sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Ennakko: Finaali Novak Djokovic vs. Roger Federer, Wimbledon 2019

Yksi ottelu jäljellä! Novak Djokovic vastaan Roger Federer, episodi 48! Tässä ennakko!

Novak Djokovic vs. Roger Federer
Tosiaan, finaalipari oli melko lailla sitä, mitä jopa täällä blogissakin odotettiin. Kummatkin, sekä Novak Djokovic että Roger Federer, ovat selvittäneet tiensä finaaliin tyylikkäästi ja ovat ehdottomasti turnauksen kaksi parasta pelaajaa.

Semifinaalit olivat molemmille hyviä testejä ja he molemmat selvittivät ne varsin mallikkaasti jopa pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Reagoinnit vastaan tulleisiin haasteisiin hoituivat mallikkaasti ja valmistivat molempia erinomaisesti tähän turnauksen kovimpaan otteluun eli finaaliin.

Asetelmat ja panokset ovat huikaisevat.

Isossa kuvassa Grand Slam-mestaruuksien metsästäminen jatkuu molemmilla edelleen kiivaana, mutta selvää on, että Federerin aika on käymässä nopeammin vähiin, joten isompi kaula sekä Djokoviciin että Ranskan massoilla dominoivaan Rafael Nadaliin olisi hyvä asia hänelle. Djokovic puolestaan haluaa varmasti pysytellä iskuetäisyydellä Nadalista ja pitää Federerinkin tiukasti horisontissa. Joissain otsikoissa leikittiin jo ajatuksella, että tämän turnauksen voittaja voittaa myös kisan Grand Slamien mestaruuksista. Mutta se on silti nyt toissijaista.

Ottelun asetelmissa pitää sen sijaan huomioida nyt se, että Federer on keskinäisissä kohtaamisissa alkanut jäämään pahasti Djokovicin varjoon. Viimeisestä Djokovic-voitosta Federerillä on aikaa reilut 4.5 vuotta ja Grand Slam-tason Djokovic-voitosta puolestaan jo seitsemän vuotta. Lisäksi taakkaa lisää se, että viimeisestä kymmenestä kohtaamisesta Federer on voittanut vain kaksi.

Tämä tuo juuri sitä tuskaa, mitä esimerkiksi Rafael Nadal kokee varmasti juuri nyt Federeriä kohtaan. Semifinaalissa Nadal ei todennäköisesti tästäkään syystä löytänyt rentouttaan millään ja ne harvat paikat, jotka eteen tulivat, sulivat virheisiin. Federer oli luonut painetta jo ennen ottelua ja loi sitä matsin aikana lisää. Mitään ei tullut Nadalille ilmaiseksi.

Samaan asiaan törmännee finaalissa puolestaan Federer. Djokovic tietää, että hyvällä omalla tasollaan hän on hyvin vahvoilla ja heistä kahdesta se on Federer, jonka täytyy ylittää enemmän itseään voiton saavuttamiseksi. Se ei ole mahdotonta, mutta se on haastavaa.

Haastetta lisää se, että Federer myönsi yllättävän avoimesti olevansa uupunut, varsinkin fyysisesti, mutta todennäköisesti myös henkisesti, heti semifinaalin jälkeen. Tätä ei tapahdu usein, vaikka varmasti hän on kokenut saman aiemminkin. Pahinta tässä sveitsiläisen kannalta on se, että Djokovic osaa kääntää ottelut tarvittaessa fyysisiksi väännöiksi, joiden tiimellyksessä hän on usein erittäin vahva. Federerin palautuminen finaaliin ja itse finaalissa yksittäisten pallojen jälkeen on varmasti nyt äärimmäisellä koetuksella.

Pelillisesti ottelun kulku ja varsinkin alku tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen. Lähteekö Djokovic tennisjumalamoodillaan liikkeelle, jossa hän pelaa ensin kuin seinä ja pakottaa Federeriä älyttömiin riskeihin samalla tätä salakavalasti uuvuttaen vai yllättääkö hän meidät kaikki, kuten hänellä joskus Federeriä vastaan on tapana ollut, ja tulee kaikki tykit ampuen tulittamaan vanhaa mestaria ulos ottelusta. Jälkimmäinen tuntuisi järkevämmältä vaihtoehdolta, mutta ainakaan vielä hän ei tässä turnauksessa ole tähän liiemmälti luottanut, vaan lähtenyt liikkeelle hieman passaillen, lisännyt jossain kohtaa hieman kaasua ja karannut sen jälkeen leikitellen voittoihin. Kunnon shokkialku voisi nyt toimiakin, sillä Federer voi lämmetä nyt erityisen hitaasti.

Federer on kuitenkin syöttänyt läpi turnauksen upeasti ja siihen hänen pelinsä Djokovicia vastaan tulee paljolti perustumaan. Vastassa on toki pari pykälää parempi palauttaja kuin mitä Nadal semifinaalissa oli, joten jos Federer joutuu maistamaan Djokovicin painavaa palautuspeliä, niin syöttövuorojen dominointi mutkistuu heti jonkin verran.

Palautuksissaan Federer onnistui Nadalia vastaan äärettömän hyvin djokovicmaisesti koko ajan nilkoille ampuen, mutta nyt vastassa on todennäköisesti suuremmalla itseluottamuksella painavasti syöttävä Djokovic, jolloin tämäkin on astetta vaikeampi toteutettavissa.

Paljonko jää sitten peruspeliin varaan, jää nähtäväksi. Jos Nadalilta tuli semifinaalissa sopivasti paineistettuna aivan liian kierteistä massatennispalloa, joka nurmella istuu nätisti lantion korkeudelle, niin nyt odotettavissa on paria astetta matalampaa ja painavempaa palloa. Djokovicin lyöneissä on suoruutta ja pituutta enemmän kuin mitä Nadalilla oli, joten tietynlainen ammuntamentaliteetti tässä on. Kun Nadal ei saanut paineistettuna tarpeeksi painoa lyönteihinsä, niin Djokovic kyllä hyvin usein saa. Tämä aiheuttaa kiirettä ja erityisesti sen, että Federer on pakotettu jäämään kauemmas takalinjasta. Tällöin hänelle erityisen tärkeät verkolle nousut ja kentän sisäpuolelta lähtevät hyökkäyslyönnit eivät määriltään tule välttämättä nousemaan kovinkaan suuriksi. Se tietää lähtökohtaisesti suuria ongelmia Federerille, jos hän ei tätä pelitapaansa saa jatkuvasti toteuttaa.

Kaikki aseet Federerillä toki Djokovicinkin kaatamiseen on, mutta paljonko hän pääsee niitä käyttämään on täysin toinen kysymys ja pysyvätkö ne paineen alla kasassa? Entä kestääkö rysty Djokovicin hyvinkin solidin vastineen sekä matalammat luodit?

Sanotaankin nyt siis näin, että mahdollisuudet Federerillä toki ovat, mutta se vaatii nyt ehkä sittenkin liikaa eli vähintäänkin täysosumapeliä, timanttista fysiikkaa ja Djokovicin heikkoa päivää. Djokovic vie 3-0.

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Ennakko: Semifinaali Roger Federer vs. Rafael Nadal, Wimbledon 2019

Ja päivän herkkupalana Federer vs. Nadal, episodi 40!

Roger Federer vs. Rafael Nadal
Niinpä, episodi 40. En tiedä monesko ennakko tämä tämän kaksikon välillä jo on, mutta aika monta näitä alkaa olla kirjoitettuna. Tarina ja iso pelillinen kuva lienee kaikille tuttu, mutta tällä kertaa eroa aiempiin haetaan jälleen kerran ainakin hieman heilahtaneista asetelmista.

Ranskan avoimissa Rafael Nadal otti semifinaalissa melko lailla odotetun voiton Roger Federeristä. Vaikka ottelu pelattiin tuulisissa oloissa, antoi se selvän kuvan massa-alustan hallitsijasta. Voitto oli Nadalille kuitenkin ensimmäinen Federeristä viiteen ja puoleen vuoteen, sillä Federer on dominoinut kaksikon viime vuosien kohtaamisia kovilla alustoilla selvästi.

Onkin jännittävä nähdä, miten käy ruoholla. Edellisen ruohokohtaamisen (Wimbledon-finaali vm. 2008) muistavat todennäköisesti kaikki, paitsi ehkä ne armottomimmat Federer-fanaatikot, jotka haluavat tämän klassikon kenties unohtaa.

Niin tai näin, alusta tuo nyt hyvin mielenkiintoisen kulman otteluun.

Perinteisesti ruoho on ollut Federerin valtakunnan isoimpia linnakkeita, joilla Federer on operoinut erittäin kovalla tasolla aina ja vaikka kuinka Federer olisi osoittanut hiipumisen merkkejä, niin Wimbledonissa hän on ollut aina suosikkien joukossa. Tämä pätee edelleen, eikä Nadalin Garros-voitto tätä helposti hetkauta.

Toki ruoho on nyt turnauksen toisen viikon loppupuolella jonkin verran kulunut ja kenttä siis vähintäänkin aavistuksen hidastunut. Tämä saattaa suosia hieman Nadalia, jonka kovin näyttö tässä turnauksessa onkin ollut ensimmäisen viikon (vaikeahkon kaavion lisäksi) selvittäminen, jolloin kentät ovat hieman nopeammat. Toki ruohoalusta on silti edelleen ruohoalusta.

Voitto toisella kierroksella Nick Kyrgioksesta saattoi kuitenkin muuttaa paljon Nadalin osalta ja nimenomaan henkisellä puolella. Reaktio ottelun jälkeen oli niin täynnä latausta, etten muista edes Garrosilla nähneeni moista. Se saattaa kertoa siitä nälästä ja tahdosta, jolla espanjalainen juuri nyt toimii.

Peli on ollut tulivoimaista ikävistä vastustajista huolimatta, eikä Nadal ole antanut minkäänlaista välilyöntiä vailla tarkoitusta missään vaiheessa. Sen sijaan hän on parhaimmillaan tulittanut menemään jopa vastustajien tulituksista. Nadalin pelinopeus, tempo sekä kenttäpositio ovat olleet hyvin aggressiiviset. En tiedä voidaanko Roland Garrosin jälkeen varsinaisesti puhua uudesta-Nadalista, mutta tällä pelinopeudellaan sekä syöttämisen ja kämmenen kombinaatioillaan hän on nyt erittäin vaarallinen jopa ruoholla Federerille. Jos Nadal saa pidettyä Wimbledonissa tähän mennessä nähdyn tempon yllä myös tulevassa semifinaalissa, joutuu Federer painimaan oikeasti uudenlaisen haasteen kanssa, sillä kukaan ei ole vielä häntä vastaan tässä turnauksessa niin kovaa ja armottomasti iskenyt kuin "uusi-Nadal".

Mutta kyllähän Federer toki kovaan osaa kovaa itsekin lyödä, eikä pelkkä lyönnin kovuus siis mitään ratkaise. Nadalin täytyykin saada lyönteihin myös juuri niitä suuntia, jotka pakottavat Federeriä jatkuvasti takajalalle ja lyömään hieman epätasapainosta. Juuri tämä on kuitenkin se isoin haaste Federerin kaatamisessa. Miten saada hänet liikkeelle? Tai oikeastaan vielä tarkemmin, miten ihmeessä saada hänet epätasapainoon?

Varsinkin kun Federer neutralisoi tilanteita mestarillisesti ja iskee salamannopeasti itse. Rystyslice on siitä paras esimerkki. Pienikin kiire, mutta samalla se pienikin ylimääräinen aika tehdä se viiltävin alakierteinen rystyviilto, tuottaa vastustajalle suurta tuskaa kovaa ja matalana tulevan lyönnin kanssa. Sitä ei moni osaa käsitellä. Nadalin täytyykin ratkaista tämä, sillä tätä lyöntiä kämmenyläkierteellä nostamaan joutuessaan on vaarana, että pallon pomppu kasvaa ja nousee juuri sopivasti lantionkorkeudelle, josta Federer voi seuraavaksi läväyttää viime vuosien aikana kriittisesti parantuneella yläkierrerystyllään minne vain ja oikeastaan milloin vain.

Lyöntisuunnista on varmaa, että Nadal tulee testaamaan edelleen Federerin rystyä, josko hän saisi sen takavuosien tapaan hajoamaan. Tämä on ollut monelle muulle pelaajalle viime vuosina jopa helpompaa kuin Nadalille, sillä hän ei ole sitä enää vuosiin rikki saanut. Takavuosina tämä oli jopa automaatio matsien edetessä, mutta nyt pakissa täytyy olla jotain muutakin ja juuri tuota edellä mainuttua pelinopeuden kasvattamista kannattaa seurata silmä tarkkana.

Nadalin omaa parantunutta rystyä tulee puolestaan Federerin hieman pohtia. Sinnekään ei saa jättää liikaa aikaa, sillä Nadal saa rystyään huimilla kulmilla ikävästi poikki kentän sekä viiltävän pistävästi linjaan. Itseluottamus huipussaan tätä myös tapahtuu hurjan paljon aivan kuten Nadalin suurinta itseluottamuslyöntiä kämmentä pitkin linjaa.

Selvää kuitenkin on, että se voittaa kumpi pääsee pelaamaan enemmän omaa peliään. Syöttö-kämmenyhdistelmän toimivuus ratkaisee hyvin paljon tänään. Jos ykkössyötön prosentit eivät pysy ylhäällä, ongelmat ja paineet kasautuvat rajusti, vaikka pää etukäteen ajatellen timanttia molemmilla olisikin. Minkäänlaista välipäivää ei nyt saa tulla ikääntyvälle Federerillekään, sillä sitä Nadal anna edelleenkään anteeksi.

Monen skenarion otteluhan tämä kaikilta osin kyllä on. Puntit ovat nyt hyvin tasan ja kristallipallo näkee molempien voitot täysin mahdollisina. Sanotaanpa vaikka näin: jos Federer mielii tämän viedä, niin sen olisi tapahduttava maksimissaan neljässä erässä eli 3-1 Federer. Pidemmälle mentäessä Nadal kääntänee tätä rajummin itselleen, sillä väsyneenä Federer ei saa lyönteihin enää tarvittavaa tehoa eli 3-2 Nadal.

Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät ottelun klo 15 alkaen. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.

Ennakko: Semifinaali Novak Djokovic vs. Roberto Bautista Agut, Wimbledon 2019

Välieräpäivä, joten ennakot kehiin! Aloitetaan ensimmäisestä parista.

Novak Djokovic vs. Roberto Bautista Agut
Ei ole varsinainen yllätys, että Novak Djokovic ja pari muutakin varsin tuttua nimeä patsastelevat jälleen kerran Grand Slamien välierissä. Sen sijaan on hurja yllätys, että siellä patsastelee myös Espanjan Roberto Bautista Agut.

Periaatteessa tämä ensimmäinen semifinaali on asetelmaltaan jopa herkullinen, mutta koska tämä on Grand Slamin välierä, niin oikeastaan kaikki, aivan kaikki, vesittyy juuri tällä samalla hetkellä.

Herkullisen tästä tekee se, että Djokovic ja Bautista Agut ovat kohdanneet tänä vuonna jo kahdesti ja molemmilla kerroilla voittajana kentältä on poistunut Bautista Agut, joka otti voitot alkukaudesta Dohassa ja toisen vieläpä Miamin Mastersissa. Mutta kuten sanoin, Grand Slameissä tilanne on aivan toinen ja Djokovic johtaakin näitä kohtaamisia puhtaasti 3-0, kun totaalina rekordi on Djokovicille 7-3.

Pelitavallisesti pelaajilla on lopulta yllättävän paljon samaa. Molemmat ovat esimerkiksi hyvin varmoja ja tasaisia, eikä selkeitä heikkouksia juuri ole. He ovat pelaajia, jotka täytyy voittaa lyömällä nämä ulos ottelusta. Toisen kohdalla se on vain huomattavasti vaikeampaa kuin toisen.

Djokovicin perustaso on nyt niin korkealla, että hänen lyömiseksi tämän vuoden Wimbledonissa pitää tehdä armottoman paljon ja pitkiä aikoja asioita oikein. Ottelussa David Goffinia vastaan heti belgialaisen murron jälkeen tuli tweetattua näin:


Ja kuinka harmillisen oikeassa tuli lopulta oltua, enkä siis halua edes brassailla tällä, mutta tuo puolivälieräottelu todellakin oli ohi reilussa puolessa tunnissa tuon murron jälkeen.

Olen nyt reilun viikon aikana nähnyt Wimbledonin osalta älyttömän hyvän Roger Federerin, loistavan Rafael Nadalin ja niin edelleen, mutta nähtyäni Goffin-ottelun Djokovicin tuon kyseisen murron jälkeen, olen melko varma siitä, että Djokovicin voi kaataa vain ja ainoastaan äärimmäiseen maksimiinsa pääsevä Federer tai Nadal. Ei kukaan muu.

Bautista Agutilla on toki hyvät ja Djokovicin pirtaan ilkeästi istuvat suorahkot ja painavat lyönnit, mutta minkäs teet, kun Djokovicilla on oikeastaan kaikki tekeminen vähintäänkin vielä hieman parempaa eikä kliinisesti tappavaa asetta lopulta oikein ole. 

Tästä on tulossa tietyssä mielessä eräänlainen show-off-ottelu, jossa Djokovic nokittaa kiusallisesti aina vielä vähän enemmän kuin Bautista Agut, mikä käytännössä riittää tänään. Periaatteessa kumpikaan ei helposti omiin virheisiinsä otteluissa kaadu, mutta kun Djokovic on Bautista Agutille vain liian kova, niin yliyrittämisvirheitä alkaa tulla. Omaan maksimiin pääseminen ja siellä operoiminenkaan ei nyt välttämättä riitä, vaan on mentävä jopa riskillä yli. Me tiedämme jo nyt, miten siinä usein tulee käymään. 

Djokovic finaaliin. 3-0.

Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät ottelun klo 15 alkaen. Vasurilla-blogi ja Eurosport ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Ennakko: Puolivälierä Roger Federer vs. Kei Nishikori, Wimbledon 2019

Viimeinen pari uunista ulos ja Uniqlo-mannekiinit kehiin!

Roger Federer vs. Kei Nishikori
Vaikka olen viime vuosina alkanut jo kirjoittaa molempia pikkuhiljaa ulos näistä ympyröistä, niin on ihanaa olla väärässä. Federer on tietysti Federer edelleen, aina ja ikuisesti, mutta varsinkin ruoholla äärimmäisen suuri suosikki jopa kisavoittajaksi. Nishikorin piristyminen on niin ikään ollut hienoa seurattavaa.

Puolivälierään japanilainen on tulossa omaan mittatikkuunsa nähden hyvin minimaalisella kuormalla, joten odotukset japanilaisleirissä ovat kovassa nousussa. Joko nyt hänestä olisi isompien pysäyttäjäksi? Hän tuntuu kuitenkin aina ja toistuvasti törmäävän kolmikkoon Federer-Nadal-Djokovic, jota vastaan ei vain rahkeet ikinä tunnu riittävän.

Mikä tekisi tästä kerrasta poikkeuksen? En tiedä, mutta hyvä lähtökohta tuo vähäinen kuorma ja vammattomuus tällä kertaa on.

Vikkelällä jalalla ja hyvillä vastaiskuillaan hän olisi omassa maksimissaan jopa pieni uhka Federerin hyökkäyspelille, mutta käytännössä tämän uhkan realisoituminen vaatisi ainakin muutaman faktorin paikoilleen naksahtamista.

Yksi on juuri siis tuo mainittu oman maksimin kaivaminen. Uskallus pelata koko ajan omaa monipuolisten lyöntisuuntien ja -kulmien peliä, jolla voisi hyvinkin saada Federeriä sen verran liikkeelle, ettei tämä olisi koko ajan pelin päällä, vaan vähän niin sanotusti takajalallaan.

Toinen on Federerin vähintäänkin hienoinen off-päivä, joita vanhemmiten väkisin joskus tulee.

Kolmas on käytännössä se, että Nishikori pääsisi esimerkiksi vaikkapa hyvillä ohituksillaan luomaan painetta Rogerin pelille ja pään sisään. Sveitsiläistä ei ole vielä kukaan päässyt kunnolla turnauksessa testaamaan ja jos Nishikori saisi jotenkin itsensä peliin mukaan ja iskemään vastaan, niin se saattaisi laittaa Rogerin uuteen tilanteeseen, jossa ei enää automaattipilotilla mentäisikään satamaan saakka, vaan matkalla joutuisi hieman epäilemään omaa reittiä, onko se sittenkään se paras väylä voittoon. Tämä vaatii kuitenkin loistavia ja tarkkoja erien aloituksia, erissä roikkumista loppuun saakka ja niin edelleen.

Nishikori on sitkeä, mutta totta kai tämä asetelma ja erityisesti Rogerin pelottavan vahva aggressiivinen peli myrkyllisine rystysliceineen on se tappavin tekijä tässä. Roger semiin erin 3-1.


Ennakko: Puolivälierä Rafael Nadal vs. Sam Querrey, Wimbledon 2019

Rafael Nadalin haastava Wimbledon-reitti jatkuu, nyt vastassa Sam Querrey!

Rafael Nadal vs. Sam Querrey
Tosiaan, Nadalin taival tähän asti ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta ne suurimmat karikot, kuten Nick Kyrgios ja Jo-Wilfred Tsonga, kaatuivat lopulta huimien peliesitysten jälkeen. Ennakkosuosikkien osalta Nadal onkin ollut läpi turnauksen ehkä eniten pelillisesti testattu pelaaja.

Sanoisin siltikin, että nyt vastaan tulee kovin testi eli Sam Querrey. Amerikkalainen on ollut Wimbledonin alla ehkä yksi kovakuntoisimmista ruohopelaajista ja hän sai turnaukseen lentävän lähdön ottamalla hienon voiton Dominic Thiemistä, mitä toki itse uskalsin jopa odottaa. Alla oli kuitenkin myös ruohofinaali ja onhan miehellä lisäksi jopa semifinaalipaikka Wimbledonistakin parin vuoden takaa.

Ottelun asetelma on hyvin perinteinen. Iso syöttäjä ja kämmenpommittaja vastaan monipuolisempi taistelija.

On selvää, että Sam Querrey voittaa vain, jos hän pystyy syöttämään hyvin, hyvin, hyvin korkealla tasolla ja pitämään päänsä kylmänä vähintään kolmen erän ajan. Pienikin notkahdus esimerkiksi ykkössyötön prosentissa on kuolemaksi. Sitä on myös pienikin sulaminen tiukassa tilanteessa. Molemmissa tapauksissa Nadal syö käytännössä elävältä ja ottaa omalla aggressiivisella pelillä omansa.

Querreyn tulee tulla otteluun tietyllä tapaa aivottomana vain ja ainoastaan oman agendansa kanssa. Jääräpäisesti on vedettävä ykkössyöttöpommia kovalla prosentilla kenttään ja osin jopa toivottava Nadalin huonoa päivää ja lopulta siis sitä, että hän saisi espanjalaista jotenkin pois tolaltaan. Muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.

Nadal on pelannut erittäin keskittyneesti nuo edellä mainitut testiottelut, joissa jopa pientä tappion uhkaa ennakkoon heitettiin. Tsongaa vastaan esitys oli kenties yksi Nadalin parhaista viimevuotisista ruohoesityksistä, eikä Tsonga päässyt peliin kiinni käytännössä lainkaan. Sama vaara piilee tässä, jos Nadal saa lentävän lähdön. Sen jälkeen Nadal on armoton, sillä kaikki hyvinkin aggressiivisen pelin palaset vaikuttavat juuri nyt toimivan. Myös rystyä pitää nyt varoa, ehkä jopa pelätä, varsinkin jos lyönti jää vajaaksi.

Pientä semifinaali- ja mahdollista Federer-peikkoa saattaa potea jo Nadal, joten annetaan yksi erä Querreylle. Nadal jatkaa 3-1.

Ennakko: Puolivälierä Roberto Bautista Agut vs. Guido Pella, Wimbledon 2019

Päivän yllättävin puolivälieräpari uunista ulos!

Roberto Bautista Agut vs. Guido Pella
No niin, sitten taas käsiä pystyyn kenellä oli tämä pari merkattu puolivälieriin! I can't hear you.

Niinpä. Tämä ei kuitenkaan himmennä tämän kaksikon taistelua, pikemminkin päinvastoin. Kummallakin on nyt elämänsä paikka tehdä hieman kypsemmällä iällä hirmujälkeä Grand Slam-tasolla ja hakea uran ensimmäinen semifinaalipaikka Slameistä ja vieläpä ruoholla. Tätä hienoutta lisää se, ettei kumpikaan pelaajista varsinaisesti profiloidu edes ruohokenttäpelaajaksi!

Espanjalainen Bautista Agut oli jo tammikuussa Australiassa "uransa huipulla" olemalla ensimmäistä kertaa urallaan Grand Slam-kvartsissa, joten hänelle tämä tilanne on ehdottomasti tutumpi. Lisäksi hänellä on toisaalta myös suhteellisen kiva rekordi jopa Wimbledonista, sillä kolmansia ja neljänsiä kierroksia on täältä miehen historiassa useampia.

Espanajalaisena hän ei missään nimessä profiloidu silti massapelaajaksikaan, sillä kovia voittoja esimerkiksi kovilta kentiltä on vuosien varrella tullut tukuttain. Jotenkin miehen pelissä on jopa tiettyä sukulaisuutta juuri Novak Djokovicin kanssa. Lyönnit ovat tietyllä tapaa suorahkoja ja pelitapa on ennemminkin lyönnin painavuuteen ja tietynlaisiin marginaaleihin taipuva saati älyttömän uskalias tai räjähtävä. Taistelumoodissa mies toki osaa olla sitäkin ja hän iskee painavalla pelillä päälle usein aggressiivisestikin, mutta siihen hän tarvitsee lähes poikkeuksetta tietynlaisen kimmokkeen, sopivan ahdingon tai haastaja-asetelman. Vaikuttaisi, että hän syttyy sitä isommin, mitä isompi areena.

Tämän vuoden Wimbledonissa hän on ainoana pelaajana kaatanut kaikki vastustajansa ilman erätappioita, mikä sekin kertoo loistavasta vireestä ja espanjalaisen vaarallisuudesta koko lopputurnauksen ajan. Hän vaikuttaa hyvin kylmäpäiseltä ja päättäväiseltä juuri nyt.

Guido Pella on puolestaan osoittanut melkoista venymistä ja taistelutahtoa tämän vuoden Wimbledonissa. Matkalla on kaatunut mm. lähivuosien Wimbledon-finalisteja kuten Kevin Anderson (2018) ja Milos Raonic (2016), joten hyvin tarkkana saa Bautista Agut'kin olla.

Pellan vasenkätisyys tuo oman hienon lisämausteen kamppailuun, sillä Pella osaa syöttää hyvinkin vaihtelevasti ja inhottavasti mm. vasurin slicea ulos tai päin vastustajaa. Muutenkin miehen peliä leimaa voimakas kierteiden käyttö. Peruslyönneissä on itse asiassa jopa melkoista veivausta, joka syö ruoholla rajusti tehoja, mutta samalla hän onnistuu pitämään pelin hyvin rytmittömänä, jota hurja taistelu hyvän liikkeen siivittämänä entisestään pahentaa. Pella taitaa myös verkkopelin, joten voi jopa olla, että tästä parista tulee pelin viihdyttävyyden ja pisteiden ennakkoarvaamattomuuden kantilta jopa yksi päivän mielenkiintoisimmista ja hauskimmista seurattavista.

Täytyy toki vain toivoa, ettei Pellan tähänastinen kuorma ja hyvät voitot ole vieneet suurinta nälkää, jolloin ottelu vesittyy näihin odotuksiin nähden samoin tein. Arviona pelkäänkin jotain tämän suuntaista, joten Bautista Agut semiin erin 3-0.

Ennakko: Puolivälierä Novak Djokovic vs. David Goffin, Wimbledon 2019

Wimbledonin puolivälierät pelataan keskiviikkona! Tästä alkaa ennakot!

Novak Djokovic vs. David Goffin
Ennakkosuosikki Novak Djokovic on kahlannut alkukierrokset läpi odotetun tylysti vaikka yksi erätappio jonkinlaisen työtapaturman nimissä on matkaan mahtunutkin (Huber Hukcacz, 3. kierros). Peli on äärettömän tehokasta ilman ylimääräisiä koreiluja tai isompaa magiaa. Djokovic pitää pallossa hyvää painoa pituuden ja vauhdin kautta sekä rankaisee armotta, jos vastustajan lyönti, lyhyt tai ns. kuollut pallo, antaa siihen mahdollisuuden. Kulmia avataan oikeastaan vasta jos ja kun vastustaja avaa niitä ensin. Peruspelaaminen ei kentän pituussuuntaisine lanauksineen ole seksikkäintä, mutta ehdottomasti yhtä tehokkaimmista se on. Vaatii hyvin paljon pelaajalta ja peliltä, joka tähän pystyy vastaamaan.

Kvartsissa sitä pääsee yrittämään Belgian David Goffin, jonka urakointi on kasvanut lähes samaa tahtia kaavion kierrosten kanssa. Uransa kolmatta kertaa Grand Slam-puolivälierässä oleva ja täten myös parhaan Wimbledon-tuloksensa tekevän Goffinin reitillä on riittänyt vähintääkin sopivasti haasteita ja varsinkin kolmannen kierroksen voitto Daniil Medvedevistä oli hyvä testi. Nyt testi on kuitenkin pahinta mahdollista luokkaa.

Isoin kysymys on tietysti se, millä ihmeellä Goffin voisi voittaa Djokovicin? Heidän pelissään on tiettyjä samankaltaisuuksia, joskin Goffin on hieman aktiivisempi, mutta hänellä ei ole oikeastaan mitään yksittäistä osa-aluetta, jolla hän olisi Djokoviciä etevämpi. Siksi ottelusta tulee Goffinille hyvin vaikea ja erävoittokin olisi tavallaan hyvä tulos.

Goffinin monipuolisesta pelistä puuttuu kuitenkin se yksi selvä pelote, jolla voisi tuhoja systemaattisesti tehdä. Kaikkien lyöntisuuntien tulisi toimia aivan ultimaattisen tarkasti ja tehokkaasti, jotta Djokoviciä voisi edes hieman Goffinin pelillä horjuttaa.

Djokovic pystynee pitämään belgialaisen otteessaan hyvin pitkälti painavalla peruspelillään, jolla hän käytännössä pakottaa belgialaisen ottamaan ylimääräisiä riskejä, jotka näkyvät todennäköisesti hieman hätäisinä nousuina verkolle, joista Djokovic rankaisee hyvin usein ja vaikka jopa ahdistettuna selkä verkkoa kohti.

Jos taas serbi intoutuu hyökkäämään aggressiivisesti, niin Goffinille on luvasssa, hyvästä puolustuksesta huolimatta, kovat ajat ja ottelu on nopeasti ja kliinisesti yksinkertaisesti äkkiä ohi. Uskon isossa kuvassa tähän skenarioon, sillä niin hyvällä itseluottamuksella Djokovic seilaa juuri nyt.

Djokovic semeihin 3-0.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Ennakko: Wimbledon 2019

Massakauden jälkeen tapahtuva nopea siirtymä ruohokentille tuo vähintäänkin yhtä nopeasti käsille ruohokauden huipennuksen, Wimbledonin. Välissä voisi mielestäni edelleenkin olla joko hieman pidempi breikki tai vaikkapa hieman pidempi ruohokausi mukaan lukien vaikkapa 1-2 ruohokenttien Mastersia, joita nykyisellään ei ole yhtään. Mutta näillä mennään ennakkoa kohti!

Ennen turnausta oli paljon puhetta turnauksen sijoituksista, joissa Wimbledon käyttää omaa kaavaansa viime vuosien nurmimenestykseenkin perustuen ja jotka heittivät Ranskassa Roland Garrosin juuri voittaneen Rafael Nadalin Roger Federerin taakse kolmossijoitetuksi, kun ykkösenä komeilee viime vuoden voittaja ja ranking-ykkönen Novak Djokovic. Isossa kuvassa tällä ei juurikaan ole merkitystä, sillä tämä kolmikko lähtee turnaukseen kenties suurimpina ennakkosuosikkeina.

No, ehkä poislukien Nadal, jonka nurmivalmistelut eivät ole juurikaan vakuuttaneet. Lisäksi Nadalin harmina on painajaismainen kaavio, jossa riittänee vaaranpaikkoja lähes joka kierrokselle, kuten esimerkiksi toisen kierroksen Nick Kyrgios. Tuntien herrojen väliset viimeaikaiset kipinät, niin tunnetta ja taistelua tulee tuskin tästä kohtaamisesta puuttumaan. Jos Nadal selviäisi jotenkin tästä, niin jo seuraavan kierroksen Jo-Wilfried Tsonga voi nurmella aiheuttaa suoraviivaisella voimapelillään Nadalille harmaita hiuksia, jos vaan miehen pää kestää. Samaa voi sanoa neljännen kierroksen Marin Cilicistä, joka niputti Nadalin tylysti jo näytösottelussa Wimbledonin alla. Toki Nadal parantaa muutamassa päivässäkin nurmituntumaansa, mutta ajatus isommasta menestyksestä nurmella kuulostaa nyt utopistiselta.

Pieni kysymysmerkki on myös Djokovic, joka ei pelannut Wimbledonin alle myöskään yhtään ruohoturnausta, vaan treenasi synnyinseudullaan Serbiassa ja vieläpä nurmialustojen puutteen vuoksi kovilla kentillä. Kaavion arvonnassa Djokovic oli tavallaan onnekas, sillä Nadal ja Federer arvottiin lopulta samalle puolen kaaviota, mutta monta vaaran paikkaa mahtuu myös Djokon reitille, eikä Ranskan vire lupaa ainakaan yhtään liikoja serbille. Toki hänen viimevuotinen nousunsa lähti juuri täältä Wimbledonista ja kaikki tietää miten pitkälle se kantoi.

Federer lienee kolmikon onnekkain kaavion suhteen, sillä reitti on syntisen helppo vähintäänkin puolivälieriin ja mahdollisessa kohtaamisessa Nadalin kanssa ruoholla näkisin Federerin pitävän kovien kenttien tapaan jonkinlaista yliotetta, vaikka massalla tappio vastikään tulikin. On jopa niin, etten usko Federerin pääsevän Grand Slamin toiselle viikolle ehkä enää koskaan näin helpolla. Vasta puolivälierässä John Isner voisi parhaimmillaan hieman horjuttaa Federeriä syötöillään, mutta henkisesti ilmiselvästi hyvävireisen sveitsiläisen voittaminen ruoholla on hyvin vaikeaa, kuten Hallessa viime viikolla juuri nähtiin. Federer täytyisi saada nurmella rajuun liikkeeseen leveyssuunnassa, jotta tämä ajatuisi syvälle nurkkiin, mutta nopealla kiitoratamaisella alustalla ja tenniksellä tämän toteuttaminen ei ole helppoa. Federerin kädentaito, reagointi ja havainnointi ovat kuin luotu nurmialustalle, jossa hänen maagisia lyöntejään tullaan tänäkin vuonna näkemään monta kertaa. Verkkopeliä nähtiin jo massalla hurjasti, joten sama meno vielä hurjemmalla määrällä on selviö.

Mutta on turnauksessa tietysti 125 muutakin pelaajaa. Edellämainittujen Kyrgioksen, Cilicin ja Isnerin lisäksi huomio kiinnittyy erityisesti jälleen kerran nuoriin, joista varsinkin Stefanos Tsitsipakselta odotan paljon. Puolivälierä Djokoviciä vastaan olisi huiman herkullinen ja oikeasti jopa paikka iskeä jälleen kiilaa big three´n dominointiin. Samaa voisi tehdä Alexander Zverev, mutta peliposition valuminen kauas takarajan taakse ei todellakaan toimi Wimbledonissa. Tällä kertaa Tsitsipas on nuorista se, joka monipuolisuudellaan ja armottomalla hyökkäyksellään hiipii ja tanssii pisimmälle. Dominic Thiem puolestaan häviää jo avauskierroksella Sam Querreylle. Uskokaa pois.

Queens´in voittanut veteraani Feliciano Lopez voisi myös vihdoin loistaa myös Wimbledonissa, sillä osaamista ja kykyä on ellei sitten tämän viikon sopupelisyytökset vuosien takaa sekoittaneet espanjalaisen päätä. Kaavio ei kuitenkaan ole pahin mahdollinen puolivälieriin saakka.

Sitä se ei ole myöskään Milos Raonicille, joka voisi terveenä tehdä nurmella mitä tahansa, mutta jotenkin viimeistään Grand Slamien tuoma kuorma on usein turnauksen loppuvaiheissa liikaa.

Näillä valinnoilla ja asetelmilla siis mennään!

Puolivälierät:
Djokovic vs. Tsitsipas
Raonic vs. Lopez
Cilic vs. Querrey
Federer vs. Isner

Välierät:
Djokovic vs. Lopez
Federer vs. Cilic

Finaali:
Djokovic vs. Federer

Voittaja: 
Djokovic.

Eurosport, EurosportPlayer ja TV5 näyttävät turnausta. Eurosport ja Vasurilla-blogi ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Jälkipelit: Emil Ruusuvuori ja uran ensimmäinen Challenger-voitto

Juhannusviikon aikana nurmikausi jatkui, mutta omalla kohdalla suurin huomio tenniksen osalta kiinnittyi lopulta Emil Ruusuvuoren upeisiin otteisiin Ferganan Challenger-turnauksessa Uzbekistanissa. Tennisliiton loistavan twitter-seurannan ja jaettujen livestream-linkkien ansiosta Emilin peleistä ja edesottamuksista pysyi hienosti perillä, joten vahva suositus tässä kohtaa myös liiton twitter-tilin seurantaan, jonne pääset tästä näin.

Olen nähnyt Emilin otteita jo aiemminkin, mutta Challenger-tason otteluita en ennen tätä viikkoa ollut vielä nähnyt. Tällä viikolla semifinaali ja finaali tuli kuitenkin seurattua hyvinkin tarkasti.

Kun tenniksessä hypätään tavallaan leveliltä seuraavalle, niin haasteet lisääntyvät samassa suhteessa. Sama peli millä vaikkapa Futures-tason vastustajat kaatuvat järjestään, ei enää välttämättä riitä Challenger-tasolla, joten siinä mielessä eletään Emilin uran kannalta hyvinkin merkityksellistä ja äärimmäisen mielenkiintoista aikaa. Jos nämä uran saumakohdat tasohyppelyine ja pienentyvine marginaaleineen onnistuvat ja kehitys jatkuu, niin odotukset alkavat nousta varmasti monella suunnalla huomattavasti.

Ylipäätään on hyvä ymmärtää, että tenniksessä pelaajien tasoja aina sinne nadaleihin ja federereihin saakka on lähes ääretön määrä ja siksikin on äärettömän tärkeää saada näitä maistiaisia, kokemuksia ja oppeja seuraavalta tasolta. Mielellään vieläpä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa uraa, mutta toki siten, etteivät nämä "piirisarjamenestykset" pääse nousemaan hattuun, sillä matkaa riittää aina.

Nöyrä asenne, järjetön nälkä ja vielä järjettömämpi työmäärä auttavat tällä matkalla rajusti. Emilin tilanne onkin varsin herkullinen, sillä hänen kohdallaan nämä kolme peruskiveä vaikuttavat olevan hyvinkin oikealla polulla.

Itse katson peliä ja nuorten pelaajien kehitystä usein siitä näkökulmasta, miten ja millaista peliä pelaaja pelaa, jonkinlaisen potentiaalihahmotuksen tai -kartoituksen kautta. Hyvät tulokset ovat loppupeleissä kuitenkin "vain" eräänlainen sivutuote, jotka tulevat pelin ja osaamisen kehittymisen kautta ennemmin tai myöhemmin. Voivat toki olla myös tulematta.

Emilin kohdalla esimerkiksi pelin taso ja sen jatkuva kehittäminen onkin tärkein asia juuri nyt, ei Challenger-voitot tai niiden kerääminen. Tähtäimen tulee olla paljon pidemmällä, sillä Emilin pelissä on valtavasti potentiaalia monella rintamalla.

Finaalissa mieltä lämmitti erityisesti se, kuinka Emil omisti takarajan pelaamalla sen päällä ja kuinka hän viivan tuntumasta loi jatkuvaa painetta vastustajalle. Käytännössä hän onnistui toistuvasti työntämään vastustajansa 2-3 metriä takarajan taakse ja selvää on, että Emil on jo niin hyvä pelaaja, ettei häntä nopeahkolla kovalla alustalla voiteta noin kaukaa enää millään.

Se, mikä hieman vielä tässä kohtaa erottaa Emilin esimerkiksi ATP-tason pelaajasta on mielestäni reagointi syvyyssuunnan liikkumisessa, jonka täytyisi tapahtua vielä vähän hanakammin ja erityisesti niin, että välilyönnit vailla tarkoitusta tai ilman painoa jäävät minimiin. Tämä on ehdottomasti yksi tärkeimpiä asioita. Jokaisella lyönnillä tulee olla tarkoitus. Challenger-tasolla saa vielä vähän anteeksi, mutta ATP Tourilla ei enää mitään. Ei mitään.

Emilin kämmen ja rysty ovat ehdottomasti jo riittävän painavia, jos lyönnit on riittävän hyvin valmisteltu.

Tähän vaaditaan kuitenkin jatkuvaa ja hyvin terävää jalkatyötä. Se sisältää paljon pientä, mutta ison eron tekevää lyhyiden askelten tekemistä juuri ennen lyöntihetkeä, jolloin lyönnit lähtevät riittävän hyvästä tasapainosta ja jolloin niihin voi halutessaan laittaa vaikka ylimääräistä ruutia. Jos tätä balanssia ei löydy, tekeminen menee usein roiskimiseksi, jolloin voi vain toivoa, että pallo jäisi kenttään. Tähän tematiikkaan liittyy myös vaikkapa ne puolittaiset paikat, joissa esimerkiksi ohitusyritykset päättyivät vielä usein omaan virheeseen ja maalin missaamiseen. ATP Tourin pelaajat tekevät näihinkin tilanteisiin vielä lyönnin ja napauttavat ne nopeasti reagoiden tylysti ohi. Emilillä tämä jää vielä hieman tuon toivomisen varaan.

Emilin liikkuminen oli pääosin hyvää ja siis jopa ilmeisen kuumissa olosuhteissa. Emil pääsee nopeasti kulmiin ja suhteellisen vikkelästi sieltä myös pois, mutta edelleen se balanssi, jolla nurkistakin saa aikaan terävän puolustuksen tai jopa vastahyökkäyksen kaipaa hiomista ATP Touria ajatellen.

Emilin syöttäminen oli näkemieni otteluiden valossa hieman kaksijakoista. Välierässä kertyi esimerkiksi yli kymmenen kaksoisvirhettä, mutta enemmän semissä huolestutti kuitenkin se, että kakkonen vaikutti usein ikään kuin pallon ruutuun laittamiselta, joka johti usein siihen, että Emil ajautui heti puolustusasemaan, varsinkin kun pallo jäi lähes keskelle ruutua. Hidastuskuvien ja uusintojen puutteessa en lähde analysoimaan kakkossyötön tekniikkaa nyt sen tarkemmin, mutta äkkiseltään vaikutti siltä, että kakkossyötössä Emil kaatui ajoittain liiaksi pallon päälle eikä työstänyt syöttöään rohkeammalla rintakehän avaamisella ja hurjemmalla hartiarotaatiolla riittävästi ylöspäin palloa kohti, jolloin palloon saa tuotettua enemmän kickiä. Tämä on ehdottomasti yksi iso perusedellytys ja jälleen kerran nimenomaan ATP Touria ajatellen. Mutta kuten sanoin, tämä vaatii parempaa kuvaa. Pääosin syöttäminen kuitenkin enemmän ilahdutti, sillä ykkössyöttö on riittävän terävä jo nyt. Tasovaatimus kuitenkin kasvaa jatkossa ja marginaalit pienenevät, joten tarkkuus on yksi ilmeinen tekijä syötön kehittämisessä.

Peli oli kuitenkin ja varsinkin finaalissa erityisen kypsää. Emilin pää kesti tilanteet hyvin ja hän vaikutti viikonlopun peleissä ehdottomasti valmiimmalta ja potentiaalisemmalta pelaajalta kuin vastustajat ja se on nyt äärettömän hyvä merkki se.

Rajat eivät ole vielä tässä, vaan ruuvia voidaan vääntää vielä. Miten paljon, on täysin Emilistä itsestään kiinni! Go Emil go!

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Jälkipelit: Roland Garros 2019

Vajaa viikko on kulunut Roland Garrosin ratkaisuhetkistä ja mitäpä tässä voisi sanoa? Taidan todeta jotain tyyliin "same old, same old, but different."

Kisa oli hieno, mutta lopputulema oli tietysti jälleen melkoisen odotettu. Mutta vaikka Rafael Nadal otti taas kerran omansa, niin hyvin paljon tapahtui kuitenkin monella rintamalla ja jo nyt uskallan väittää, ettei Nadalinkaan valtakausi massalla ole ikuinen. Merkkejä muutoksesta on ilmassa, uskokaa pois. Tämä siis siitäkin huolimatta, että semifinaaleissa nähtiin koko big three, Nadal, Novak Djokovic ja Roger Federer.

Monet nuoremmat toivot pelasivat kuitenkin itseään taas varsin pitkälle turnauksessa. Dominic Thiem tietysti aina finaaliin saakka, mutta myös uudempi sukupolvi vaikkapa Alexander Zverevin, Karen Khachanovin ja Stefanos Tsitsipaksen johdolla tekee tuloaan entistä tasaisemmilla Grand Slam-tuloksillaan ja juuri se on iso merkki siitä, että asiat ovat pikkuhiljaa muuttumassa. Kohta aika on kypsä ja iso viikate heilahtaa.

Vaikka Esimerkiksi Tsitsipas lopulta hävisi Stan Wawrinkalle yhdessä kauden hienoimmista otteluista neljännellä kierroksella, niin molempien pelitaso oli hurja ja ottelu olisi voinut päätyä yhtä hyvin kreikkalaisellekin. Kokemus ratkaisi vielä tämän yhden potentiaalisimmista kauden otteluista tähän mennessä. Käänne on tapahtumassa kovaa vauhtia.

Jossain kohtaa nämä ottelut alkavatkin kääntyä järjestään näille nuoremmille prinsseille vaikka toki juuri finalisti Thiem hieman arveluttavasti sanoikin, että "olisi hienoa, jos hän jonain päivänä voittaisi Garrosin kohtaamatta Nadalia". Oli tämä vitsi tai ei, niin itse puolestaan liputan vahvasti sen puolesta, että nuoriso löisi ja suistaisi vanhan hallitsijaporukan vallastaan nimenomaan juuri pelaamalla, jolloin myös tennis voittaisi suuresti. Nuorten pelaajien aura kasvaisi tämän uskottavuuden myötä aivan toiseksi samalla kun suurempikin yleisö tajuaisi etteivät nadalit ja federerit sittenkään ole ikuisia.

Miksi tämä on sitten niin vaikeaa, on hyvä kysymys. Lopulta siihen on kuitenkin hyvin yksinkertainen vastaus. Vanha kaarti on taitavampi, monipuolisempi ja kokeneempi. Siksi he ovat kääntäneet näitä isojen turnausten otteluita niin pitkään ja nollanneet ainakin yhden sukupolven täysin tässä välillä.

Mutta otetaan esimerkiksi vaikkapa sunnuntain finaali, jossa massaprinssiksi ja tulevaksi massakuninkaaksi tituleerattu Thiem kärsi viime vuoden tapaan finaalitappion Nadalille. Erot ovat periaatteessa pieniä (osittain ne saattavat olla jopa Thiemin hyväksi), mutta yhdessä nämä pienet erot kasvattavat lopullista eroa eksponentiaalisesti.

Se, missä Nadal pesee massalla kaikki edelleen, on liikkuminen ja sen tuomat kiistattomat hyödyt. En edes tarkoita sitä käsittämätöntä nopeusvoimaa ja -kestävyyttä, jolla hän kaivaa palloja peliin kaikkialta, vaan sitä, miten hyvin Nadal valmistelee lyöntinsä jaloillaan ottaen lukemattomia pieniä askeleita, jotka soveltuvat massapelaamiseen loistavasti. Siellähän hän on tietysti kasvanut, mutta niin on toki moni muukin eurooppalainen pelaaja. Näillä pienillä askeleilla hän kuitenkin petaa sellaista tasapainoa ja voimaa lyönnilleen, ettei kukaan muu pääse lyömään niin paljon massalla hyvästä balanssista. Ei kukaan.

Kun tuohon lisätään se muu voima, jolla Nadal palloa kurittaa, niin tulos on murhaavaa ja usein jo keskivertolyönti on sellainen, että siihen joutuu kimpoilemaan aivan eri tavalla kuin missään muualla ketään muuta vastaan.

Toinen iso asia missä Nadal ja Federer ovat täysin omaa luokkaansa on pelin havainnointi ja siihen reagointi. Ei ole sattumaa, että tämä kaksikko on aina jotenkin siellä missä peliä pelataan. Moni huippupelaaja on pelaamisellaan ja liikkumisellaan hyvin "mekaaninen" tehden tavallaan oikeita asioita, mutta se pieni ero reagoinnissa, taidossa ja tasapainossa kasvaa jälleen eksponentiaalisesti, kun nämä kolme asiaa ketjuttuvat. Milloin olet nähnyt esimerkiksi Nadalin liukastuvan tai horjahtavan massalla? Entä vaikkapa Djokovicin tai Grigor Dimitrovin? Niinpä.

Verkolla tämä kaksikko on kaikessa kokonaisuudessaan maileja muita edellä. Se, miten tehokkaasti ja taidokkaasti he tappavat palloja verkolta, usein hyvin vaikeistakin paikoista tai jopa reagoiden vastustajan lyödessä päin tai verkkonauhan kautta, on suoranaista taidetta.

Kolmas iso asia finaalissa oli pelin taktisuus. Thiemillä on periaatteessa kaikki lyönnit, joilla pystyy Nadalin peliin vastaamaan, mutta kerta toisensa jälkeen Thiemin peli on se, joka ainakin Garrosilla hajoaa. Tämä siitä huolimatta, että Thiem löysi koko ajan Nadalin rystyn, löi pitkiä aikoja pitkiä ja painavia palloja aivan kuin espanjalainenkin ja syötti kovempaa. Ero tulee kuitenkin jälleen pelin kokonaisuudessa. Nadalin perustaktiikka muokkautuu tarvittaessa niin, että hänen jääräpäinen oikurin yhden käden rystypommitus tulee jonkinlaiseksi peruskiveksi ja ennen pitkää vastustaja huomaa, ettei hän pärjää rystyllään oikeastaan ollenkaan. Thiemin rysty on lopulta, lisääntyneistä stoppareista huolimatta, edelleen aavistuksen yksipuolinen tai ainakin monotoninen.  Jos verrataan sitä Nadalin viime vuosina vuosi vuodelta parantuneeseen rystyyn, niin onhan siinä huima ero. Näitä kulmien ja kovuuden kombinaatioita, mitä Nadal finaalissakin loihti ei kovin montaa maailmasta löydy. Kun siihen lisätään iso kirjo hyvin erilaisia lyönnin muototekijöitä kuten korkeutta, pituutta ja kierrettä säädellen, niin moni vastustaja tulee yksinkertaisesti neuvottomaksi moisen jälkeen.

Neljäs iso asia on tietysti mentaaliset tekijät. Siinä missä Nadalin aivot raksuttivat koko ajan uutta ja tulevaa, märehti Thiem monesti menneessä niin hyvässä kuin pahassa. Kulminaatiopisteenä vaikkapa se Thiemin voittama toinen erä. Sen jälkeen kentällä oli käytännössä vain yksi pelaaja, joka oli valmis taistelemaan voitosta viimeiseen pisteeseen saakka. Mestarillista majesteettisuutta vielä prinssiin verrattuna.

Mutta mikään ei ole ikuista. Nadalin aika alkaa olla loppusuoralla myös massoilla ja nopeat suunnanmuutokset tapahtuvat vuosi vuodelta raskaammalla jalalla. Nurkista ponnistaminen hidastuu ja se pelaaja, joka parhaimmillaan juuri esimerkiksi Thiemin kaltaisilla lyönneillä saa ammuttua espanjalaista nurkkiin ja kentältä ulos, on matkalla Roland Garros-mestaruuteen tulevina vuosina.

Se hetki on vuosi vuodelta lähempänä ja en näe täysin mahdottomana, etteikö se voisi olla sitä jo vuoden päästä. Nadalin tämänvuotisesta Garros-dominoinnista huolimatta.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Ennakko: Finaali Rafael Nadal vs. Dominic Thiem, Roland Garros 2019

One more to go! Tämänvuotinen Roland Garros huipentuu sunnuntaina klo 16! Tässä ennakko!

Rafael Nadal vs. Dominic Thiem
Välieristä ei muodostunut lopulta ihan sellaisia klassikoita kuin odottaa sopi. Tuuli ja sateet sotkivat rajusti pelejä ja pelaajia, eikä otteluista saanut ehkä taktisessa mielessä paljonkaan irti. Sellaista selviytymistä se suurimmaksi osaksi tällä kertaa oli. Voittajat kuitenkin hallitsivat olosuhteet, pelinsä ja hermonsa lopulta parhaiten, joten jäljellä on finaali ehdottomasti kahden parhaan pelaajan kesken.

Rafael Nadal ja Dominic Thiem ovat kulkeneet hyvin erilaisen polun finaaliin ja varsinkin tämä toinen viikko on muodostunut haastavien kelien ja aikataulujen vuoksi kovin erilaiseksi. Kun Nadal on päässyt pelaamaan omat pelinsä lähes alkuperäisissä aikatauluissaan, niin Thiem ei todellakaan ole. Hänellä lähtee tänään finaalipäivänä jo neljäs perättäinen pelipäivä ja eilinen semifinaalin jälkimmäinen puolisko, lähes kolme tuntia Djokovicin kanssa, ei varmastikaan nollaudu ihan hetkessä fyysisesti saati sitten henkisesti.

Vaikka itävaltalainen olisi fyysisesti vielä timanttisessa vireessä, niin semifinaali oli hyvin intensiivinen ja aaltoileva ottelu kaikkinensa ja olisi voinut päättyä miten päin vaan. Tämä söi varmasti hurjasti mentaalista tankkia ja se voi olla jopa yksi finaalin ratkaisevista tekijöistä.

Onneksi tuleva Grand Slam-finaali ja sen tuoma jännitys sekä huuma on Thiemille tuttua jo viime vuodelta, eikä ensikertalaisen jännitystä enää ole.

Nadal on puolestaan selviytynyt finaaliin aikataulullisesti sekä kuormallisesti optimaalisessa rytmissä, eikä mikään todennäköisesti jää vireestä, kunnosta tai asenteesta kiinni. Voitto Roger Federeristä vaikeissa olosuhteissa oli omiaan lisäämään itseluottamusta viiden perättäisen Federer-tappion jälkeen, vaikkakin ajoittain ottelu oli molemmille pelkkää selviytymistä tuulen kanssa. Nadal on valmis aivan mihin tahansa, eikä hän anna edes tuulen viedä häneltä mitään pois.

[Oli kertakaikkisen ihailtavaa seurata tätä semifinaalia myös juuri siitä syystä, että kumpikaan ei purnannut tai syytellyt tuulta tai olosuhteita missään vaiheessa, vaan se oli business as usual. Meillä, monella harrastajapelaajalla, on tässä(kin) suhteessa paljon opittavaa näiltä kavereilta.]

Mutta miten sitten käy finaalissa? Paljon ratkeaa jo siinä, miten Thiem palautuu välierästään. Eilinen voi jonkin verran tuntua jäsenissä, mutta en usko hänen hurjan kovakuntoisena pelaajana romahtavan, sillä tauot pitivät pelimäärät säädyllisinä per päivä. Ei tässä kuitenkaan mitään suoraa viisituntista peliä tullut, mutta toki taukojen vuoksi venynyt rupeama. Varmasti on Thiem myös levollisempiakin unia viettänyt kuin perjantain ja lauantain välisen yönä, jolloin ajatukset ovat varmasti ainakin jossain määrin pyörineet kriittisessä vaiheessa olleessa Djokovic-ottelussa. Tämä ja toki fyysinen rasituskin saattavat siis vaikuttaa siihen hienoimpaan huippuvireeseen, joka finaalissa Nadalia vastaan olisi saatava kaivettua esiin vaikka väkisin. Nadal ei kaadu puolivaloilla.

Jos Thiem saisi ulosmitattua itsestään kaiken, meillä olisi huima matsi tiedossa. Olisi varsin herkullista nähdä, miten pelaajat riepottelevat toisiaan hurjilla yläkierteillä, taktisilla kuvioilla ja äärimmäisellä taistelutahdolla. Se on kuitenkin varmaa, että hurjaa ja tasaisempaa tykitystä tässä tullaan näkemään enemmän kuin semeissä, sillä luvassa oleva keli on vähintäänkin säädyllinen lämpötiloineen ja tuulineen.

Thiemin kannalta iso asia on syöttäminen. Hän pyrkii hurjine kickeineen ja sliceineen työntämään Nadalia varmasti ulos kentältä äärimmäisen kauas kentän nurkkiin. Slicemaisella ykkösruudun syötöllä ulos Thiem pakottaa Nadalin syvälle rystynurkkaansa, joka tämän olisi hyödynnettävä ottamalla palautus mahdollisimman aikaisin, ajoittain jopa syöttö-volleynä, ja painamalla sitä miljoonaa Nadalin kämmennurkkaan. Myös kiertueen kovimmalla yläjengalla kakkosruudun syötössä ulos kentältä on iso onnistumisen avain, jolla Nadal pysyy ainakin hetken kurissa.

Nämä on kuitenkin hyödynnettävä maksimaalisesti, sillä vähän on sellainen tunne, että finaalin pitkissä ja armottomimmissa tykityspalloralleissa kärsiin pitkässä juoksussa enemmän Thiem, jonka terävyys laskee ottelun aikana todennäköisesti aiemmin ja enemmän kuin Nadalin. Kuormasta johtuen sanoisin, että mitä pidemmälle ottelu meneekin, sitä paremmaksi Nadalin mahdollisuudet kasvavat ja hän varmasti tietää tämän. Voikin hyvin olla, että Nadal hakee tarkoituksellisestikin välillä hyvin pitkiä ja uuvuttavia pisteitä, joilla naulata Thiem arkkua naula kerrallaan. Finaalissa ollaan kuitenkin ensisijaisesti voittamassa ja sen ei tarvitse olla kaunista.

Thiemin onkin aivan pakko päästä useimmiten ja nopeasti kuskin paikalle ja tulitettava sekä riepoteltava Nadalia jatkuvaan kiireeseen ja hyödynnettävä lyhyeksi jääneet keskikentän pallot maksimaalisesti tappamalla niitä ilman selityksiä. Huonosti valmistellut tai aavistuksenkin epäonnistuneet hyökkäykset Nadal torjuu vastaiskuillaan ilman armoa. Usein hän pääsee niiden kautta myös itse kuskin paikalle, jolloin menossa on joka kerta lopun alkua.

Mentaalisesti Thiemin on oltava täysin peloton ja annettava mennä kaasu pohjassa. Semifinaalissa oli joitakin vaaran merkkejä siitä, että kipsi ja tietty passiivisuus iskee, kun hetki on tiukin ja/tai matsi pitäisi ottaa omaan lapaan. Tällaiset tilanteet Nadal ja kumppanit haistavat lähes tulkoon joka kerta ja siitäkin voi tulla yksi suurimmista syistä, miksi Nadal hakee enemmän jo 12. mestaruutta kuin Thiem ensimmäistään.

Jos tätä järjellä ajattelee, niin ei tätä saa Thiemille kyllä mitenkään kääntymään ellei hänellä sitten ole se täysin pöljä päivä. Hyvä taistelu, mutta Nadal vie 3-1 ja iskee luvut 12/18 tiskiin.

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Ennakko: Semifinaali Novak Djokovic vs. Dominic Thiem, Roland Garros 2019

On tämäkin kyllä herkullinen pari, ai jai! Laitetaanpa toinen semifinaalipari uunista ulos!

Novak Djokovic vs. Dominic Thiem
Turnauksen kolmesta selkeimmästä ennakkosuosikista kohtaa tässä parissa kaksi. Dominic Thiem metsästää hirmuisella vimmalla ensimmäistä Grand Slam-voittoaan ja Novak Djokovicille mestaruus olisi jo 16. Suurin kiihoke jälkimmäiselle olisi kuitenkin Novak Slam, jossa hänellä olisi hallussa jo toista kertaa urallaan kaikkien Grand Slamien voitot. Nämä unelmat pysyisivät voitolla edelleen vahvasti elossa. Kummankin nälkä onkin ollut aistittavissa viime kierroksilla hyvinkin selvästi.

Molemmat pelaajat selvittivät tiensä puolivälieristä semifinaaliin hyvin kliinisesti ilman turhia erämenetyksiä. Djokovic on osoittanut olevansa turnauksessa erittäin hyvässä vireessä oikeastaan koko matkan ajan ja Thiem on puolestaan osoittanut hurjaa nousuvirettä. Vaikuttaisi siltä, että kumpikin on vireen suhteen piikkaamassa tärkeimmällä mahdollisella hetkellä.

Djokovicin pelissä silmiinpistävintä on ollut juuri se tehokkuus, josta vastustajien on hyvin vaikea, käytännössä täysin mahdotonta, löytää sellaista kohtaa, mihin he voisivat voitollisesti iskeä. Jos Djoko sellaisen hetken tai tilanteen kohtaa, on hän seuraavassa tilanteessa täysin valmis hakemaan aivan kaiken ja laittamaan pallon takaisin peliin elävän seinän tavoin ja käytännössä uuvuttamaan vastustajat tämän haasteen äärellä. Juuri näin kävi esimerkiksi Alexander Zvereville, jonka 5-4 johto murron turvin ensimmäisessä suli siihen paikkaan siten, että hän sai tuon jälkeen enää neljä geimiä koko ottelussa.

Djokovic onnistuu jatkuvasti pitämään pelinsä hyvin painavana, mikä syö vastustajan pelistä tehoa valtavasti. On yksinkertaisesti vaikea päästä tämän pelin päälle, vaikka kaikki lyönnit olisivatkin olemassa. Djokovicin pienet heikot hetket ovat lopulta niin lyhyitä, että jos niitä ei maksimaalisesti hyödynnä ja pidä hankitusta edustaan kynsin hampain kiinni, niin Djokovic yksinkertaisesti karkaa. Jo noiden hyvin pienten hetkien hyödyntäminen on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on pitää edusta kiinni ja luoda jatkuvaa painetta Djokovicille myös henkisesti.

Juuri siksi Thiemin tuleekin iskeä alusta saakka omilla moukareillaan ikään kuin aivottomasti painetta, voimaa ja riepottelua Djokovicin päätyyn. Djokovic tykkää neutraalin, mutta painavan pallon loputtomasta lyömisestä luonnollisesti hyvin paljon, mutta siinä pelissä häntä ei voita kukaan. Keskikaistan lanaus on hänen tavaramerkkinsä, jonka päälle tulevat iskupaikat hän käyttää kuitenkin äärimmäisen tehokkaasti ja taidokkaasti.

Thiemin peli syöttämisen kickistä lähtien on parhaimmillaan hurjaa riepottelua ja juuri sitä hänen on tehtävä koko ottelun ajan. Djokovic on saatava kulmiin kurottelemaan ja rakennettava hyökkäykset siihen päälle. Thiem on lyöntiensä vaatimasta energiamäärästä huolimatta erittäin kovakuntoinen ja nyt siis ensimmäistä kertaa vieläpä näin vähällä kuormalla Garrosin semeissä, että virtaa on haastaa Djokoviciä vaikka fyysisestikin. Katsotaan ikään kuin kuka on kuka. Djokovic ei kuitenkaan ole enää ihan nuori tai elämänsä armottomimmassa kuntohuipussaan, joten kukaties mitä tästä raastavasta roikkumisesta voisi seurata.

Mutta se on selvää, että Thiemin on voitettava joko ensimmäinen tai toinen erä, jonka päälle hän voi rakentaa pala palalta rakentuvaa yllätystä olemalla lyönnillisesti armottoman tehokas ja aggressiivinen. Hän on ollut näissä tilanteissa jo usein, joten kaikki parrasvalojen ihmettely on jäänyt jo pois.

Miten sitten käy? Vaikka näen Thiemin mahdollisuudet hyvinä, näen Djokovicin totaalitenniksen niin karuna, ettei Thiemkään Djokovicin seinälle mitään voi. Djokovic 3-1.

torstai 6. kesäkuuta 2019

Ennakko: Semifinaali Rafael Nadal vs. Roger Federer, Roland Garros 2019

Hurjat ovat Roland Garrosin tämänvuotiset semifinaaliparit! Voi veljet! Tässä ennakko ensimmäiseen!

Rafael Nadal vs. Roger Federer
Todellakin, eipä tässä tietysti kaavion alaosan suhteen paljon enempää olisi voinut toivoa. Rafael Nadal ja Roger Federer kohtaavat ainakin vielä kerran Grand Slameissä ja nyt siis Grand Slam-massoilla. Jos eläisimme menneitä aikoja, niin massaottelun lopputuloksen povaus näiden sankarien välillä olisi lasten leikkiä jo pelkkää historiaa peilaamalla, mutta nyt, vuonna 2019, se ei sitä välttämättä ole, vai onko?

Muutamia vuosia sitten Roger Federer tuntui viimein keksineen sen keinon, jolla hän pystyy tylsyttämään Nadalin pelin ja varsinkin sen alituisen kämmenpommituksen, jonka lopputuloksena oli usein Rogerin rystylyönnin hajoaminen ja espanjalaisen kruisailu voittoon. Tämä toimi aivan erityisen hyvin juuri korkeapomppuisilla massa-alustoilla, jolla miehet eivät ole vuosiin kohdanneet, sillä Federer on toistuvasti skipannut massakausia. Rystyn paraneminen, sen aiempi ottaminen varsinkin linjakäännön kera ja suurempi mailankehä ovat kuitenkin toimineet Nadalin(kin) suhteen viime vuosina murhaavasti ja Roger on saanut uutta otetta espanjalaisesta. Tämä tuokin tietynlaista maustetta tähän soppaan nyt Garrosilla, vaikka viisi viimeistä ja perättäistä tappiota ovatkin tulleet kovilta kentiltä. Moinen tappioputki laittaa varmasti jopa Nadalin pohtimaan ja prosessoimaan kaikenlaista.

Nyt ollaan kuitenkin massalla, minkä tietysti kumpikin pelaaja ymmärtää. Nadal voi kokea tästä tietynlaista helpotusta, mutta myös painetta. Hänen kuuluu voittaa tällä alustalla ja tämä ottelu. Federerille lähtökohta lienee helpompi samasta syystä.

Mielenkiintoista on tarkkailla, millä taktiikoilla pelaajat tähän semifinaaliin lähtevät. Yrittääkö Nadal toistaa niitä vanhoja hyväksi todettuja massakikkoja iskemällä rajusti kämmenellään Rogerin rystylle ja riepottelemalla tätä yläkierteillä ympäri kenttää vai onko mielessä jotain muuta? Painamalla Roger tiukasti rystynurkkaan ja iskemällä inside-out-kämmen Rogerin kämmennurkkaan tai juuri vastaavaa toisin päin lienee jonkinlainen peruskuvio Nadalille. Tärkeintä espanjalaiselle on, että hän saa liikuteltua Federeriä niin, ettei tämä pääse liikaa niin sanotusti 'pelin päälle' vaan joutuu esimerkiksi kämmenellään lyömään mahdollisimman paljon hieman takapainoisesti ja/tai liikkeestä.

Federerille on puolestaan elintärkeää se, että rysty kestää kaikissa tilanteissa, vaikka sitten alakierteellä. Sitä tullaan joka tapauksessa näkemään hyvin paljon muutenkin, sillä Federer hakee tällä luonnollisesti ilkeyttä, mutta myös tietynlaista rytmittömyyttä ettei Nadal pääsisi missään olosuhteissa rytmiin kiinni. Alakierrettä, stoppareita ja vastaavasti paikan tullen painavaa pommitusta, ettei Nadalkaan pääsisi pelin päälle, vaan joutuisi blokkaamaan ja nostamaan palloa takaisin peliin. Pisteiden tulee pysyä lyhyinä ja sen Federer kyllä syöttö plus kämmen (plus mahdollinen tappolyönti)-yhdistelmillään osaa. Palautusgeimeissä hän voi ottaa jopa rajuja riskejä, sillä kaikki Nadalille luotu paine pelaa nyt Federerin pussiin.

Stan Wawrinkaa vastaan Federer käytti hyvin paljon varsinkin tiukoissa paikoissa ja ottelun lopussa syöttö-volleytä, sillä Stan majaili, huom. Nadalin tapaan, todella kaukana palautuksissaan. Samaa voi surutta käyttää Nadalia vastaan ja erityisesti ykkösruudussa, jossa hän pääsee kääntämään jyrkkiä kulmia Nadalin rystylle. Kaukaa, varsinkaan syvältä rystynurkastaan/-puoleltaan, Nadal ei saa riittävän hyviä ohituksia millään. Muissa tilanteissa Federerin tulee valmistella hyökkäyksensä niin, ettei Nadalille jää aikaa eikä paikkaa ohitusten valmisteluun, sillä pienikin ylimääräinen aika on kohtalokasta sveitsiläiselle. Maltti on siis valttia Rogerillekin.

Mutta massa-alusta on tietysti Federerille armoton ellei sitten perjantain sateet, kylmä ja kostea keli, syö Nadalin kierrettä ja pomppua. Jos taas Nadal saa moukaroida yläkierteitään kuumassa aurinkoisessa kelissä, niin jälki on rumaa. Federerin kroppa tai lyönnit eivät kestäne nadalmaisen fyysistä massapeliä vastaan neljää tai viittä erää. Siksi ottelun alku onkin sveitsiläiselle äärimmäisen tärkeä. Mutta siksi tässä voi piillä myös ohut teurastuksen vaara. Nadal 3-1.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Ennakko: Puolivälierä Dominic Thiem vs. Karen Khachanov, Roland Garros 2019

Keskiviikon toinenkin puolivälieräennakko kehiin!

Dominic Thiem vs. Karen Khachanov
Dominic Thiemin puolivälieräpaikka ei ole yllätys, mutta se on, että mies on pelannut neljässä ottelussaan jo kolme nelieräistä ottelua. Tällä kertaa puolivälierässä ei kuitenkaan ole kyse fyysisestä kuormasta, vaan siitä, että pelillisesti mies ei ole vielä ollut parhaassa iskussaan. Tänä vuonna Thiem nimittäin ymmärsi, mahdollisesti viime vuodesta viisastuneena, jättää Roland Garrosia edeltävän viikon pelaamatta, jotta tankki olisi täynnä Pariisissa. Hyvä niin.

Huolestuttavampaa onkin ollut itävaltalaisen pelin aaltoilu. Toki edelliskierroksella Gael Monfilsiä vastaan tekeminen oli jo selkeästi parempaa ja ennen kaikkea tasaisempaa, joten siinä mielessä kunnon ajoitus lienee kohdallaan. Tasaisuutta tarvitaankin, sillä kaaviossa ovat edelleen jäljellä ne isoimmat uhat Grand Slam-mestaruuden tiellä eli Novak Djokovic ja Rafael Nadal, joita ei massallakaan huonolla pelillä voiteta.

Mutta paha on vastus myös puolivälierässä. Karen Khachanov pelasi huiman ottelun Juan Martin del Potroa vastaan ja osoitti omaa, uudenlaista tasaisuuttaan ja samalla myös jopa suurvoittajan auraa. Voitto oli monessa mielessä iso, sillä ei ole ikinä helppoa kaataa Grand Slam-mestaria Grand Slamissä ja tapa, jolla voitto tuli, oli kertakaikkisen upea sekoitus kypsää taktiikkaa, voimapeliä ja hyvää tatsia. Venäläinen esitti mielestäni nimenomaan kypsimmän esityksensä mitä itse olen häneltä todistanut. Pää kesti paineen alla hyvin ja hänen hyvin juanmartindelpotromainen pelinsä toi voiton Juan Martin del Potrosta. Sekään ei ole ikinä ihan helppo tehtävä. Kysykää vaikka Grigor Dimitrovin Roger Federer-rekordia.

Puolivälierässä onkin mielenkiintoista seurata millä tavoin kumpikin lähtee otteluun ja millä tavalla he yrittävät vastustajansa murtaa. Kumpikin pitää luonnollisesti oman pelinsä pelaamisesta, mutta nyt asetelma vaikuttaisi kovasti siltä, että toinen joutuu joustamaan.

Jos Thiem pääsee myllyttämään yläkierrehelvettiään täydellä teholla, on Khachanovin paha lämäillä riittävän laadukkaasti varsinkaan pitkiä aikoja. Jos taas Khachanov pääsee moukaroimaan Thiemiä, niin tämä joutuu väkisin rimpuilemaan kierteidensä kanssa hieman taaempana, mistä painavan vastaiskun tekeminen on hyvin haastavaa.

Molemmat osaavat viedä peliään erinomaisesti, jos he saavat siihen tilaisuuden. Ottelu pelataan Suzanne-Lenglenillä, joka on hieman Philipp Chatrieriä hitaampi, mikä suosii aavistuksen Thiemiä, mutta tasaista tästä tulee väkisin. Sanoisin, että Thiem välieriin erin 3-1.

Ennakko: Puolivälierä Novak Djokovic vs. Alexander Zverev, Roland Garros 2019

Ensimmäiset puolivälierät menivät täysin kuten ennakoitiin tai melkein kuten ennakoitiin. Seuraavaksi isketään toiset puolivälierät liveksi!

Novak Djokovic vs. Alexander Zverev
Turnauksen aikana tasaisimmat ja jopa murhaavimmat esitykset on tarjoillut ehdottomasti Novak Djokovic. Peli on ollut todella solidia ja kuntokin vaikuttaisi olevan timanttia. Novak-Slam numero kaksi on tuonut toistaiseksi pelkkää nälkää, eikä otteissa ole näkynyt juurikaan ylimääräistä painetta aiheen tiimoilta. Toki aivan kuten Rafael Nadalin kohdalla, niin ei Djokovicinkaan reitillä hirmuisia testejä ole vielä ollut. Muiden kannalta Nolen peli on kuitenkin vaarallisen hyvällä kurssilla juuri nyt.

Puolivälierässä kyytiä pääsee testaamaan Alexander Zverev. Nuorta saksalaista ja hänen peliään on jo pidemmän aikaa leimannut tietynlainen passiivisuus, jonka myötä hän vajoaa usein lähes kaksi metriä takarajan taakse ja mikä huolestuttavinta, myös silloin kun pitäisi hyökätä.

Käytännössä tämä on lisääntynyt siitä lähtien kun häntä alettiin pitää suureen ääneen seuraavana uutena Grand Slam-mestarina. Tämä vetäytyminen täytyy saada kuriin viimeistään nyt, sillä Djokoviciä on hyvin vaikea lyödä noin passiivisesta pelipositiosta vaikka sieltä tulisi millaista moukaria.

Ottelu ei kuitenkaan kiteydy ainoastaan tähän. Tulee muistaa, että Zverev pelaa nyt jo yhdeksättä (!) perättäistä turnausviikkoaan ja vaikka tuohon mahtuu yhden tai kahden ottelun viikkoja, niin vielä viikko ennen Roland Garrosin alkua hän pelasi täyden viikon Genevessä voittaen neljä ottelua, joista kolme oli vieläpä kolmieräisiä. Tämän lisäksi Garrosillakin on kertynyt jo kaksi viisieräistä ja yksi nelieräinen kamppailu. Tuo taakka alkaa olla jo sellainen, että se tuntuu aivan varmasti pohkeissa varsinkin Djokovicin kaltaista seinää vastaan. Toki toissa viikon turnausvoitto toi varmasti itseluottamustakin, mutta en millään jaksa uskoa, että se kantaisi tämän fyysisen haasteen yli, jota Djokovic mielellään poikasille tarjoilee.

Djokovic ei anna mitään ilmaiseksi ja hän pystyy tarvittaessa pelaamaan pitkiä ja äärimmäisen uuvuttavia totaalitennispalloralleja, joiden tuloksena fyysiset äärirajat tulevat vastustajille tutuksi. Aivan kuten mm. Daniil Medvedeville Australian Openissa tänä vuonna, jossa hän pelasi käytännössä tältä jalat alta.

Toki Djokovicin täytyy säästellä myös itseään tältä uuvuttamiselta. Novak-Slamiin tarvitaan vielä kaksi voittoa tämänkin jälkeen ja jos ennusmerkit pitävät kutinsa, niin välierästä ja finaalista tuskin tulee ihan puistokävelyä.

Pelillisesti ottelussa tulee olemaan kyse siitä, kumpi pelaajista saa pidettyä takarajasta kiinni paremmin. Kumpi saa työnnettyä toisen kauemmas voittaa. Takarajan pitämiseen tarvitaan kuitenkin hurjasti voimia ja lyönnin painavuutta, joita kummallakin toki on, mutta jaksaako Zverev moista erän tai kahden tai peräti kolmen verran jää nähtäväksi.

Djokovic vie ja Zverev vikisee. 3-0.

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Ennakko: Puolivälierä Rafael Nadal vs. Kei Nishikori, Roland Garros 2019

Päivän toinenkin puolivälierä on toki herkullinen ainakin paperilla, mutta suurehko vesittymisen vaara on tässä ottelussa ilmeinen.

Rafael Nadal vs. Kei Nishikori
Nadal on ollut hyvässä vireessä ja tehnyt juuri sen, mitä on odotettukin. Peli on paikoitellen todella jäätävää, mutta pieniä aaltoilujakin on seassa ollut, vaikka ns. todelliset mittarit ovat vielä kohtaamatta. Erätappiossa David Goffinille oli ehkä hieman työtapaturman makua, mutta toisaalta, tuliko niitä esimerkiksi viime vuonna? Niinpä. Ei tullut. Mielestäni tämän vuoden turnaus onkin vielä täysin auki, eikä Nadalin lanaus ole tänä vuonna mitenkään yliluonnollista vielä ollut.

Mittaria ei tarjoile kuitenkaan vielä Kei Nishikorikaan, sillä vaikka japanilainen on pelannut hienosti ja jopa ajoittain haastanut Nadalia hyvin massallakin, niin nyt alla on niin hurja kuorma, ettei itsensä uuvuksiin usein pelaava Nishikori pysy varmastikaan millään tasolla Nadalin kyydissä tiistaina. Kaksi edelliskierrosta ovat vaatineet täydet viisi erää ja toisellakin kierroksella kului neljä erää Jo-Wilfred Tsongan kanssa. Kun Nadal tietää tämän, hän voi lähteä isoilla tykeillä heti ottelun alusta lähtien ja odotella japanilaisen kypsymistä tekemälle tälle parhaimmassakin/pahimmassakin tapauksessa hitaan, mutta varman kuoleman.

Lisäksi Nishikorin keskittyminen Nadalin kohtaamiseen jää varsin lyhyeksi, sillä ottelu Benoit Pairea vastaan venyi maanantaille, joten vahva on se tunne, että Nadalin myllyssä geimitkin ovat nyt tiukassa ja tästä tulee puolivälierien selvin ottelu.

Jotenkin Nishikorin tulisi vain lämäillä menemään ja toivoa, ettei Nadal pääse rytmiin kiinni, mutta kyllä tässä nyt aikamoista ihmettä ja/tai taikatemppua tosiaan tarvitaan, jotta Nishikori edes erän saisi. Nadal 3-0.

Ennakko: Puolivälierä Roger Federer vs. Stan Wawrinka, Roland Garros 2019

Reilu viikko pelattu ja aivan ei ennakon mukaisesti ole menty, mutta suurimmat suosikit sen sijaan ovat edelleen pitäneet pintansa. Puolivälierissä yllättyksiä voisi kuitenkin olla tarjolla. Tai sitten ei.

Roger Federer vs. Stan Wawrinka
Päivän avaa (klo 15 alkaen) kvartsien SE ottelu. Odotettavissa on hurjaa taistelua niin fyysisesti kuin mentaalisestikin, jos vain Stan the Man on toipunut riittävästi ja ladannut siinä samalla myös henkiset akkunsa. Edellinen ottelu Stefanos Tsitsipasta vastaan oli turnauksen tähänastisista otteista sitä parasta antia. Viisi tuntia armotonta taistelua, jossa ajoittain näytti toki jo vähän siltä, että uusi sukupolvi Tsitsipaksen johdolla alkaa kaatamaan absoluuttisella paremmuudellaan näitä otteluita, mutta jostain Wawrinka kaivoi vielä ylimääräisen taisteluvaihteen eikä yksinkertaisesti suostunut häviämään tuota ottelua.

Pelaajat tulevatkin otteluun periaatteessa täysin erilaisista lähtökohdista, sillä Federer on tehnyt juuri sen, mitä hän ja miljoonat muut massapaluulta toivoivat: hän on hoitanut neljä ensimmäistä otteluaan tyylillä ja mikä tärkeintä, puhtaasti 3-0 ilman erämenetyksiä, ilman yhtään ylimääräistä kuormaa. Kentällä on kulunut vain käytännössä hieman enemmän aikaa kuin mitä Wawrinka vietti tuossa Tsitsipas-ottelussa ja juuri tämä saattaakin siivittää Rogerin sellaiseen lentoon puolivälierässä ettei Wawrinka pysty siihen vastaamaan.

Wawrinkan tulee, kuormasta huolimatta, jaksaa moukaroida tätä ottelua siten, että hän pystyisi horjuttamaan Federeriä fyysisesti ja se vaatii kyllä hurjasti omaakin fysiikkaa. Stanin tulee paukuttaa peruslyöntejään voimalla riittävän kauaksi Federerin pelikeskuksesta, jotta tämä joutuisi ottamaan ne 3-4 askelta palloon mahdollisimman usein. Vain silloin Federerin lyönneistä alkaa katoamaan sitä terävyyttä, jolloin Stan pääsisi iskemään rajummin.

Federer luonnollisesti tietää Stanin kuorman ja pyrkii kaikissa mahdollisissa tilanteissa liikuttelemaan tätä sekä leveys- että varsinkin syvyyssuunnassa. Stoppareita sekä ilkeitä matalia ja lyhyitä rystyalakierteitä on luvassa varmasti niin paljon, ettei Stan pääse rytmiin kiinni. Tätä Federerin täytyy toki tehdä muutenkin, sillä rytmikäs Stan on painajainen kenelle tahansa.

Federerin hyvä syöttäminen ja kämmen ovat tietysti avainasemassa hurjan hyökkäämisen ja verkolle pyrkimisen kanssa. Tässä täytyy kuitenkin olla massalla erityisen tarkkana, sillä vastassa on nyt ensimmäinen kova testi ja sen mukainen taitotaso. Stan osaa ohittaa molemmilta puolilta äärimmäisen terävästi ja varsinkin rystypuoli tarjoaa voimallaan ja monipuolisuudellaan haastetta purtavaksi.

Sanoisin, että Federer on tähän otteluun tuoreempi ja sitä kautta valmiimpi. Roger ottaa väsyneestä ja emotionaalisesti tyhjästä Wawrinkasta pakkovoiton erin 3-0. Stan voiton mahdollisuudet vaatisivat vähintään ensimmäisen erän voiton ja sen, että hän saisi väsytettyä jotenkin Rogeria väsymättä itse. Hyvä asenne kantaa pitkälle, mutta rajansa kaikella.

torstai 30. toukokuuta 2019

Vanha pallot hyötykäyttöön

Kaikilla tennistä paljon pelaavilla on ikuinen ongelma jota voisi pallojätteeksikin kutsua. Pelureille vanhoja tennispalloja kertyy nurkkiin vuositasolla kymmeniä ellei peräti satoja. Mitä ihmettä tälle pallojätteelle voisi keksiä?

Ensin palloja pidetään kenties hetki "hyväkuntoisina huonoina palloina" syöttö-/koppatreenipalloina, mutta sen jälkeen niistä tulee käytännössä jätettä. Tennisseuran kaapit ja hallien nurkat pullottavat näitä "tykkipalloja" siinä määrin, että pallojen luovuttaminen seuran junioritoimintaan on lähinnä ongelman ulkoistus muiden huoleksi.

Monesti tuleekin pohdittua mihin vanhoja palloja tunkisi tai miten niitä käyttäisi. Jotenkin tuntuu hölmöltä tuupata niitä roskikseen, ei edes tennishallilla. 

Seuraavassa joitain käyttämiäni (ja kokemiani) uusiokäyttökohteita.

Lahjoitus
Käytännössä kyseessä on henkilökohtaisen ongelman ulkoistaminen, mutta toimivuus ja tyytyväisyys on tapissa, sillä varsinkin päiväkodit, koulut, taloyhtiön lapset sekä koiraihmiset ottavat mielellään vastaan säkillisen palloja muutaman kerran vuodessa. Tennispalloilla sujuvat niin pihapelit kuin koiran leikitykset. 

Ehdoton plussa jälkimmäisen kohdalla on se, että koirien käsittelyn jälkeen pallot malttaa tuupata hyvillä mielin jo roskikseen.

Iso myös plussa siitä, että lahjoittaminen poistaa pallo-ongelman hetkellisesti täysin ja pääset eroon monesta pallosta kerralla.

Stressi-/ajatuspallo
Töissä ajatus suorastaan lentää kun kopittelee hetken pallon kanssa joko itsekseen tai kollegan, seinän, katon tai lattian kanssa. Kolmella tai useammalla pallolla voi viihdyttää muita esimerkiksi jönglööraamalla.



Sisustukselliset elementit
Käyntikortin pidike, avainnaula, you name it! Katso lisää Tenniskoulu Topspinin Pinterest-sivulta. Oma taidonnäytteeni olkoon oheinen nimikylttipidike työpisteeltäni. Viilto ja se on siinä! Pallo on kuitenkin sitkeää materiaa, joten varovaisuutta ja kunnon työvälineitä kehiin!


Hierontapallo
Käytän itse vanhaa tennispalloa useasti yläselän ja aivan erityisesti lapaluiden välisen alueen hierontaan. Jumitus saa ainakin hetkellistä helpotusta siitä, kun makailee pallon päällä pallo kipukohdassa. Näyttää hölmöltä, mutta tuntuu hyvältä! 

Myös monet voimistelijat ja voimisteluseurat kysyvät palloja mm. jalkapohjan ja -terän hierontaan.


Lomaltapaluujäynä
Yksi tapa pallojen uusiokäytöstä voi olla jotain todella nokkelaa kuten työkaverieni tekemä lomaltapaluujäynä, jossa he teippasivat (!) toistasataa palloa työpöytääni kiinni muutaman kesän takaisen merkkipäiväni kunniaksi. Vahva oli se tunne, että tämän jälkeen olin nähnyt kaiken.




Oli miten oli, jaa omia käyttökohteitasi tai ideoitasi kommenteissa! Kommentoijien kesken arvotaan sata käytettyä palloa hyvään kohteeseen! :-)

sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Ennakko: Roland Garros 2019

Pitkään odotettu massakauden huipennus on vihdoin täällä! Roland Garros, kauden toinen Grand Slam, tarjoilee tuttuun tyyliin huimaa taistelua kahden viikon ajan Pariisista. Yhtä tuttuun tapaan vasurilla-blogi tarjoilee turnausennakkoa tässä ja nyt!

Odotukset ovat jälleen vähintäänkin katossa, sillä turnauksen neljä suurinta kysymystä ovat kertakaikkisen herkullisia:

  • Ottaako Rafael Nadal jo 12. mestaruuden uusitulla Philipp Chatrier-areenalla, joka on ollut hänen olohuoneensa käytännössä 14 vuoden ajan?
  • Saako Novak Djokovic uransa toisen Novak Slamin eli kaikkien Grand Slamien yhtäaikaisen hallinnan täyteen vai käyvätkö paineet sittenkin liian suuriksi?
  • Kun Nadalin massakausi 2019 on mennyt ehkä aavistuksen alavireisesti, niin ottaisiko joku nuoresta kaartista tyyliin Dominic Thiem tai Stefanos Tsitsipas sittenkin sen isoimman askeleen ja nousisi jopa mestaruuteen saakka. Se ei ole ihan mahdotonta, mutta... Niinpä niin. Nadal, Djokovic, Federer. Ugh.
  • Roger Federerin, 37, paluu Roland Garrosille, joten mitä voimme odottaa? Mestaruutta tuskin, mutta semifinaalikin olisi jo huikea suoritus. Varsinkin fyysisesti, sillä massa on alustana armoton.
Mutta mennäänpä kaavioihin.

Kaavion 1. neljännes
Novak Djokovicin koko ajan parantunut massavire laitettiin merkille viimeistään Madridissa, jossa mies otti ensimmäisen massavoittonsa kolmeen vuoteen ja jota seurasi vielä sateisen Rooman turnauksen finaalipaikka. Itsekin aloin Madridin jälkeen puhumaan NovakSlam numero kakkosesta in the making, onko se sitä, nähtäväksi.

Vaikka Madrid on olosuhteiltaan hieman nopeampi kuin Roland Garros ja vaikka väsynyt Djokovic saikin Nadalilta Roomassa kuonoon, niin Djokovic on ehdottomasti nostettava ennakkosuosikkien joukkoon Pariisissa. Kaavio on puolivälieriin, ehkä jopa välieriin täysin hallittavissa, mutta isoin kaski matkalla finaaliin tulee todennäköisesti semifinaalissa Dominic Thiemin muodossa, joka arvottiin siis samalle puolen kaaviota. 

Toki puolivälierässäkin voi olla tekemistä, jos arvaamaton ja Monte Carlon voittanut Fabio Fognini pelaa yhtä huolettomasti ja pelottomasti kuin hän parhaimmillaan pelaa, mutta riittääkö italialaisen tasaisuus sittenkään sinne saakka? Hänen pelitasossaan on sittenkin edelleen yksi tourin suurimpia variansseja ja isompi lienee vain Nick Kyrgioksella, joka valitettavasti joutui vetäytymään jalkavamman vuoksi pois turnauksesta.

Mielenkiintoinen seurattava on myös Alexander Zverev, joka voitti juuri Geneven turnauksen Garrosin alle. Se tietää hyvää itseluottamukselle, mutta miten käy palautumisen kanssa? Täysi viikko nyt ja siihen kaksi viikkoa Grand Slamiä päälle. Enpä jaksa uskoa. Suurikokoinen pelaaja tarvitsee maksimaalisen palautumisen, jotta herkkyys ja terävyys olisivat huipussaan. Ilman terävyyttä pitkään kroonisesta passiivisuudesta kärsinyt Zverev jatkaneekin passiivisuuttaan myös Garrosilla. Geneve oli riski, joka kannatti, mutta samalla se söi jälleen yhden hyvän mahdollisuuden isompaan Grand Slam-menestykseen. Kaavio ei olisi pahimmasta päästä hänelläkään ennen puolivälieriä...

Puolivälierä: Djokovic vs. Fognini


Kaavion 2. neljännes
Thiemin neljännes varsinkin kun itävaltalainen malttoi tänä vuonna jättää juuri Garrosin alla pelatut turnaukset (Geneve/Lyon) väliin. Kuormaa on (ollut jo vuosia) turha kerätä, kun massapeli on toiminut melko lailla samaan tapaan kuin edellisinäkin vuosina. Garrosille on hänen kuluttavalla pelitavalla ja lyönneillä pakko mennä erittäin hyvin levänneenä, jotta sitä olisi toisen viikon lopullakin iskussa, kun otteluista suurimmat ovat käsillä. 

Thiemin peli on ollut tämän vuoden massoilla paikoittellen upeaa seurattavaa, mutta välillä on toki jälleen kerran tuntunut myös siltä, että monotoninen pommitus ja oman kropan maksimaalinen repiminen olisi hänelle edelleen se ainoa tapa pelata tennistä. Tätä yhden vaihteen peliä pitää ainakin jossain kohtaa hieman tuunata, sillä parhaat (Djokovic, Nadal, Federer) ovat edelleen mestareita rikkomaan monotoniset pelit ja lopulta ajatukset sekä itseluottamuksen. 

Kaavion toinen puolivälieräpaikka on ikään kuin pedattu viime vuoden semifinalistille Juan Martin del Potrolle, jolla on toki luvassa mielenkiintoinen avausottelu juuri Geneven finaalissa ollutta Nicolas Jarryä vastaan, joka hänkin osaa pommittaa ja laittaa palloon hurjaa vauhtia. Ehdottomasti yksi avauskierroksen otteluita, jos chileläinen ehtii palautua ennen ottelua raskaasta Sveitsin viikosta. Delpo on kuitenkin pelannut nousujohteisen lupaavasti ja on taistelutahdollaan edelleen ehdottomasti yksi parhaista Grand Slam-pelaajista. 

Puolivälierä: Thiem vs. Del Potro

Kaavion 3. neljännes
Federer, Federer ja vielä kerran Federer. Kuten jo aiemmin kysyin, onko miehessä vielä massapaukkuja isoon massapaukkuun? Kaavio on kolmannelle kierrokselle saakka vielä täysin hallittavissa, mutta sitten alkaa tulla harvinaisen sitkeitä kavereita, jotka tekevät kiusaa ikääntyvälle mestarille vai miltä loppuohjelma Diego Schwartzman/Marco Cecchinato, Stefanos Tsitsipas, Rafael Nadal, Thiem/Djokovic kuulostaa teidän korviinne? Itse aistin Rogerin alaselkä- ja jalkakivut jo täällä saakka. Kaavio ja massa-alusta on nyt vain liian armoton. Hyvällä Federer-syöttämisellä pohjustetaan toki hyvin ja ollaan massallakin pitkällä, mutta paras viidestä -otteluissa erätappioita ei saisi tulla kierroksilla 1-4 juuri yhtään, jotta mahdollisuudet semifinaaliin ja siitä eteenpäin voisivat olla olemassa.

Tsitsipas on tehnyt suhteellisen tasaista jälkeä tämän kauden massoilla ja noussut omallakin arvoasteikollani ehkä sittenkin NextGen-pelaajien piikkipaikalle ohi Alexander Zverevin. Kreikkalainen on varmasti valmis ja letkeän rento peli lähtee vähintäänkin yhtä letkeästi, joten hänellä on potentiaalia hyvinkin pitkälle tässä turnauksessa. Monipuolinen, hieman jopa rytmitön peli on monelle todella hankala ja kun siihen lisätään hänen sisukkuus, sitkeys, yritteliäisyys ja loistava asenne, niin kasassa alkaa olla harvinaisen hyvä yhdistelmä tulevaisuuden mestaria. 

Puolivälierä: Federer vs. Tsitsipas

Kaavion 4. neljännes
Kaaviot lienee tänä vuonna arponut joku Nadalin tiimistä, sillä paikka semifinaaliin tuskin on uhattuna. David Goffin, Nikoloz Basilashvili ja Daniil Medevedev/Kei Nishikori eivät nykyiskussaan ailahtelevaakaan Nadalia juurikaan uhkaa, eivät varsinkaan paras viidestä otteluissa. 

Nadalin Rooman vire oli pelottavinta Nadalia vuoteen ja saapui Garrosia ajatellen juuri kreivin aikaan ja voi olla itse asiassa hyväkin, että otteluita ennen Pariisia kertyi massoilla nyt edellisvuosia maltillisemmin, sillä ei Nadalkaan enää nuori poika ole. On selvää, että myös hän tarvitsee maksimimäärän palautumista, lepoa ja itseluottamusta Garrosin alle. 

Suurin itseluottamusboosti lieneekin tullut Djokovicin voittamisesta Rooman finaalissa. Toki serbi oli varmasti väsynyt, mutta silti näkisin, että se oli Nadalille  iso hyvin suuri voitto tämän kaksikon rivalryssä. Djokovicin mörkömäisyydestä Nadalille kertoo kuitenkin paljon se, että väsyneenäkin hän otti hyvin pelanneelta Nadalilta Roomassa erän. Mitä hän voikaan tehdä tuoreempana? Erittäin herkullinen kysymys, jos tämä kaksikko finaalissa kohtaisi. Palataanpa tähän sitten aikanaan. 

Puolivälierä: Nadal vs. Medvedev

Semifinaalit:
Djokovic vs. Thiem
Nadal vs. Tsitsipas

Finaali:
Nadal vs. Thiem

Voittaja:
Nadal.

Eurosport näyttää turnauksen kanavillaan ja EurosportPlayer-palvelussaan. Eurosport ja vasurilla.com ovat yhteistyössä kaudella 2019.

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Haastattelussa Jarkko Nieminen

Mukavien yhteensattumien seurauksena vasurilla.comin haastattelut jatkuvat tällä kertaa varsinaisen tähtivieraan kera, sillä vasurin grillauksessa on vasuri suoraan vasurien kunniagalleriasta, ei enempää, eikä vähempää kuin Jarkko Nieminen, hyvät naiset ja herrat!!!

Sain ilon ja kunnian jutella mestarin kanssa monista tennikseen liittyvistä teemoista puhelinhaastattelussa, mistä on tässäkin vielä syytä osoittaa kiitokset Jarkolle, jonka päivät täyttyvät varmasti muustakin ohjelmasta. Kiitos, Jarkko!

Haastattelu on jaettu pariin kokonaisuuteen, joista tämä ensimmäinen keskittyy Jarkon kuulumisiin, Eurosport-kommentaattorin työhön ja Roland Garros-spekulaatiohin. Eikä tietenkään unohdeta tenniksen sana-assosisaatiotestiäkään, jonka kanssa Jarkollakin riittää haastetta!

Haastattelun jatko-osa seuraa myöhemmin kesällä, joten pysykää linjoilla! Mutta sitten jo haastattelun pariin!

Moikka Jarkko ja suuri kiitos vasurilla.comin haastatteluun lähtemisestä! Kiva, että löysit aikaa haastattelun tekemiseen!
No joo, ei mitään, tenniksestä jaksaa toki aina jutella.

Miten menee?
Kiitos oikein hyvin. Perhearkea ja tennishommia. Hienoa, että on uran jälkeen löytynyt kivat hommat. Pikkupojan harrastuksesta saanut itselleen monivuotisen ammatin pelaamisen ja aktiiviuran jälkeenkin selostusten ja liiton valmennushommien sekä miesten maajoukkuetoiminnan muodossa. Lisäksi nykyisin tulee liiton kautta valmennettua myös junnuja, mikä on todella hauskaa. Kaiken kaikkiaan siis hyvin monipuolinen toimenkuva ja olen tosi motivoitunut.

Entä miten oma treenaaminen nykyisin?
En enää itse pelaa säännöllisesti. Aktiiviuran jälkeen tuli pelattua vielä seuraavat maaottelut, mutta niiden jälkeen en ole pelannut mitään liigoja tai muita aktiivisesti. Ehkä tulevaisuudessa jotain senioriliigoja voisi pelata. Heh heh...

Ei ole mitenkään säännöllistä urheilua muutenkaan juuri nyt, että enemmän pitäisi tehdä. Aika riippuvainen olen oikeastaan noista valmennuskuvioista, nuorten ja miesten maajoukkueen sparrauksista, kun ovat täällä päin reissujensa välillä. Saattaa tulla siis viikkoja, että tulee paljonkin lyötyä ja ne ovat toistaiseksi pitäneet virettä mukavasti yllä. Niitä tuleekin tehtyä aina kun vaan sopii. Pääasia, ettei tulisi mitään levottomia pelitaukoja, että pystyy antamaan hyvää sparrausta ja pelillistä palautetta.

Miltä Grand Slamien kommentointi Eurosportille on maistunut? 
Se on ollut tosi mahtavaa alusta lähtien. Kaksi vuotta tulee kesän Wimbledonissa täyteen. Kokemus opettaa ja varsinkin viestimisen ja ulosannin sitä on oppinut ja kehittynyt paljon. Kokemus auttaa siis tässäkin samaan tapaan kuin itse pelaamisessa ja mieltä toki lämmittää, että palaute on ollut tosi positiivista ja kannustavaa.

Periaatteessa hommat oli helppo aloittaa, sillä teen käytännössä samaa kuin mitä tein pelaajana. Analysoin matsia ja pelaajia vähän samaan tapaan kuin omalla uralla, mutta nyt kerron näkemäni katsojille ääneen. Tavoitteena on tietysti se, että voisi auttaa kaikki katsojia, niin ensikertalaisia kuin enemmänkin lajia seuranneita, jotta he kaikki saisivat kommentoinnista jotain lisäarvoa.

Myös selostamisen rytmi eli Grand Slamit neljä kertaa kaksi viikkoa per vuosi on varsin sopiva. Pidän erityisesti siitä, että saan selostaa sekä miesten että naisten pelejä. Tämä pitää mut hyvin pelissä kartalla ja palvelee loistavasti myös muuten, kuten valmennushommissa.

Toki seuraan tennistä muutenkin, mutta en ihan samalla intensiteetillä. Tässä mun pitää olla valmiina analysoimaan jokainen piste, vaikka en tietenkään puhukaan ihan joka pisteen jälkeen, mutta päässä sitä tekee intensiivistä tennisanalysointia aina kaksi viikkoa kerrallaan. Se ei varsinkaan samalla intensiteetillä välttämättä kotisohvalla onnistuisi, kun tulee väkisinkin joitain taukoja, jääkaapilla käyntejä tai esteitä.

Tällä hetkellä tulee myös sen verran vähän reissattua, ettei näe livenäkään huippumatseja, satunnaisia reissuja lukuun ottamatta, niin tämä on hyvä siinäkin mielessä.

Kuvio palvelee hyvin myös siinä, että kun isolla rintamalla tulee nyt uusia pelaajia ja vanhempi sukupolvi, jossa itse pelasin, alkaa pikkuhiljaa väistymään, niin pysyn kartalla ja pääsen analysoimaan uuden sukupolven pelaajia matsien aikana. Osa pelaajista tulee kuitenkin jotenkin puskista, joten matsien aikana pääsee hyvin tutustumaan heihin ja heidän peliinsä.

Niin, palataanpa tuohon aloittamiseen eli mistä se sai alkunsa?
Eurosportilta otettiin yhteyttä ja sitä kautta, eikä siinä sen kummempaa. Olin vähän siinä miettinyt, mitä sitä alkaisi tekemään ja vähän puskista tullut salibandykin oli juuri sopivasti jäänyt. Lisäksi tämä sopi aikatauluihin muutenkin hyvin, kun esimerkiksi maajoukkuetoiminta Davis Cupeineen ei mene Grand Slamien kanssa ikinä päällekkäin. Tämä sopi erittäin hyvin palettiin ja palvelee tosiaan muutakin tekemistä erittäin hyvin. Samoihin aikoihin tosiaan liitostakin otettiin yhteyttä ja saatiin hyvä kokonaisuus kasaan.

Haastattelin viime vuonna Arne Sixiä ja yhteistyönne tuntuu toimivan hienosti. Tuleeko paineita, kun tenniksen kävelevä tietosanakirja tenttaa suorassa lähetyksessä, välillä jopa omista otteluistasi? 
Heh, ei tule paineita. Pikemminkin päinvastoin. Meillä on hyvä tasapaino ja kollegoiden hyvä tietotaito oikeastaan helpottaa vaan homma ja tuo luottamusta sekä turvaa omaan selostamiseen, joten kokonaisuus on vankalla pohjalla. Alusta asti yhteistyö on tuntunut luonnolliselta ja toimivalta ja on ylittänyt kaikki odotukset. Hyvien kemioiden ansiosta, homma on lähtenyt rullaamaan tosi helposti.

Kyllä, se on kuulostanut siltä myös katsojalle. Entä, miten valmistaudut selostuksiin?
Kollegoiden kanssa käydään etukäteen läpi edellisiä tuloksia, matseja ja pelaajia. Katson pätkiä netistä ja silloin tällöin otan tuttuun ja luotettavaan valmentajaan, kuten viimeinen valmentajani Jan De Witt, myös yhteyttä ja haen näkemystä myös sieltä. Tennisuutisia tulee seurattua lisäksi.

Uusia pelaajia tulee oikeastaan koko ajan, joten heistä täytyy ottaa selvää.

Mites tuota noin toi vasurilla.com? Tuleeko luettua ja nyt Jarkko tarkkana! Heh heh..
Itse asiassa vuosi sitten, kun Arne Six asiasta mainitsi, niin silloin tutustuin blogiin. Ennen sitä en ollut tietoinen.

Ok. Hienoa! Entä miten käy Roland Garrosilla?
Muutama viikko on joo spekuloitu kovasti, mutta kummasti taas kun iso kisa lähenee ja no Rooman finaalin (Rafael Nadal vs. Novak Djokovic) jälkeen, niin on taas vaikea nähdä, että sieltä joku uusi puskisi voittoon. On se vaan niin käsittämätöntä, että tämä supernelikko pyyhkii vieläkin lattiaa kaikilla ikäluokilla, pelaajilla ja haastajilla.

Ilo ja kunnia ollut pelata tämän supernelikon kanssa, mutta jos otetaan Grand Slamit ja Masteristkin, niin eihän tässä ole mitään järkeä, että miten tällaisessa lajissa voi dominoida tuommoinen porukka. Täysin käsittämätöntä! Ja se peli, mitä ne käytännössä pelaa viikosta ja päivästä toiseen kaikilla alustoilla, niin se on vaan niin vaikuttavaa, kuten Rooman finaali taas osoitti.

Nuoremmista (Alexander) Zverev on ollut taas vaisumpi, mutta nyt esimerkiksi joku (Stefanos) Tsitsipas vaikuttaa olevan paljon valmiimpi viemään isoja kisoja loppuun asti, että olisiko siinä tulevaisuudessa se ykkösmateriaali, se jää nähtäväksi. Toki (Dominic) Thiem myös.

Mutta käytännössä siis sama tylsä vastaus kuin toistakymmentä vuotta melkein ollut.

(Roger) Federer on varmasti yksi, jos vaan paikat pysyy kunnossa. Paras viidestä otteluissa vaikea kaadettava myös, sen verran hyvältä massapelikin näytti, mutta en sitä nyt missään nimessä ykkössuosikiksi pistä, mutta vaikea on häntäkin haastaa.

Niin, jotenkin tuntuu, että vaikuttaisi pakan olevan mukavasti auki, kun Nadalkaan ei viime viikko poislukien ole kuitenkaan täysin vaikuttanut ja voisi siis olla voitettavissa?
Joo, kyllä kyllä! Nyt tietysti pelaa huikeaa tennistä ja kun ajatellaan paras viidestä otteluita, niin ei sitä moni vaan massalla voita, vaikka se pelaisi millä tavalla tai vaikka millä kädellä, heh heh. Vaikuttaisi hänkin olevan pelottavan kovassa kunnossa, kun isot kisat lähestyy.

Mut hei, ei kai näissä mun veikkauksissa mitään yllättävää kyllä ole. Mutta kiinnostava kisa kyllä on tulossa! Nuoret tekee kuitenkin tuloaan ja vanhoilla alkaa väkisinkin taso jossain kohtaa laskemaan.

No niinpä. Iso kiitos tästä! 

Mutta hei, ei tässä vielä kaikki! Mulla on tällainen syväluotaava ja pimeimmät tennissalaisuutesi paljastava artonybergmainen sana-assosisaatiotesti eli vastaat siis mahdollisimman nopeasti ja lyhyesti seuraaviin sanoihin ja kysymyksiin. Oletko valmis?
Joo.

Tennis
Intohimo.

Syöttö
T'äysin itsestä kiinni.

Palautus
Nopea.

Kämmen
Hmm… Apua, nää on liian helppoja, niin menee vaikeaksi… Heh heh. Kämmen on tota… Kiertäen makeempi.

Rysty
Ihana lyönti.

Smash
Tappopaikka.

Lobbi
En juuri käytä.

Volley
Toivoisin näkeväni enemmän.

Stoppari
Pehmeät kädet.

Raja
Aina sama.

Verkko
Käy muutenkin kuin kättelemässä.

T-piste
Hyvä syöttömaali.

In
Parempi kuin out.

Out
Koitan välttää.

Etu
Hyvä pitää.

Tasan
Hienous ettei jää lopputulokseksi.

Geimi
Miniottelu.

Erä
Voita viimeinen.

Ottelu
Hieno matka.

Idoli
Nuorempana oli Michael Jordan.

GOAT
Parhautta.

Paras näkemäsi ottelu?
Huh huh. Nyt on paha. Sanotaan mieleenpainuvin Mahut vs. Isner, Wimbledon 2010.

Paras pelaamasi ottelu?
Positiivisin yllätys oli Monacossa 2013 Juan Martin del Potroa vastaan. Vanhemmilla tennispäivilläni pelasin huonoimmalla alustallani niin hyvin.

Taidolla vai tuurilla?
Taidolla.

Järjellä vai tunteella?
Tunteella.

Tiedolla vai mutulla?
Tiedolla.

Hyökkäys vai puolustus?
Hyökkäys.

Yläjenga vai slice?
Yläjenga.

Kämmen vai rysty?
Rysty.

Syöttö vai palautus?
Palautus.

Vasurilla vai oikurilla? Ja nyt taas tarkkana...
Vasurilla.

Loistavaa! Kiitos Jarkko!
Joo, kiitos! Olipas paha. Harvoin joutunut lyöntejä näin analysoimaan.

... Jatkuu kesällä ja luvassa on mm. valmennus-, vasuri- ja musiikkiasiaa!


Eurosport ja Tenniskoulu Topspin/Vasurilla.com ovat yhteistyössä kauden 2019 ajan.

tiistai 14. toukokuuta 2019

Vasurilla testaten: RS Black Edition All Court pallo

Vasurilla.comin suositut pallotestit jatkuvat ja tällä kertaa vuoron saa Robin Söderlingin RS Black Edition All Court tennispallo, jota on käytetty muun muassa Memphisin ja Stockholm Openin kisapallona.

RS Black Edition.

Myönnän, että ihastuin viime kesänä Söderlingin RS Tour Edition palloon varsin kovasti, joka nousikin piikkipaikalle testeissäni. Black Edition jatkaa samaa rataa. Ihan täysin samaan se ei aivan yllä, vaikka on toki hyvin läheistä sukua White Editionille ja siis ehdottomasti yksi loistavimmista palloista tämäkin.

Pallo on nopeasti kesytettävissä ja se on käytännössä heti "pelattava" harrastajapelaajillekin. Hienon hieno ero Tour Editioniin tulee ehkä painossa ja/tai kovuudessa. Tämä musta versio (pallo edelleen toki keltainen) tuntui aavistuksen raskaammalta ja siis hitaammalta kuin valkoisen tuubin versio. Liian raskas se ei kuitenkaan missään nimessä ole.

Pomppu on hyvin luonnollinen ja kierre tarttuu palloon mukavasti sekä sitä lyödessä että sen pompussa. Ja tämä siis jopa nopealla ja "liukkaalla" velour-alustalla, jolla yläkierre menee monella muulla pallolla ikään kuin hukkaan antaen vastustajalle vain lisäaikaa. Black Edition tuntuukin ampuvan mukavasti yläkierrepompusta normaalin yläkierteen tapaan jopa velourilla, lähes siis samaan tapaan kuin vaikkapa massalla.

Toinen pallon parhaimmista piirteistä on se, että tämäkin RS-pallo kestää erityisen hyvin. Esimerkkinä olkoon viimesyksyinen sarjaottelu nelikymppisten poikien ykkösdivarissa, jossa pelasin yhdellä purkilla sekä kaksin- että nelinpelin. Yhteensä siis viisi täyttä erää ja siis neljä tuntia, jonka jälkeenkin pallo oli edelleenkin hyvin pelattava. Toki ottelut pelattiin nopealla velour-alustalla lyhyin pistein, mutta silti pallon ominaisuudet eivät juuri muuttuneet.

Munkittuminen tapahtuukin hitaasti, eikä pallo lässähdä äkkiä, kuten vaikkapa Wilsonin US Open. Elinkaarensa lopussakin pallossa riittää elinvoimaa hyvän pompun ansiosta pitkään, joten pallo sopiikin erityisen hyvin myös pallokoripalloksi valmennuksiin.

Summa summarum, RS Black Edition pallo on hyvin helppo ja luonnollinen pomppuineen. Kesto-ominaisuuksiltaan ehdottomasti yksi parhaista.

Näistä syistä tätä ja RS Tour Edition -palloa saakin nyt myös Tenniskoulu Topspinistä edulliseen hintaan pk-seudulla! Kysy lisää!

Tuomio: ****+

Palloranking (14.5.2019)
1) RS Tour Edition
2) RS Black Edition All Court
3) Wilson Australian Open
4) Wilson US Open
5) Head ATP