daniil Medvedev laittoi Djokovicin välillä todella ahtaalle ja antoi tämän maistaa myös omaa lääkettään. Venäläinen palautti palloa keskikaistalle kymmeniä kertoja liikoja kulmia avaamatta ja yrittäen saada horjutettua Djokoviciä fyysisesti. Medvedevin kohdalla se ei kuitenkaan toiminut, sillä mies hyytyi enemmän itse. Mutta selviä merkkejä Djokovicin kuolevaisuudesta kuitenkin saatiin. Hän ei ole sittenkään voittamaton.

Keskiviikkona ongelma lienee kuitenkin se, että molemmilla on alla hurjan fyysiset ja pitkät ottelut, joten kumpikaan ei liene täysin tuoreella kropalla liikkeellä. Silloin esiin astuu yleensä aggressiivisempi ja tulivoimaisempi Djokovic, joka tietää, että tasoa on turnausvoittoa ajatellen nostettava ja peliä suoraviivaistettua, jolloin hän tulee kovaa päälle takarajan päältä ja pistänee Nishikorin elämänsä myllyyn jälleen kerran.

Djokovic semeihin 3-0.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

maanantai 21. tammikuuta 2019

Ennakko: Puolivälierät (osa I), Australian Open 2019

Turnaus etenee junan lailla ja puolivälierät ovat täällä! Tässä ennakot tiistain otteluihin!

Stefanos Tsitsipas vs. Roberto Bautista Agut
Pelaajien raivaamia reittejä katsellen, tämä on ehdottomasti isoin yllätyspari puolivälieriin. Vastakkain ovat hurjaa nousua tekevät nuori tähti (Tsitsipas) sekä alkukauden kovimmat voitot ottanut kuuma pelaaja (Bautista Agut). Kummallekin Grand Slamin puolivälieräpaikka on uran ensimmäinen, mutta varsinkaan Tsitsipasin kohdalla se ei ole viimeinen, vaan ensimmäinen monista.

Tsitsipas otti uransa kannalta kenties isoimman voiton edellisessä ottelussaan Roger Federeristä, joten paljon riippuu puolivälierässä siitä, miten nuori kreikkalainen on tämän voiton käsitellyt. On suuren suuri askel ottaa Grand Slamissä iso voitto Federerin kaltaisesta legendasta. Se voi tuntua henkisesti niin hurjalta voitolta, että olo on kuin turnausvoittajalla, vaikka turnaus on vasta puolessa välissä. Federer-voiton käsittely onkin avainkysymys Tsitsipaksen mahdollisuuksiin ottelussa. Piinaavan tiukan neljäeräisen taistelun jälkeen henkinen tankki tyhjenee väkisinkin jonkin verran. Toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Siinä mielessä Tsitsipasta mitataan nyt urakalla, varsinkin kun vastaan tulee hurjasti taisteleva Bautista Agut, joka ei anna tuumaakaan periksi.

Mutta. Espanjalaisen taistelulla on ollut hintansa. Takana on nyt kolme viisieräistä taistelua ja vain yksi "helpompi" 3-0-voitto neljässä ottelussa ja jo noin 14 tunnin kuormalla. Vaikea nähdä, että tämä ei vaikuttaisi fyysiseen jaksamiseen ottelun edetessä ellei heti jopa ottelun alussa. Toki kuormaa on Tsitsipaksellakin, neljä neljäeräistä (vajaa 13 tuntia), mutta pelityyli ei ole niin kuluttava kuin Bautista Agutilla, jonka on mielestäni täysin välttämätöntä voittaa ensimmäinen erä voittaakseen tämän ottelun, ettei selkäranka katkea samaa tahtia fysiikan kanssa.

Pelillisesti ottelu on upea kontrasti, jossa takarajalla pysyttelevä Bautista Agut yrittää selvittää Tsitsipaksen monipuolisuuden kaavan. Kreikkalainen osoitti erityisesti ottelussa Federeriä vastaan kuinka vahva hän on takakentältä, mutta myös erittäin vaarallinen kentän sisäpuolelta verkkopeli mukaan lukien. Federer jäi usein hieman jopa neuvottomaksi takakentän palloralleissa, kun kovaa iskevä Tsitsipas iskikin niin rajusti vastaan. Tämä peli on kuitenkin Bautista Agutin vahvuus, joten näkisin, että Tsitsipaksen olisi hyödynnettävä nyt maksimaalisesti aggressiivisintä peliään ja otettava aloitteet sekä aika pois espanjalaiselta.

Monipuolisella ja sekoittelevalla pelillään Bautista Agut kaatuu erin 3-1 ja Tsitsipas jatkaa läpimurtoaan Grand Slam-tason semifinaalipaikalla.

Rafael Nadal vs. Frances Tiafoe
Ensimmäisten puolivälierien iltaottelussa nähdään puolestaan kisan suurin yllättäjä, Frances Tiafoe, joka on pelannut itsensä hurjalla sykkeellä ja suurella sydämellä nyt siis jo puolivälieriin. Matkalla on kaatunut mm. pitkästä aikaa lupaavasti pelannut Grigor Dimitrov ja pikkuhiljaa Grand Slamien kestomenestyjiin lukeutuva Kevin Anderson, joten Tiafoe on hyvinkin terävässä kunnossa ja valmis vaikka mihin. Mies pelaa pelotonta ja ennakkoluulotonta peliään erinomaisella tasolla juuri nyt ja hänen lyöntiensä terävyys hakee oikeastaan koko jäljellä olevasta nipusta vertaistaan.

Testi on kuitenkin nyt kovempi kuin mikään tähänastisista, sillä huonosti ei ole esiintynyt myöskään Rafael Nadal. Kaikki ottelut on toistaiseksi niputettu numeroin 3-0 ja peli on ollut suurelta osin terävää ja ennen kaikkea tehokasta. Ottelut ovat olleet Nadalin mittapuulla nopeita ja aikaa kentällä on tuhraantunut vasta vajaa yhdeksän tuntia. Uudistunut syöttö on ollut terävämpi kuin aikoihin ja sitä siivittävä kämmen totutun tehokas eri lyöntisuuntineen. Kämmen pitkin linjaa lävähtää jälleen hyvin armottomasti ja se on myös puolivälierässä lyönti, jota hänen tulee käyttää rohkeasti. Pelipositio on pysynyt sitkeästi takarajan tuntumassa, eikä vielä kukaan ole saanut häneltä vielä otettua aikaa pois.

Tässäkin ottelussa on tietynlaista kontrastia odotettavissa sillä Nadalin moukarointi vaikeutuu huomattavasti, jos suoremmin tulittava Tiafoe onnistuu iskemään Nadalin korkeaan, mutta iltaolosuhteessa hitaampaan pomppuun tulisesti vastaan. Se tietää Nadalille vähintäänkin pientä pulmaa, sillä onnistuessaan se painaa Nadalia taaemmas ja voi hyvin olla, että juuri tämä ottelu kulminoituu siihen, kumpi pääsee kuskin paikalle takarajan tuntumaan. Lisäksi Nadalin tulee varoa Tiafoen herkkiä käsiä, sillä amerikkalainen osaa myös erittäin maukkaat ja oikea-aikaiset stopparit sekä upeat lentolyönnit.

Kummatkin osaavat puolustuspelin, mutta sen kautta ei voi tätäkään ottelua voittaa, sillä fyysisesti se syö aivan liikaa, jolloin terävyys katoaa samaa tahtia. On pysyttävä pelin päällä ja liikuteltava vastustajaa rajusti, joko Nadalin yläkierreriepottelulla tai Tiafoen nopeasti lävähtävillä pommeilla, joilta kysytään nyt äärimmäistä luotettavuutta, sillä pallo tulee usein takaisin. Molemmat pyrkivät varmasti päättämään pisteitä aktiivisesti myös verkolta ja siis erityisesti Tiafoe, joka tuskin kuitenkaan pystyy kolmen voittoerän verran Nadalia takakentältä horjuttamaan.

Kuten aina, syöttäminen näyttelee tässäkin ottelussa isoa roolia. Nadalin on pitäydyttävä tässä uudessa syöttöformissaan, sillä amerikkalainen iskee kyllä isosti varsinkin kakkosiin vaikka ne tulisivatkin vasurikierteenä. Vastaavasti Nadal on tulittanut vastustajien kakkosista hyvinkin aktiivisesti suoraan esimerkiksi rystykrossipommiaan, joka tuntuu muutenkin olevan kohtalaisen hyvässä iskussa. Kulmia ja vauhtia vaikuttaa löytyvän pelottavan hyvin.

Tiafoe taistelee, mutta Nadal on vielä vahvempi, joten 3-0 ja Nadal semifinaaliin.

Eurosport ja Eurosport Player näyttävät ottelut. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kaudella 2019.

lauantai 19. tammikuuta 2019

Reality check, Australian Open 2019

Kolme kierrosta Australian Openia takana, joten aika tehdä uudelleentarkastelua ennakkoon.

Isossa kuvassa näyttää vahvasti siltä, että näinkin nopeilla kentillä hyvin paljon tulee kulminoitumaan siihen, kuka pystyy pitämään takarajasta kiinni pisimpään? Vielä ei monikaan suosikki ole taaksepäin pahemmin ajautunut, mutta testien koventuessa näin tulee jossain vaiheessa monelle käymään. Ennemmin tai myöhemmin.

Novak Djokovic
Mielestäni edelleen kisan suurin suosikki, vaikka ottelu nuorta Denis Shapovalovia vastaan ei kaikilta osin vakuuttanut. Djokovic turvautui hurjasti puolustukseensa ja oli yllättävänkin passiivinen, mikä toki riitti lopulta voittoon, sillä Shapovalov oli hyvin virheherkkä, sillä Djokovicin puolustus on hurjalla tasolla. Djokovic jäi totuttuun nähden nyt selvästi kauemmaksi takarajasta pelaamaan ikään kuin turvallisuuden kautta ja onkin selvää, että tämä peli tuskin riittää. Mutta taas toisaalta, hän nostaa tasoaan ja pelipositiotaan ylemmäs, kun tilanne sitä vaatii. Paineet ovat selvästi kovat ja tämä ensimmäinen testi oli varmasti hyvä herätys. Seuraavalla vastustajalla Daniil Medvedevillä on kaikki aseet Djokovicin lyömiseen, mutta riittääkö nuoren haastajan tasaisuus ehdottoman ja vaadittavan huipputason pitämisessä, niin enpä vielä usko.

Roger Federer
Vakuuttavia otteita ja melko kliinisiä voittoja toistaiseksi, joten kakkossuosikin asema tämän viikon perusteella. Ei ole ollut vielä mitään hätää, mutta ei toisaalta vielä mitään yliluonnollistakaan, paitsi tietysti se, että miten 37-vuotiaana voi pelata edelleen näin hurjalla tasolla. Kuorma ollut vielä kevyt ja vauriot minimaalisia, joten vähintään semifinaali Federerillä nyt hyvin haarukassa. Pahin uhka reitillä oli mielestäni Marin Cilic, joka on kuitenkin joutunut jo nyt uurastamaan hyvin paljon, joten voi olla, ettei viime vuoden finaaliuusintaa nähdä kvartseissa. Toki myös Federerin seuraava ottelu Stefanos Tsitsipasta vastaan on hyvin mielenkiintoinen testi ja näyttää paljon sveitsiläisen iskukyvystä.

Rafael Nadal
Federerin tavoin ehkä sitä vakuuttavinta antia tähän mennessä. Uusi, pientä hienosäätöä saanut syöttö on toiminut ajoittain mallikkaasti ja Nadal majailee hyvinkin sitkeästi edelleen takarajan päällä. Tämä siis siitä huolimatta, että pelinopeus on näillä alustoilla hurja ja espanjalaisen lyönnit voima-/kierrelatauksineen vaativat usein aikaa, mutta toistaiseksi, ilman kovaa painetta, peli on suoraviivaista ja toiminut täydellisesti. Helpotusta semifinaalireitille tuo Kevin Andersonin yllättävä tippuminen. Comebackiaan tekevä Tomas Berdych seuraavaksi, joten tavallaan vaaran paikka, mutta koska Berdych lienee henkisesti edelleen Berdych, niin Nadal jatkaa moukarointiaan.

Alexander Zverev
Hyvää, kypsää ja ennen kaikkea aggressiivista pelaamista hyvin positiivisella peli-ilmeellä. Pitänyt viime vuotta paljon paremmin myös takarajan, eikä ole juurikaan valunut liian taakse kovinkaan pitkiksi ajoiksi. Kaikki vaikuttaa hyvältä, mutta iso, iso, iso testi tulossa Milos Ranocia vastaan seuraavaksi. Jos kanadalainen syöttää yhtä hurjasti kuin tähän mennessä, niin silloin ei jää ylimääräistä marginaalia missattavaksi Zverevillekään. Jos saa palautettua palloja peliin, on luonnollisesti täydet mahdollisuudet edetä kohti loppupelejä.

Milos Raonic
Syöttäminen nyt niin hurjaa, että pakko nostaa pitkästä aikaa listalle Grand Slamien yhteydessä. Gorn Ivanisevic saanut kanadalaisjätin pakettia hyvin kuntoon, joten iso paikka ja mahdollisuus käsillä juuri nyt. Edennyt suht mukavasti ja tasaisesti hyvän syöttämisen siivittämänä. Sai hyvän, mutta myös rankan neljän tunnin testin toisella kierroksella Stan Wawrinkasta, mutta selvitti sen hienosti, mikä varmasti toi lisää itseluottamusta. Äärimmäisen vaarallinen kaikille, jos ei hyydy kuumuuteen tai pitkiin otteluihin.

Marin Cilic
Oli kaatua jo Fernando Verdascoon, mutta taisteli voiton. Nyt peliä on kuitenkin kertynyt jo lähes kahdeksan tuntia kierroksiin kaksi ja kolme, joten voi tuntea pientä väsymystä jo nyt. Vastaan tulee hurjassa iskussa oleva Roberto Bautista Agut, joka ei jätä mitään kiveä kääntämättä ja taistelee leijonan lailla, joten suuren vaaran paikka kroaatilla jo seruaavalla kierroksella. Cilicin onneksi myös espanjalaisella hurja kuorma alla jo nyt. Kaksi viisieräistä syö tässä kuumuudessa terävyyttä karusti.

lauantai 12. tammikuuta 2019

Ennakko: Australian Open 2019

Grand Slam-kausi ja -mania alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kun Australian Open polkaistaan pääsarjojen muodossa käyntiin! Tiedossa on armotonta taistelua kauden ensimmäisestä isosta pokaalista. Tässä ennakko kaavioon!

Tiedossa on jo nyt, että Australiaa ovat vaivanneet ennätyshelteet, joten voittajalta tullaan vaatimaan äärimmäistä kuntoa ja kuumuuden sietokykyä, mikä mahdollisesti rajoittaa potentiaalisten voittajien määrää jo sekin. Seitsemän otteluvoittoa paras viidestä -järjestelmällä ei tule helpolla ikinä, ei varsinkaan 40 asteen helteessä. Varmasti moni iso nimi halajaakin useampana päivänä pelaamaan iltasessioihin, joten sekin on mielenkiintoista nähdä, miten nämä iltavuorot jakautuvat. 

Pientä helpotusta pelaajille on kuitenkin luvassa. Ylipitkät ottelut ovat tällä tietoa Roland Garrosia lukuun ottamatta historiaa (tsekkaa joulukalenterin luukku 11) ja Australiassa on siis käytössä super-tiebreak 10:een, jos viides erä venyy tilanteeseen 6-6. Varmasti tervetullut sääntö juuri Australian kuumuuteen!

Toinen helpotus monelle on ilmeisen nopeat kentät. Twitterin puolella on raportoitu jopa viime vuotta nopeammista kentistä, joten sekin kannattaa pitää mielessä kun matseja ja turnausta etukäteen arvioi. Samoin pallon vaihtuminen Wilsonin Australian Openista uuteen Dunlopiin voi tuoda uutta, mutta toki vain marginaalista, kulmaa peleihin.

Mutta mennäänpä kaavioihin. Tällä kaudella ajattelin kokeilla hieman jäsennetympää, jopa kaavamaista tapaa näissä ennakoissani, joten siinä mielessä vähän uutta matoa koukkuun.

Kaavion 1. neljännes:
Ehdottomanana suosikkina kisaan lähtee Novak Djokovic, joka hakee siis jo seitsemättä Australian Open-voittoa. Djokovicia on hehkutettu nyt jo blogissakin puoli vuotta putkeen, sillä miehen paluu "lähes puskista" oli viime vuonna hurjaa seurattavaa kauden jälkimmäisellä puoliskolla. Wimbledonissa peli loksahti kohdilleen ja se oli menoa oikeastaaan kaikille muille. Sama meno jatkunee tänä vuonna, sillä huhujen mukaan miehen loppu-uran tärkein tavoite on kirkastunut: Roger Federerin ohittaminen Grand Slamien määrässä. Motivoituneena Djokovic on aina ollut ja tulee varmasti aina olemaan äärimmäisen vaikea voitettava. Federerin saavuttaminen ei ole tietenkään helppoa ja nämä ovatkin kriittisiä Slamejä ennen uuden sukupolven valtaan astumista, mikä voi toki tuoda odottamatonta painettakin serbille. Tämä Slam hänen ikään kuin "kuuluu voittaa".

Muita pelaajia kaavion tässä neljänneksessä on toki 31 kappaletta, mutta melkoinen ihme saa tapahtua, jos Djokovic ei pelaa tästä porukasta itseään semifinaaliin. Hyviä haastajia ja mielenkiintoisia seurattavia toki riittää, mutta nuoret Dennis Shapovalov ja Daniil Medvedev eivät vielä pysty isojen kaatoon Grand Slameissä ja vahvasti tuntuu siltä, ettei siihen pysty myöskään esimerkiksi hyvävireinen ja Brisbanen juuri voittanut Kei Nishikori tai David Goffin. Heillä paukut eivät sittenkään oikein ikinä näissä kemuissa riitä.

Puolivälierä: Djokovic vs. Nishikori

Kaavion 2. neljännes:
Toinen neljännes on täynnä lupaavaa nuoruutta, mutta yksi nimi nousee yli muiden. Odotukset Alexander Zverevin kohdalla alkavat Grand Slam-menestyksen osalta saavuttamaan jo hurjia mittasuhteita, mutta onko pitkässä nuoressa miehessä sittenkään vieläkään tarvittavaa kestävyyttä ja sitkeyttä aivan maaliin saakka? Itse en tähän vielä tässä raskaassa slamissä usko, mutta toki nyt olisi hyvä paikka iskeä ainakin semeihin. Kaavio ei ole mahdottomin ja kun samassa osassa on liuta muita nuoria kuten Hyeon Chung, Borna Coric, Nick Kyrgios, Lucas Pouille ja Dominic Thiem, niin ei tämä nyt ihan pahalta näytä. Toki heti avausvastustajan, Aljaz Bedenen, kanssa Zverevin on oltava äärimmäisen tarkkana ja kärsivällinen.

Muita nostoja tästä neljänneksestä voisi olla Nick Kyrgioksen ensimmäisen kierroksen herkkuottelussa kohtaava Milos Raonic. Hänellä voisi olla eväät pitkällekin, mutta tämä hieman yksipuolinen kanadalaisjätti nousee ja kaatuu aivan liiaksi syöttönsä varassa. Syötön pettäessä peli usein puuroutuu pahoin. Kyrgioksessakin riittää kanadalaisella tekemistä, jos australialainen on kotiturnauksessaan pelipäällä.

Kaavion tässä osassa majailee myös vanha mestari Stan Wawrinka, joka mojonsa löytäessään voisi olla jopa kisan musta hevonen, mutta vähän tuntuu siltä hänenkin kohdallaan, että loukkaantumiset ovat vieneet parhaan terän ja suurimman motivaation sveitsiläiseltä.

Puolivälierä: Zverev vs. Coric

Kaavion 3. neljännes:
Niin ikään seitsemättä Australian Open-mestaruutta hakeva Roger Federer tulee kisaan puolustavana mestarina ja edellisestä tappiosta Australiassa on jo kolme vuotta! Valmistautuminen kauteen on ollut ilmeisen onnistunut ja alla on nyt myös toinen perättäinen Hopman Cup-voitto Belinda Bencicin kanssa. Kaikki vaikuttaa siis olevan kunnossa, mutta viime vuoden loppu alkoi osoittamaan merkkejä ainakin pienestä alamäestä, joten Australiassa mies on erityistarkkailun alla heti turnauksen alusta saakka. US Openin hiipuminen kuumuudessa on tuoreessa muistissa ja sekin voi olla merkki, että vanha kroppa kestä enää aivan samaan tapaan kuin ennen. Nurkkiin meneminen ja sieltä lähteminen mahdollisine polven notkahduksineen kertoo paljon iskusta. Jos Federer ei pääse kämmenellään "lyönnin päälle" 3-4 askeleen päähän, niin iso syömähammas on poissa. Isoja vaaroja juuri tässä mielessä lienevät Stefanos Tsitsipas (4. kierros) ja viimevuotinen finaalivastus Marin Cilic puolivälierässä, jotka saavat vastustajia hyvin liikkeelle sekä puolustusasemiin. 

Andy Murraylle (katso edellinen bloggaus) turnaus on valitettavasti uran lopun viimeisiä isoja stageja ja terveystilanteen takia onkin vaikea nähdä Andyä paria ensimmäistä kierrosta pidemmällä. Avauskierros lienee nyt siis liikaa, kun Dohan voittanut Roberto Bautista Agut taistelee leijonan lailla ja hurjalla itseluottamuksella juuri nyt.  

Puolivälierä: Federer vs. Cilic

Kaavion 4. neljännes:
Jos Andy Murrayn tilanne on nyt valitettavan selvä, niin Rafael Nadalin kohdalla tilanne ei sitä vielä ole, mutta ei sekään hyvältä vaikuta juuri tällä hetkellä. Vammat ja nilkkaleikkaus ovat varmasti häirinneet pahoin tekemistä ja valmistautuminen kauteen on kärsinyt. Valmistavat turnauksetkin ovat jääneet pelien osalta hyvin vähiin. Tappiossa Kevin Andersonille Mubadala Openissa Abu Dhabin näytösturnauksessa oli oikeastaan hyvin vähän mitään lupaavaa. Peli vaikutti lähinnä jalkojen säästelyltä ja käsillä lämimiseltä, joten kovien kenttien rasitukset lienevät Nadalille tänäkin vuonna ehkä liikaa. Sitä ne ovat todennäköisesti heti Australiassa, joka tulee lopulta liian nopeasti.

Toki jos Nadal pääsee minimaalisella kuormalla toiselle viikolle, niin sitten on tietysti Djokovicin tilanteesta riippuen ehkä kaikki mahdollista, paitsi ehkä juuri serbin lyöminen. Jalkavaivaisena ei kuitenkaan mennä pitkälle enää. Kaavion tässä osassa on potentiaalisia kiusaajia useammalle kierrokselle Alex De Minaur (3. kierros), Diego Schwartzman (4. kierros) ja sitten juuri mainittu Kevin Anderson, josta on kuoriutunut kovan tason Grand Slam-pelaaja, jolla voi olla vielä yksi vaihde näissä ympyröissä. On kuitenkin Grand Slam-finaaleja alla, joten miksipä ei?

Niin ja sitten olisi se mahdollisuus Nadal vs. Federer-semifinaaliin, mutta siihen ei nyt riitä usko kummankaan kohdalla.

Puolivälierä: Nadal vs. Anderson

Semifinaalit:
Djokovic vs. Zverev
Cilic vs. Anderson

Finaali:
Djokovic vs. Anderson

Voittaja:
Djokovic.

Siinäpä se. Nyt ei muuta kuin Eurosportit tulille ja nauttimaan Grand Slam-maniasta!

Eurosport ja EurosportPlayer näyttävät turnauksesta kaikki ottelut. Vasurilla ja Eurosport ovat yhteistyössä koko kauden ajan.

perjantai 11. tammikuuta 2019

Andy Murrayn lopettaminen

Andy Murray on tänään ilmoittanut lopettavansa tennisuransa. Pitkään vaivannut lantiovamma ei jättänyt miestä rauhaan ja mikä pahinta, kivut voimistuvat rajusti pelaamisen yhteydessä. Hyvältä ei kuulosta myöskään se, että jo sukkien jalkaan laittaminen ja kenkien sitominen tuottaa suurtaa tuskaa. Jos normielämää värittää näin vahvasti kipu, on aina aika miettiä jotain muuta.

Murrayn kohdalla tämä valitettavasti tarkoittaa lopettamista. Se on Andyltä varmasti oikea päätös, sillä perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, tarvitsee mahdollisimman tervettä isää kotona enemmän kuin me kehäraakkia tv-kuvissa. Andyn meriiteillä ei myöskään olisi mitään mieltä kiertää touria kyvyttömänä haastamaan terävintä kärkeä.

Vaikka Andyä on usein moitittu pelitavaltaan tylsäksi, passiiviseksi puurtajaksi, niin hänen pelillinen elinkaari ja sen kehitys oli kuitenkin mielenkiintoista seurattavaa. Varmasti moni viittaa lopettamisen yhteydessä kuluttavan pelityylin suuntaan, mutta kyllähän esimerkiksi kämmen ja syöttö paranivat ja aktivoituivat matkan varrella rajusti siitä, mitä ne uran alussa olivat.

Nuori Murray profiloituikin hyvin vahvasti fyysiseksi noutajaksi, joka puolusti ja puolusti ja vielä kerran puolusti. Erään lehtitalon kahvilassa kauan kauan sitten tuli muuan tuleva tennisbloggaaja tokaisseeksi nuoresta Murraystä maan johtavalle tenniskirjoittajalle, että "jos tuo tuuppari voittaa joskus Grand Slamin, niin minä lupaan syödä.." ja niin edelleen. En syönyt vaikka olisi pitänyt. Pelillinen kehitys ja matka Grand Slam-voittajaksi oli upea kasvutarina kaikkine paineineen, finaalitappioineen ja itkuineen ja sitä oli lopulta hieno seurata.

Onkin hyvä muistaa, että hänen suurimmat saavutuksensa tulivat kaikkea muuta kuin puolustamalla. Kukaan ei voita Grand Slamiä puolustamalla ikinä. Ei varsinkaan Wimbledonia, eikä varsinkaan kahdesti. Tai US Openia. Tai kahta kultaa olympialaisista. Tai Davis Cupia lähes yksinään. Ja kaikki nämä aikana, jolloin Roger Federer, Rafael Nadal ja Novak Djokovic ovat olleet omassa piikissään.

Parhaimmillaan Murray oli hyvinkin aktiivinen pelaaja, vaikkei sitä suurta asetta koskaan oikeastaan ollutkaan. Sekin kuvaa hänen kovuuttaan ja tapaa pelata peliä nimeltä tennis. Murrayn pelitapaan kuului aina hurja taistelu, mutta myös fiksuus. Ei yritetä sitä, mitä ei osata ja haetaan pisteitä myös hyvien taktiikoiden kautta, ei vain kovaa mättämällä.

Mutta totta totta kai on, ettei Murray profiloidu tennishistorian kovimpana hyökkääjänä. Muistan joitakin otteluita erityisen hyvin, joissa hän oli joko hyvin väsynyt tai loukkaantunut, kuten vaikkapa Jarkko Niemistä vastaan Roland Garrosilla 2012. Tuolloin hän lätki palloja välillä läpi uskomattoman letkeästi suojellen samalla kroppaansa ylimääräisiltä rasituksilta ja otti lopulta voiton erin 3-1. Tuo pelitapa olikin omasta mielestäni ehkä sitä rakastettavinta pelillistä-Murraytä, ei nyt tietenkään Jarkkoa vastaan, mutta noissa tilanteissa hän oli aivan eri mies.

Nyt ura kuitenkin loppuu. On karmeaa ajatella, että pelit päättyvät näin äkillisesti ja yllättäen, vaikka hän jotenkin vielä kesään ja Wimbledoniin saakka vielä taistelisikin. Jotenkin sitä taas tajuaa, miten hienoa ja tärkeää urheilijoille olisi saada lopettaa omin ehdoin. Tällä tavoin tämä on sydäntäsärkevää.

Tsemppiä ja hyviä eläkepäiviä, Andy!

torstai 10. tammikuuta 2019

Eurosportin ja Tenniskoulu Topspinin / vasurilla-blogin yhteistyö jatkuu

Hep hep, uutisia! Vasurilla-blogin yhteistyö Eurosportin kanssa jatkuu myös tällä kaudella!

Erityisesti Grand Slamien aikaan Eurosportin tennistarjonnan voittanutta ei ole. Kanava ja sen suoratoistopalvelu Eurosport Player näyttävät suorana kaikki turnauksen ottelut sekä kisaa edeltävät karsinnat, jotka ovat paraikaa käynnissä.

Kun äänessä on vieläpä blogin piinapenkissä viime vuonna käynyt Arne Six sekä Arno Seiron ja Jarkko Niemisen kaltaisia tennisasiantuntijoita, on katselunautinto pomminvarma. Lisäarvoa Grand Slamien tennisantiin tulee myös lukuisista erikoisohjelmista ja koosteista, kuten esimerkiksi Game, Schett ja Mats sekä monista ulkomaisista asiantuntijoista kuten juuri Mats Wilander, John McEnroe, Boris Becker etc!

PS. Yhteistyön kunniaksi Tenniskoulu Topspinin Facebook-sivulla, Instagramissa ja Twitterissä on kilpailu ja osallistuneiden kesken arvotaan palkinnoksi vuoden passi Eurosport Player-palveluun! Kisa aukeaa nyt ja on auki lauantai-iltaan saakka, joten ole nopea! Voit voittaa Playerin tulille juuri sopivasti ennen Australian Openin avauslyöntejä!

PPS. Niin ja sitä ennakkoa Australian Openiin pukkaa akselilla la-su! Pysy linjoilla!

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

7 vuotta, 7 päivää

Blogi täytti viikko sitten seitsemän vuotta!

Tämä onkin hyvä ja juhlallinen hetki kiittää erityisesti Teitä lukijoitani kaikesta siitä positiivisesta palautteesta ja kritiikistäkin, mitä olen teiltä matkan varrella saanut.

Nöyrimmät kiitokseni!

Ilman kannustusta tai keskustelua hommat ei yleensä nimittäin etene oli työ, laji tai taidemuoto mikä tahansa.

Ensisijainen tavoitteeni on ollut avata omia näkemyksiäni huipputenniksen kautta mahdollisimman suurelle porukalle, jotta suomalainen tenniskulttuuri nousisi niin ikään mahdollisimman korkealle tasolle. Jutut ovat usein olleet jonkinlaisia päänavauksia tenniskeskustelulle varsinkin nopeassa some-maailmassa, lähinnä twitterissä, jossa keskustelu on lähes poikkeuksetta hyvinkin korkeatasoista. Kiitos myös siitä ja liittykää ihmeessä rohkeasti mukaan, jos ette ole sitä vielä tehneet!

Toinen suuri kiitos menee yhteistyökumppaneilleni, joita on matkan varrella ollut jo melkoinen liuta. "Isompia" ja pienempiä. En tee tätä kuitenkaan rahasta tai edes oravannahkoista, vaan rakkaudesta lajiin. En tietenkään ole laittanut tai laita hanttiin, jos sopivia yhteistyömalleja löytyy myös jatkossa!

Kiitos!

Tänä vuonna olen luvannut lisätä valmennuspuolen tarinoita, joista esimakua saatiin jo viime vuoden joulukalenterissa luukussa numero viisi. Blogin selkärangan muodostanee kuitenkin edelleen ennakot ja jälkpelit Grand Slameistä ja Masterseista sekä toivottavasti myös kotimaisista tapahtumista, joita tänäkin vuonna on tällä tietoa mukavasti tuloillaan! Myös suurta kiinnostusta saaneet pallotestit jatkuvat tänä vuonna, sillä palloja on nyt jo jopa tyrkytetty vasurilla.comin testiin!

Matka siis jatkuu ja muuttaa hieman muotoaan, mutta kiitos, että olet ollut mukana ja toivottavasti pysyt linjoilla tänäkin vuonna!

Eteenpäin!

PS. Joulun aikaan blogi sekä Topspinin www-sivut saivat hieman pientä faceliftiä ja uutta fonttia, joten jos on tähän liittyvää palautetta, niin se otetaan kernaasti vastaan!

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kausiennakko 2019

Uusi vuosi, mutta että uudet kujeet? Oikeastiko? Niinpä.

Vuosi vuodelta on lähempänä se hetki, jolloin joku uudesta sukupolvesta tai kokonaan uusi sukupolvi ottaa vallan tenniksessä. Merkkejä on saatu matkan varrella jo jonkin verran, mutta lopullinen valta-asema ei tunnu siirtyvän akselilta Novak Djokovic-Rafael Nadal-Roger Federer millään.

Voisiko tämä vuosi olla jo SE vuosi?

Toivon kovasti olevani jo pahasti väärässä, mutta itse en siihen sittenkään enkä vieläkään usko. Varsinkin jos mittarina käytetään vaikkapa Grand Slam-voittoa tai rankingin ykköspaikkaa. Matkaa Grand Slam-mestariksi on jokaisella nuorimman sukupolven pelaajalla edelleen liikaa ja jonkin sortin välisukupolveksi jäävä Kei Nishikori, Grigor Dimitrov, Milos Raonic ja kumppanit ei näytä pystyvän lopulliseen murtautumiseen. Turpaan lienee tullut yksinkertaisesti liian monta kertaa.

Tulevaa kautta pohjustettiin jo kovasti blogin joulukuisessa joulukalenterissa ja voikin olla paikallaan lukea kertaukseksi tai off-seasonlaisille uutena iltalukemisena ainakin luukut 1 (Djokovic, numero 1), 3 (Kolme uutta Masters-voittaja, 4 (Zverev, ranking 4), 8 (Thiem, ranking 8), 9 (Djokovic ja Golden Masters), 10 (TOP10 2019), 12 (Nadal ja Roland Garros nro 12), 14 (Djokovicin slamit), 15 (Tsitsipas, ranking 15), 17 (Nadalin slamit) ja 20 (Rogerin Slamit).

Näyttääkin siltä. että tämä vuosi mennään vielä vanhassa tutussa komennossa. Voi tosin olla, että tämä vuosi mennään myös kovin yksipuolisessa komennossa, jos Djokovicin loppukesästä alkanut vire oli enne tulevasta. Hän on selvästi jälleen motivoitunut ja Grand Slamit ovat ne mittarit, joiden lukemissa hän ensisijaisesti haluaa tulostaan kohentaa. Nadalin ja ehkä jopa Federerin on syytä olla huolissaan, jos Djokovic joulukalenterissa ennakoimani maksimin eli kaksi Slamiä nappaa. Matka on toki pitkä, mutta vauhti voi tänä vuonna olla kovempikin, eikä toisaalta kolmekaan Grand Slamiä älyttömästi yllättäisi.

Kausi alkaneekin Djokovicin komennossa. Australiassa magic number seven on ilman tapaturmia kovinkin todennäköinen ja jos tähtäimeen on isoin kirjaimin asetetettu Novak Slam numero kaksi, niin kevään ja kesän massoilla Djokovic saattaa olla jopa man to beat, jälleen kerran. Nadal saanee tehdä tänäkin vuonna täyden päivätyön Djokovicin kaatamiseen myös massalla. Ranskaan mennessä ollaan kuitenkin nähty onko Djokovicin tai vaikkapa Dominic Thiemin tai Alexander Zverevin vire riittävä kaatamaan vieläkään Nadalia Roland Garrosilla.

Sen jälkeen tuleekin ruohokausi ja kenties se viimeinen mahdollisuus Federerin Grand Slam-voitolle. Jotenkin on sellainen hytinä, että se jää tänä vuonna käyttämättä joko Djokovicin tai hyvän ja pitkähkön syöttö-kämmen-pelaajan (Kevin Anderson, Marin Cilic, Milos Raonic (?), jne) vuoksi. Yllätystappioiden riski kasvaaa nyt entistä rajummin Grand Slamien toisella viikolla. Vanhuus alkaa varmasti näkyä jo selvemmin.

Syksy kovine kenttineen saattaa avata mahdollisuuksia nuoremmalle sukupolvelle (Zverev, Tsitsipas, Khachanov), varsinkin jos Djokovic on saanut ne yksi, kaksi tai jopa kolme Grand Slamiä, jolloin takki on mentaalisesti varmasti vähän jo tyhjä. Toki jos alkukausi on ollut serbille pettymys, niin syksy on otollista aikaa ottaa tämän vuoden tapaan hyviä titteleitä. Nadal ja Federer lienee käyttänyt jo kovimmat paukut US Openiin mennessä ellei sitten kalenteriin ole tullut isoja aukkoja loukkaantumisten takia.

Näillä valinnoilla mennään siis kauteen 2019:
  • Australian Open: Novak Djokovic
  • Roland Garros: Rafael Nadal
  • Wimbledon: Novak Djokovic
  • US Open: Novak Djokovic

Kauden 2019 top-10 (perustelut ja sijat siis joulukalenterissa 10.12.2018)
  1. Novak Djokovic
  2. Alexander Zverev
  3. Rafael Nadal
  4. Roger Federer
  5. Kevin Anderson
  6. Andy Murray (hyvin suurella varauksella toki tässä vaiheessa, kun muutama matsi nähty!!!)
  7. Dominic Thiem
  8. Marin Cilic
  9. Stefanos Tsitsipas
  10. Karen Khachanov
Näillä siis mennään ja meni syteen tai saveen, niin toivotan kaikille lukijoille hyvää tennisvuotta 2019!!! 

May the season begin!